Uudella lainsäädännöllä rajoitetaan poliittisia lakkoja ja tukilakkoja, asetetaan työntekijälle 200 euron henkilökohtainen sakko laittomaan lakkoon osallistumisesta sekä korotetaan lakkosakkoja.

Pro katsoo, että nämä lainsäädännön heikennykset rajoittavat työntekijön mahdollisuuksia vaikuttaa omien työehtojensa parantamiseen, koska viime syksyn ja kevään laajat lakot ovat kohdistuneet nimenomaan hallituksen kaavailemiin työelämän heikennyksiin ja niiden vastustamiseen.

– Suut suppuun, hallituspuolueet äänestivät. Hallitus on päättänyt haastaa sopimusyhteiskunnan ja runnoa työntekijöitä koskettavat työelämän heikennykset läpi hiljentämällä vastustuksen lakkolakien tiukentamisella, Pron puheenjohtaja Jorma Malinen kiteyttää tiedotteessa.

– Se on demokratiassa kova liike. Orpon-Purran hallitus hilaa Suomea niiden maiden joukkoon, jotka joutuvat kansainvälisesti vastaamaan ihmisoikeusloukkauksistaan. Tämä ei paranna Suomen mainetta eikä lisää Suomen houkuttelevuutta hallituksenkin kaipaamille ulkomaalaisille investoinneille ja osaajille.

Rönni-Sällisen mielestä niin lainsäädännön sisältöön kuin sen tekemiseen on paljon huomautettavaa. Työntekijäpuolen näkemyksiä ei huomioitu, perus- ja ihmisoikeusasiantuntijoiden näkemykset sivuutettiin, samoin kansainvälisen työjärjestö ILO:n huomiot. ILO:n linjasta muistuttaa myös ammattiliitto Pro:

– Poliittisella lakolla ei vastusteta mitään puoluetta tai oteta puolia. Oikeus osallistua poliittiseen lakkoon perustuu YK:n alaisen Kansainvälisen työjärjestön ILO:n hyväksymiin periaatteisiin, joihin Suomikin on sitoutunut. ILO:n mukaan ammattiyhdistyksillä pitää olla mahdollisuus protestilakkoihin ja mielipiteensä ilmaisemiseen yhteiskunnallisissa kysymyksissä, vaikka ne eivät suoraan kuuluisi työehtosopimuksissa sovittuihin asioihin.

– Tästä on kyse viimeaikaisissa poliittisissa lakoissa, jotka on kohdistettu muun muassa hallituksen työelämää ja sosiaaliturvaa koskevia mittavia heikennyksiä vastaan.

RÖNNI-SÄLLISEN mukaan hallituksen asettuminen ajamaan vain työnantajapuolen asioita näkyy muun muassa hyvityssakkoja nostamisessa ja laajentamisessa vain niihin tilanteisiin, joissa työntekijäpuoli rikkoo työrauhavelvoitetta eli syyllistyy niin kutsuttuun laittomaan lakkoon.

– Työntekijäliiton keskeinen velvoite on noudattaa työrauhavelvollisuutta sopimuskauden ajan. Aivan yhtä painavia velvoitteita on se, että työnantajien on noudatettava työehtosopimuksen määräyksiä ja työnantajaliiton on valvottava, että työnantajat näin tekevät. Näihin työnantajan rikkomuksiin hallitus ei ole ehdottanut muutoksia. Usein työrauhahäiriöiden syynä on kuitenkin työnantajan toiminta, hän sanoo tiedotteessa.

Pron Malinen huomauttaa, etteivät hallitusohjelman perusteet lainsäädännön muutoksille pidä paikkaansa. Muutoksia perustellaan pohjoismaisella käytännöllä.

– Lakko-oikeuden rajoittaminen lainsäädännöllä on poikkeuksellista kansainvälisestikin tarkasteltuna, eikä esimerkiksi Ruotsissa tai Norjassa poliittiseen päätöksentekoon kohdistuvaa työtaistelua ei ole rajoitettu tiettyyn aikaan. Aito pohjoismainen käytäntö pohjautuu yhdessä sopimiseen ja vahvaan hyvää dialogiin.

Malisen mukaan lakko-oikeuden heikennyksiin on kohdistunut paljon aiheellista kritiikkiä. Hän toteaa, että yksityiskohtaisten hallitusohjelmakirjausten takia aitojen kolmikantaisten vaihtoehtojen valmisteleminen on ollut haastavaa, ellei mahdotonta.

– Lakkolaeilla ei ole arvioituja vaikutuksia kansantalouteen tai työllisyyteen, ja esitetyt laskelmat ovat ristiriitaisia ja tutkimusnäyttö on puutteellista. Myöskään esityksen vaikutuksia ei ole arvioitu riittävästi. Hallituksenkin tavoittelemaa pitkäjänteistä kasvua ei saavuteta kävelemällä palkansaajien yli.

RÖNNI-SÄLLINEN muistuttaa äänioikeuden käyttämisen olevan nyt erityisen tärkeää. Europarlamenttivaalit käydään 9. kesäkuuta.

– Viime aikoina on näyttänyt siltä, että tärkeimmät työntekijöiden oikeuksia turvaavat lakihankkeet ovat tulleet Euroopan Unionista, eivät Suomen hallitukselta. Tämä tarjoaa meille painavan syyn äänestää EU-vaaleissa ehdokkaita, jotka ovat työntekijän asialla eivät vain puheissa, vaan myös teoissa.