– Tämä tarkoittaa hankalaa tulevaisuutta, jos ei löydetä keinoja tilanteen korjaamiseen. Mitään nopeita keinojahan tämän tilanteen korjaamiseen ei ole, pääministeri Antti Rinne (sd.) sanoi paraikaa Yle Radio Suomessa käynnissä olevalla Pääministerin haastattelutunnilla.

Rinne muistutti, että kyse on jokaisen ihmisen omista päätöksistä ja etteivät kaikki voi edes lapsia saada.

Rinteen mukaan valtiovallan kyky tehdä toimenpiteitä liittyy erityisesi lapsiperhepolitiikkaan. Asia ontunnistettu hallitusneuvotteluissa. Muun muassa valtakunnan kattava lapsiperhestrategia.

– Naisten työurat ja palkkakehitys on yksi keskeinen asia, johon pitää pystyä puuttumaan, jotta ne joilla on mahdollisuus ja halu hankkia lapsia, pystyvät sen tekemään, hän myös sanoi.

Tässä asia on työmarkkinajärjestöjen käsissä.

Rinne totesi, että nuorten aikuisten elämässä ja tunnoissa vaikuttaa myös esimerkiksi ilmastonmuutos.

Syntyvyyden väheneminen herättää huolta myös eläkejärjestelmän kestävyydestä. Pääministeri Rinteeltä kysyttiin myös, onko syytä ruveta pohtimaan jo seuraavaa eläkeuudistusta.

Rinne totesi, että noin kymmenessä vuodessa on tehty korjausliikkeitä tulevaisuuden näkymien mukaan. Hän totesi, että on sovittu, että 2023 on tarkastelupiste.

– Luulen, että on järkevää tarkastella, mutta se ei tarkoita minulle sitä, että tässä nyt lähdetään eläkkeitä leikkaamaan.

Rinteen mukaan täytyy löytää keinoja, joilla väestöennusteen nykyinen tila voidaan kääntää parempaan suuntaan.

Rinne ei ottanut kantaa myöskään eläkemaksujen nostamiseen. Hän muistutti, etteivät edes eläkejärjestelmän osapuolet ole keskustelleet asiasta ja painotti, että päätökset tehdään siellä.

– Olen sanonut, että työllisyysasteen nosto ja palkkasumman kasvu ratkaisevat tulevaisuudessa sen, miten hyvinvointivaltion rahoituksen ylipäätään käy.

Rinne painotti, että 2040-luvulla on päästävä yli 80 prosentin työllisyysasteeseen.

Hän pitää tärkeitä lapsiperheen palveluiden kehittämistä kunnissa.

Kun Rinteen lapset olivat pieniä, anoppi auttoi perheitä. Rinne muisteli, että 1990-luvun alkupuolella oli tarjolla myös kunnallisia palveluita, hoitoapua tarvitsevia perheitä autettiin.

– Nyt näitä on merkittävästi vähemmän.

– Meidän täytyy kyetä koko palveluverkko rakentamaan sellaiseksi, että lapsiperheet kokevat, että heillä on ei pelkästään taloudellista tukea vaan myös palveluiden kautta tukea.

Rinteen mukaan Suomi ei selviä myöskään ilman työperäistä maahanmuuttoa erityisesti koulutetun työvoiman osalta.

– Se tarkoittaa sitä, että haetaan toimenpiteitä, jotka edesauttavat koulutetun työvoiman tuloa Suomeen.