Syrjintäkanteluita lähes 500 viime vuonna – ”Jäävuoren huippu”

Kuva: Thinkstock
Vammaisuuteen liittyviä syrjintätapauksia oli viime vuonna 90. Etnisyyteen perustuvia syrjintätapauksia oli 200.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun käsittelemien syrjintätapausten määrä kasvoi viime vuonna yli 70 prosenttia vuodesta 2014. Vuonna 2015 tapauksia oli yhteensä lähes 500.

Kanteluiden lisääntymisen taustalla on se, että yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiala on laajempi kuin aiemmin toimineen vähemmistövaltuutetun.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän mukaan tehtäväkentän laajentaminen on selvästi ollut tarpeen.

– Kuka tahansa meistä voi joutua syrjityksi. Se, miten tänne otetaan yhteyttä, on jäävuoren huippu, sanoo Pimiä.

Etninen alkuperä ja vammaisuus ovat tavallisimpia syitä ottaa yhteyttä valtuutettuun, ilmenee viime vuoden tilastosta. Tapauksista noin 200 liittyi henkilön syrjimiseen etnisen alkuperän perusteella. Vammaisuuteen liittyneitä syrjintätapauksia oli 90.

Noin 40 syrjinnästä valittanutta kertoi syrjinnän liittyneen kieleen. Ikään, kansalaisuuteen ja terveydentilaan liittyneitä syrjintätapauksia oli hieman yli 30 kutakin.

Ikäsyrjinnästä näytön saaminen vaikeaa

Ikäsyrjintätapausten vähyys liittyy Pimiän mukaan ehkä siihen, että kynnys tehdä kantelua on korkea ja näytön saaminen vaikeaa.

Jonkin verran syrjintää tapahtui myös uskonnon ja vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen, perhesuhteiden sekä mielipiteiden ja poliittisen tai ammattiyhdistystoiminnan vuoksi.

Syrjinnästä epäilty taho oli valituksissa useimmin kunta. Kirsi Pimiä muistuttaa, että laki yhdenvertaisuudesta koskee myös yksityisiä yrityksiä.

Työelämän syrjintätapaukset eivät kuulu yhdenvertaisuusvaltuutetun toimialaan. Niissä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto on kuitenkin antanut neuvontaa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu aloitti toimintansa viime vuoden alussa. Sitä ennen syrjintäasioita käsitteli vähemmistövaltuutettu, jonka toimialaan kuului pelkästään alkuperän perusteella tapahtuva syrjintä.

Vähemmistövaltuutetun toimistolle kertyi vuonna 2014 käsittelyyn hieman alle 300 tapausta. Niistä noin 40 siirtyi vuoden vaihtuessa yhdenvertaisuusvaltuutetun vastuulle.

AVAINSANAT

Sanavapauskeskustelu peruttiin – nyt kommentoi Yle

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Yle vaihtaa aiheen Radio 1:n Julkinen sana -keskusteluohjelmassa maaliskuun alussa. Lähetyksessä oli määrä olla vieraina Ylen päätoimittaja Riikka Venäläinen ja Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Jussi Eronen, joka irtisanoutui joulukuussa Yleltä samaan aikaan kollegansa Salla Vuorikosken kanssa. Molemmat siirtyivät sittemmin Kuvalehden palvelukseen.

Ylen Luovat sisällöt -yksikön johtaja Ville Vilén toteaa, että aiheen vaihtamisessa ei ole kyse sananvapaudesta, vaan siitä, että yhden ihmisen irtisanoutumista ei ole järkevää puida julkisuudessa.

– Kyse on työpaikan sisäisistä asioista, joihin liittyy myös luottamuksellisia seikkoja.

Ohjelman teossa oli tarkoitus käyttää myös nimettöminä kerättyjä tietoja uutis- ja ajankohtaistoiminnan yksikön johtamisesta.

– En pidä tätä eettisesti hyväksyttävänä tiedonhankintakeinona Ylen sisäisissä asioissa. Tähän poikkeukselliseen keinoon olisi pitänyt myös olla vastaavan toimittajan lupa.

Vilénin mukaan Venäläinen tai muutkaan päälliköt eivät enää halunneet osallistua ohjelmaan.

IL: Yle perui sananvapauskeskustelun – vieraaksi oli tulossa irtisanoutunut ajankohtaistoimituksen esimies

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Ylen päätoimittaja Riikka Venäläinen oli Iltalehden mukaan vielä perjantaina osallistumassa Julkinen sana -ohjelmaan.

Yle peruutti odotetun radiokeskustelun, jonka vieraiksi olivat jo lupautuneet Ylen päätoimittaja Riikka Venäläinen ja Ylestä irtisanoutunut, entinen ajankohtais- ja featuretoimituksen esimies Jussi Eronen. Asiasta kertoo Iltalehti.

Yle Radio 1:n Julkinen sana -ohjelmassa oli 1. maaliskuuta tarkoitus keskustella sananvapaudesta. Iltalehden mukaan 45 minuutin suoran radiokeskustelun peruuttamisesta on ilmeisesti päättänyt Venäläisen yläpuolella oleva taho.

Eronen irtisanoutui Ylestä viime vuoden joulukuussa sen jälkeen, kun pääministeri Juha Sipilä (kesk) oli ollut itseään koskevan uutisoinnin osalta yhteydessä sittemmin myös Ylestä irtisanoutuneeseen toimittajaan Salla Vuorikoskeen ja Ylen vastaavaan päätoimittajaan Atte Jääskeläiseen.

Iltalehden tietojen mukaan Venäläinen olisi vielä perjantaina ollut osallistumassa keskusteluun. Ohjelman peruuttamisesta oli lehden mukaan myös keskusteltu Ylen johdossa, jolloin paikalla olivat ainakin Ylen luovien sisältöjen johtaja Ville Vilén, Ylen asiaohjelmien päällikkö Ilkka Lehtinen ja Ylen asiaohjelmien vastaava tuottaja Juha Virtanen.

Keskustelua aiheesta

Reserviläisliitto raportoi ammutut laukaukset – yli puolitoista miljoonaa

Kuva: Lehtikuva

Reserviläisliitto kertoo ammunnan olevan liiton laajin toimintamuoto. Liiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg kertoi lauantaina Turussa, että viime vuonna Reserviläisliiton puitteissa ammuntiin yli puolitoista miljoonaa laukausta.

– Juuri valmistunut toiminnan ja osallistumisen lukujen kartoitus vuodelta 2016 kertoo, että meillä järjestettiin viime vuonna noin 8.500 ampumatilaisuutta ja -kilpailua, jossa tehtiin yli 100.000 ampumasuoritetta. Yhteenlaskettujen laukausten määrä oli lähes 1,6 miljoonaa eli runsaat 42 laukausta per jäsen, Nyberg sanoi.

Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen 230.000 hengen vahvuudesta yli 95 prosenttia koostuu reserviläisistä, joiden ampumataitojen ylläpidosta Reserviläisliitto osaltaan vastaa.

Nybergin mukaa liiton tunnettuus on noussut vajaassa vuosikymmenessä 40 prosentista 67 prosenttiin. Tunnettuudessa on kuitenkin edelleen suuria eroja eri väestöryhmien kesken.

– Miehistä liiton tunnistaa lähes 80 prosenttia mutta naisista taas vain hieman runsas puolet eli 55 prosenttia. Alle 24-vuotiaista edes puolet ei tunne meitä, kun taas yli 65-vuotiaista 3/4 tunnistaa järjestömme. Kaupungeissa meidät tunnetaan huonommin kuin pienillä paikkakunnilla.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kuvataidelukiolaiset lahjoittivat kansanedustajille t-paitoja

SDP:n eduskuntaryhmässä t-paitoja vastaanottivat Tuula Haatainen, Maria Guzenina ja Maria Tolppanen.

Helsinkiläiset kuvataidelukion oppilaat lahjoittivat kansanedustajille 200 taidenäyttelyä varten tekemäänsä t-paitaa.

Paidat olivat peräisin eduskunnan kirjastossa esillä olleesta näyttelystä Erilainen tulevaisuus – Helsingin kuvataidelukiolaisten tulkintoja arvoista, joka päättyi 8. helmikuuta.

Helsingin kuvataidelukiolaisten taideteoksiin voi tutustua myös eduskunnan verkkonäyttelyssä Tasavallan arvojohtajat – Wäinö Aaltosen veistossarjan tarinat.

Keskustelua aiheesta

Ylestä lähtenyt ”sensuroimaton” Päivärinta Iltalehteen

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Ylen vaalitentin juontajat Susanne Päivärinta ja Jan Andersson lähetyksen alussa 16. huhtikuuta 2015.

Toimittaja Susanne Päivärinta siirtyy Iltalehteen IL-TV:n erikoistoimittajaksi. Päivärinta irtisanoutui viime viikon torstaina Ylen palveluksesta vuosien uran jälkeen.

Päivärinta kritisoi lähtöviestissään kovin sanoin Ylen päätoimittajaa Atte Jääskeläistä tämän toiminnasta pääministeri Juha Sipilään (kesk.) liittyneen Terrafame-kohun yhteydessä.

Iltalehdessä Päivärinta alkaa toimittaa viikoittaista suoraa haastatteluohjelmaa IL:n netissä.

– Ohjelman nimi on Sensuroimaton Päivärinta. Taloutta, politiikkaa, viihdettä ja urheilua tulen ruotimaan entistä rohkeammin ja suoremmin, Päivärinta kommentoi Iltalehdessä.

Ohjelman nimi on Sensuroimaton Päivärinta.

Päivärinta työskenteli viimeksi Yleisradiossa A-studion toimittajana ja juontajana. Iltalehdessä Päivärinta aloittaa maaliskuun puolivälissä.

– Vaikka tekotapani on monille tuttu jo entuudestaan, IL-TV:ssä pääsen höystämään tinkimätöntä ja suoraa tyyliäni myös huumorilla, Päivärinta sanoo Alma Median lehdistötiedotteessa.