Politiikka

Suurliitto varoittaa vastatoimista: ”Aktiivimalli vie pohjan sopimiselta”

Jari Soini
Jari Soini

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL pohtii vastatoimia aktiivimallin takia tammikuussa. Liitto varoittaa, että aktiivimalli leikkaa mahdollisuuksia oikeudenmukaiseen sosiaaliturvaan ja heikentää perusoikeuksia. Luottamus sopimusyhteiskuntaan on näin koetuksella.

JHL muistuttaa, että kiky-sopimuksessa sovittiin, että työttömyysturvan uudistus suunnitellaan yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Aktiivimalli on kuitenkin viety eteenpäin hallituksen yksipuolisella valmistelulla.

– Aktiivimallia ei ole hyväksytty palkansaajakeskusjärjestö SAK:ssa eikä JHL:ssa. JHL:n hallitus keskustelee tammikuussa toimenpiteistä. Sitä ennen asia otetaan esiin SAK:ssa. Paine vastatoimiin on suuri, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine arvioi.

JHL:n mielestä on selvää, että aktiivimalli ei paranna työttömien mahdollisuuksia päästä töihin. Todellinen ongelma on se, että jokaista avointa työpaikkaa kohti on seitsemän työtöntä.

– Hallitus ja eduskunnan enemmistö asettavat työttömät eriarvoiseen asemaan iän, työkyvyn ja asuinpaikkakunnan perusteella. Työttömyysturvan heikennykset kohdistuvat ryhmiin, jotka ovat kaikista haavoittuvimmassa asemassa. Tämä on erittäin surullista, Niemi-Laine painottaa.

Emme tyydy vientialoja matalampaan palkankorotustasoon.

Eduskunta hyväksyi työttömyysturvauudistuksen tiistaina äänin 103–90. Niin sanottu aktiivimalli merkitsee, että työttömyyskorvausta voidaan leikata 4,65 prosentilla, jos työtön ei ole osoittanut aktiivisuutta työnhaussa tai osallistumisessa työllisyyttä edistäviin toimiin.

JHL huomauttaa, että kilpailukykysopimus hyväksyttiin aikoinaan sillä ehdolla, ettei työttömyysturvaan tule lisäleikkauksia. Liitto pelkää, että aktiivimallin hyväksyminen saattaa entisestään vaikeuttaa julkisen sektorin nihkeästi alkaneita neuvotteluja. JHL tavoittelee neuvotteluissa parannusta työntekijöiden ostovoimaan.

– Emme tyydy vientialoja matalampaan palkankorotustasoon. Naisvaltaisten alojen palkkakehitys ei saa eriytyä vientialojen kehityksestä, Niemi-Laine korostaa.

Hänen mukaansa lomarahaleikkaus on syönyt julkisen sektorin työntekijän ostovoiman miinusmerkkiseksi.

– On kyseenalaista, onko ylipäänsä kilpailukykysopimuksella enää merkitystä Suomen talouden nostamiseen, sillä jo ennen kikyä Suomen talous oli nousukiidossa.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat