Hän sanoo, että hallituksen pitäisi saada virkavastuulla tehty selvitys siitä, mikä tilanne valtakunnallisesti on.

-  Voimme vasta sitten käydä siihen keskusteluun, että pitääkö lykätä vai ei, Andersson sanoo.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän on tarkoitus kesäkokouksessaan Kotkassa päättää kannastaan, ja kertoa siitä keskiviikkona.

-  Yritämme tietenkin, mutta kyllähän se käytännössä tarkoittaa varmaan sitä, että tässä täytyy katsoa pidempi siirtymäkausi, Lindén sanoi.

Lakiin kirjatun hoitajamitoituksen on tarkoitus nousta ensi huhtikuussa. Hoitajamitoitusta on nostettu kuluvalla vaalikaudella asteittain.

Nyt hoivakodeissa kymmentä hoidettavaa vanhusta kohden pitää lain mukaan olla kuusi hoitajaa. Huhtikuusta alkaen luvun on tarkoitus nousta seitsemään. Hoitajista on kuitenkin pulaa, joten hoitajamitoitusta on jo nyt johtanut osassa Suomea siihen, että hoivapaikkoja on vähennetty, sillä muuten hoivakodit joutuisivat rikkomaan lakia.

Tilanteen on pelätty pahenevan hoitajamitoituksen kiristyessä.

ANDERSSONIN MUKAAN lykkäys ei voi tulla kyseeseen ilman korvaavia päätöksiä ja lisäresursseja ikäihmisten hoivan ja työolojen parantamiseksi. Hän sanoi vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kesäkokouksessa seuranneensa huolissaan useiden puolueiden sekä vastuuministerin ulostuloja hoitajamitoituksen lykkäämisestä tai vesittämisestä.

-  Hoitajamitoitus on yksi harvoista rakenteellisista parannuksista mitä palveluihin on tehty. Useat räikeät laiminlyönnit hoivakodeissa toivat näkyväksi tarpeen varmistaa, että ikäihmiset saavat nykyistä parempaa hoivaa sekä tarpeen viestiä alan ammattilaisille, että heidän arvostuksensa ja työolonsa tulevat parantumaan, hän sanoi puheessaan.

Anderssonin mukaan keskustelussa suurin hurskastelija on kokoomus. Kokoomus on jättänyt muun opposition kanssa eduskuntaan välikysymyksen vanhuspalveluista.

-  Kokoomus vastusti ainoana puolueena koko eduskunnassa hoitajamitoituksen tiukentamista viime kaudella ja on vastuussa leikkauksista, joiden seurauksena ympärivuorokautisen hoivan paikkoja on aivan liian vähän tarpeeseen nähden.

Hän totesi, että nyt oppositio on jättämässä välikysymyksen vanhuspalveluista ilman yhtäkään parannusehdotusta.

Anderssonin mukaan leikkausten takia ikäihmisten ympärivuorokautiseen hoitoon pääseminen on vaikeutunut selvästi ja kotihoidon kuormitus on kasvanut.

-  Tilanne on myös johtanut siihen, että ikäihmisiä on niin sanotusti “väärissä paikoissa”, kuten sairaanhoitopiirien päivystysjonoissa, kun terveyskeskusten vuodeosastopaikkoja on vähennetty ja tehostettuun palveluasumiseen pääsemisen kynnystä on nostettu.

Andersson painotti, että tulevalla vaalikaudella on säädettävä lailla riittävä henkilöstömäärä myös kotihoitoon.

ANDERSSONIN MUKAAN mukaan vastaukset sähkön hinnan nousuun eivät saa tarkoittaa ilmastopolitiikan kunnianhimon vesittämistä.

-  Emme kannata SDP:n esitystä päästöoikeuksien määrän lisäämisestä.

Myös vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo otti kantaa sähkön hintaan. Hän sanoi, että jos sähkön arvonlisäveroa alennettaisiin, se olisi rahoitettava windfall-verolla.

-  Se leikkaa sähköntuottajien sodan ansiosta saamia jättimäisiä katteita.

Saramo sanoi, että samaan aikaan kun moni normaalisti hyvin pärjäävä tuskailee korkeiden hintojen edessä, on valtaosa sähkön tuotannosta Suomessa lähes yhtä halpaa kuin ennenkin.

-  Sodan ansiosta noussut pörssihinta kuitenkin mahdollistaa halvalla tuotetun sähkön myynnin ökyhinnoilla. Tätä ansiotonta sotatuottoa moni maa verottaa windfall-verolla ja niin meidänkin pitäisi.

Hänen mukaansa veron tuotolla voidaan sitten helpottaa tavallisten ihmisten tilannetta, jotka eivät määräänsä enempää voi vaikuttaa kulutukseensa.

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERI Hanna Sarkkinen (vas.) toi puolestaan esiin puheessaan sen, että lapsilisä ei ole sidottu mihinkään indeksiin.

-  Sen ostovoima on vuosikymmenten saatossa romahtanut ja olenkin nostanut esiin, että lapsilisät tulisi sitoa indeksiin. Se ei ole yhtä näyttävä toimi kuin ehdotettu ylimääräinen lapsilisä, mutta se olisi pitkällä

Valtiovarainministeri, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko ehdotti valtiovarainministeriön budjettineuvotteluissa, että tämän vuoden joulukuussa kaikista lapsista saisi yhden ylimääräisen lapsilisän.

Toimella olisi tarkoitus vastata hintojen nousuun. Hallitus kokoontuu kuun vaihteessa neuvottelemaan valtion ensi vuoden budjetista. Saarikon ehdottoma lapsilisä ei kuitenkaan olisi riihen asia, sillä ehdotus koskee tätä vuotta.

STT – Viivi Salminen

Uutisen alkua täydennetty Anderssonin ja Lindénin kommenteilla sekä hoitajamitoituksen taustoituksella.