JHL:n edustajisto kokoontui tällä viikolla syyskokoukseensa hiomaan yhteisiä tavoitteita neuvottelupöytiin. Demokraatti kysyi, mitä kuuluu kentälle, ja mitä odotuksia on kevään työmarkkinaneuvotteluista.

Rauman kaupunki on ollut otsikoissa ruoka- ja puhtauspalveluiden ulkoistamissuunnitelmien takia. Viime maanantaina ilmassa oli draamaa, kun kaupunginvaltuusto päätti asiasta.

– Olimme varustautuneet hautakynttilöillä ja surunauhoilla kokoukseen, kaupungin ruokapalvelussa työskentelevä, kolmena päivänä viikossa JHL:n varapääluottamusmiehenä toimiva Sirkka Mantere kuvaa tilannetta.

Henkilöstö sai tietää ulkoistamissuunnitelmista elokuussa.

– Tieto halvaannutti ja veti hiljaiseksi kaikki. Emme voineet uskoa, että näin voi käydä, Mantere kertoo.

JHL ajoi vahvasti palvelujen säilyttämistä kaupungin omana työnä. Mantereen mukaan järjestö kävi taistoon faktatiedoilla, ei “mutulla”. Ruoka- ja puhtausalan työntekijät ryydittivät vaatimuksiaan lakkoilemalla kolmena päivänä. Lisäksi kaikki kaupungin JHL:n jäsenet järjestivät ulosmarssin.

– Toivottavasti meillä on nyt työrauha edes vähän aikaa, Mantere huoahtaa.

Taloustilannetta kohentaakseen Rauman valtuusto on päättänyt nostaa veroprosenttia 21:een. Mantere oli ehdottomasti veronnoston kannalla, koska se on välttämätöntä palveluiden ylläpitämiseksi.

Rauma etsii parhaillaan myös uutta kaupunginjohtajaa. Mantere odottaa uudelta johtajalta yhteistyökykyä, joustavuutta ja sitä, että tämä pitää henkilöstönsä puolta. Ilmoituksessa kuitenkin kerrotaan, että haussa on “yrityspuolen johtaja”.

– Tavallaan kaupunki on yritys, mutta sellainen, joka ei hae voittoa vaan tuottaa palveluja veronmaksajille, Mantere huomauttaa.

Kuntapuoli istuu työmarkkinapöytään kevättalvella. Rauman JHL:läiset haluavat kikyn lisätunnit pois. Lomarahojen palautus on toinen iso asia. Liitto hakee pitempiaikaista palkkaohjelmaa.

– Naisvaltaisilla aloilla me olemme olleet aika kilttejä ja hiljaisia aivan kuin olisimme töissä vain hyvästä sydämestämme. Naisten tekemää työtä ei hirveästi arvosteta, Mantere pohtii.

Hän toivoo, että työmarkkinoilla vallitsisi yhdenvertaisuus mies- ja naisvaltaisten alojen välillä hommassa kuin hommassa.

Mantereen mielestä ay-liikkeen aatteet ja arvot ovat kohdallaan: “Vaikka kuinka huonosti menisi, niitä ei pidä myydä”. Ja ainakin Rauman JHL:n jäsenet ovat valmiita puolustamaan työehtoja tarvittaessa työtaisteluilla.

– Kaikki on valmiina ja me olemme saaneet tänä syksynä harjoitusta.

Sirkka Mantere oli mukana ottamassa Raumalla työvoittoa.

Tampereen kaupungilla ei ole tällä hetkellä yt-neuvotteluiden uhkaa. JHL:n edustajiston jäsen, kaupungin kasvatus- ja opetuspalveluiden henkilöstökoordinaattori Helena Nieminen kertoo, että kaupunki on sen sijaan tehostanut toimintatapojaan.

JHL:läiset odottavat Tampereella liitoltaan keväällä jämptiä edunvalvontaa.

– Meillä on lakkokoneisto kunnossa ja olemme valmiita käyttämään sitä tukeaksemme neuvottelijoita tarpeen vaatiessa, Nieminen painottaa.

Hän pitää tämänhetkistä työmarkkinatilannetta todella huolestuttavana. Se näkyy erityisesti siinä, miten Posti kohtelee työntekijöitään.

– Aivan kuin työntekijöillä ei olisi mitään arvoa, he olisivat vain nappuloita ja välineitä, joilla työnantajan olotilaa pitää saada paremmaksi.

Nieminen onkin ylpeä, miten ay-liikkeestä on löytynyt tukea ja solidaarisuutta.

– Nyt on nähty on, että SAK:lainen koneisto on kunnossa. Yhdessä meissä on se voima.

JHL hakee pitempiaikaista palkkaohjelmaa. Nieminen on toiveikas sen suhteen.

– Se on yksi keino, jolla saisimme naisvaltaisten alojen palkkoja hivutetuksi hiljalleen ylöspäin. Luotan liittomme neuvottelijoihin.

Hän muistuttaa, että kuntasektori ei pysty koskaan kilpailemaan yksityisen kanssa pelkästään palkalla. Siksi on keskityttävä työhyvinvointiin ja pidettävä visusti kiinni mun muassa lomaoikeuksista.

Mikkelissä sen sijaan ollaan keskellä yt-neuvotteluja. Kaupunki hakee 120 henkilötyövuoden säästöjä.

– Olemme yrittäneet puhua “pehmeistä keinoista”, muista säästökeinoista, kuten muutoksista palveluverkoissa, jottei tarvitsisi turvautua irtisanomisiin, virastomestari, ammatillisen koulutuksen JHL:läinen pääluottamusmies Jarno Strengell kertoo kotikaupunkinsa tilanteesta.

Kaupungin pitäisi repiä noin 30 miljoonan säästöt, ja hänen mukaansa sekään ei välttämättä riitä talousahdingossa. Yt-neuvottelut päättyvät 9. joulukuuta, ja Strengell uskoo, ettei kovin massiivisiin irtisanomisiin päädytä.

Valtuusto päätti nostaa veroprosenttia peräti 22:een. Strengelliä hämmästytti se, että kaikki puolueet, perussuomalaisia lukuunottamatta, hyväksyivät sen.

Työmarkkinatilanne pistää Strengellin mietteliääksi, erityisesti Postin työehtoshoppailu. Hän muistuttaa, että tesseissä on hyvin runsaasti pieniä lähtöpalkkoja myös kuntasektorilla.

– Kyllä pohja- ja peruspalkkoihin pitäisi saada kunnon eurokorotus, koska kunnissa esimerkiksi ikälisät eivät paljon palkkaa nosta. Siksi lähtöpalkalla on suuri merkitys.

Strengellin mukaan esimerkiksi ruoka- ja puhtauspalveluihin on jo vaikea saada enää ihmisiä töihin alhaisen lähtöpalkan takia.

Hänen mielestään muun muassa vuorolisistä pitäisi kuitenkin pitää enemmän ääntä. Niihin puuttuminen olisi myrkkyä.

– Ne ovat tärkeitä juuri pienipalkkaisille, ja heitä on kunnissakin. Jos näistä lisistä nipistetään, vuosiansiot pienenevät tosi rajusti. Työnantajat eivät varmaan neuvotteluissa suostu nostamaan peruspalkkaa niin korkealle, että sillä tulisi toimeen.

Turussa syksyä on värittänyt kaupungin omistaman Arkean ruoka-, siivous- ja kiinteistöpalvelun työehtosopimus halvempiin sopimuksiin.

JHL:n edustajiston jäsen, kaupunkiympäristön toimialan asukaskoordinaattori Mika Maaskola on seurannut työehtoshoppailun käänteitä läheltä – keittiössä palveluvastaavana työskentelevä vaimo on ollut lakossa.

– Olen tilanteesta pöyristynyt. Teimme kovasti töitä, että järki olisi voittanut. Mielestäni pitää vielä istua pöytään ja vääntää sopu. Muuten tämä lähtee vyörymään muuallekin, hän varoittaa.

Irtisanomisilta Turku on säästynyt – kiitos reilun 50 miljoonan euron säästösopimuksen, jolla haetaan rakenteellisia muutoksia.

– Jos ne eivät riitä kääntämään kaupungin taloutta, kaikki valtuustossa ovat sitoutuneet veronkorotukseen. Se oli tärkeä viesti, Maaskola painottaa.

Turun tuloveroprosentti on tällä hetkellä 19,5.

Maaskola ounastelee työmarkkinoilla hyvin myrskyisää seuraavaa puolta vuotta. JHL:n vaatimuksia kunnon korotuksista ja parannuksista työaikaan hän pitää täysin oikeutettuina.

– Mutta miten ne yhteensovitetaan kuntakentän taloustilanteen kanssa, siinä on haastetta. Mutta palkankorotuksilla voitaisiin laukaista jopa tarvetta veronkorotuksiin.

Maaskolan mielestä JHL:läisten kannalta paras vaihtoehto olisi selkeä eurokorotus pienimpiin palkkoihin ja lisäksi prosenttikorotus.

Mika Maaskola ja Jarno Strengell katsovat optimistisesti kohti kevättalvea, kun kuntakenttä aloittaa totiset tes-neuvottelut.

– On meillä ollut aiemminkin haastavia tilanteita. Meillä on asiantuntevat neuvottelijat ja vahva liitto. Kyllä me yhdessä hoidamme tämän maaliin.