Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n viimeisimmässä työolobarometrissa 29 prosenttia vastaajista kertoi, etteivät he ehdi tehdä työtään niin hyvin ja huolellisesti kun haluaisivat. SAK teki aiheesta jatkotutkimuksen, johon otettiin mukaan eri aloilla työskenteleviä vastaajia. Heidän kanssaan pureuduttiin tunteen syntymisen syihin ja siihen, mitä sille voisi tehdä.

– Useat vastaajat kertoivat, että varsinaisen työsuorituksen ympärillä on työtehtäviä, joita ei ole mahdollista tehdä työajalla. Tästä syntyy kokemus, ettei työlle ole riittävästi aikaa, sen laatu kärsii tai sitä ei arvosteta, SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila kertoo tiedotteessa.

Raportin toteuttaneen tutkija Mikko Kesän mukaan työ sisältää usein varsinaisen työn lisäksi ylimääräistä työtä, oheistyötä ja metatyötä. Tutkimuksen mukaan johdon koetaan ymmärtävän koko ajan vähemmän työn koko kuvaa – heille näkyy se työ, joka voidaan määritellä ja mitata.

Tutkija Mikko Kesän mukaan ylimääräinen työ on sellaista, joka vain täytyy tehdä, eikä sitä osata aina ennakoida eikä siihen varata aikaa. Oheistyö puolestaan on yleensä työnantajan määrittelemää ja ainakin osaksi huomioimaa työtä, kuten siirtymiset ja raportointi. Metatyö on sellaista työtä, jonka työntekijä kokee tärkeäksi työn onnistumisen kannalta, mutta työantaja ei tunnista sitä työksi. Metatyötä on esimerkiksi uuden opettelu, työn suunnittelu ja harjoittelu.

SAK:n kehittämispäällikkö Juha Anttila korostaa, ettei kyse ole työnjohdon ja työntekijän täydellisestä näkemyserosta. Haastateltavat näkivät tavoitteet työnantajansa kanssa samansuuntaisesti – he tavoittelivat laatua, toimivia ja tehokkaita prosesseja ja erityisesti asiakastyytyväisyyttä.

– Ongelma on, ettei työnantajan koeta ymmärtävän työn vaatimuksia. Työ vaatii valmistelua ja uuden opettelua, mutta samaan aikaan säästöpaineet ja kiristyvä kilpailu ovat vaatineet tehostamaan ja mitoittamaan työtä tiukemmin. Syntyy tunne, että kun ei ehdi pohjustamaan työtä tai suorittamaan tehtäviä kunnolla, ei pysty tekemään sellaista laatua kuin itse kokisi riittäväksi tai oikeaksi.

Haastatteluihin otettiin eri alojen työntekijöitä, mutta työolobarometrissa kokemus korostuu erityisesti naisten keskuudessa yksityisellä palvelualalla ja julkisella sektorilla. SAK kertoo, että heihin kohdistuva jatkotutkimus toteutetaan syksyllä.

SAK muistuttaa, että kokemus siitä, ettei voi tehdä työtään niin hyvin ja huolellisesti kuin haluaisi, on merkittävä myös työnantajan ja yhteiskunnan näkökulmasta. SAK:n työolobarometrin mukaan näin tuntevat ovat sairastaneet keskimääräistä enemmän ja myös olleet keskimääräistä useammin sairaana töissä. Asialla on todennäköisesti myös merkittäviä vaikutuksia työn tuottavuudelle ja työurien pitenemistavoitteelle, SAK arvioi.

SAK painottaa, että työpaikkakohtaisen kehittämistoiminnan painopiste on muutettava asiantuntijatyönä tehtävästä kehittämisestä enemmän osallistavaan ja henkilöstöstä lähtevään kehittämiseen.

– Kehittämisen painopiste pitäisi kohdentaa varsinaisen työn ja metatyön kehittämiseen siten, että työntekijät aidosti kokevat voivansa vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Myös kaiken oheistyön hyödyllisyys täytyisi kyetä arvioimaan kriittisesti esimerkiksi tuottavuuden ja työn vaikuttavuuden kannalta. Turhista töistä on uskallettava luopua ilman johdon arvovaltatappioita.