tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Syrjintäkanteluita lähes 500 viime vuonna – ”Jäävuoren huippu”

Kuva: Thinkstock
Vammaisuuteen liittyviä syrjintätapauksia oli viime vuonna 90. Etnisyyteen perustuvia syrjintätapauksia oli 200.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun käsittelemien syrjintätapausten määrä kasvoi viime vuonna yli 70 prosenttia vuodesta 2014. Vuonna 2015 tapauksia oli yhteensä lähes 500.

Kanteluiden lisääntymisen taustalla on se, että yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiala on laajempi kuin aiemmin toimineen vähemmistövaltuutetun.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän mukaan tehtäväkentän laajentaminen on selvästi ollut tarpeen.

– Kuka tahansa meistä voi joutua syrjityksi. Se, miten tänne otetaan yhteyttä, on jäävuoren huippu, sanoo Pimiä.

Etninen alkuperä ja vammaisuus ovat tavallisimpia syitä ottaa yhteyttä valtuutettuun, ilmenee viime vuoden tilastosta. Tapauksista noin 200 liittyi henkilön syrjimiseen etnisen alkuperän perusteella. Vammaisuuteen liittyneitä syrjintätapauksia oli 90.

Noin 40 syrjinnästä valittanutta kertoi syrjinnän liittyneen kieleen. Ikään, kansalaisuuteen ja terveydentilaan liittyneitä syrjintätapauksia oli hieman yli 30 kutakin.

Ikäsyrjinnästä näytön saaminen vaikeaa

Ikäsyrjintätapausten vähyys liittyy Pimiän mukaan ehkä siihen, että kynnys tehdä kantelua on korkea ja näytön saaminen vaikeaa.

Jonkin verran syrjintää tapahtui myös uskonnon ja vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen, perhesuhteiden sekä mielipiteiden ja poliittisen tai ammattiyhdistystoiminnan vuoksi.

Syrjinnästä epäilty taho oli valituksissa useimmin kunta. Kirsi Pimiä muistuttaa, että laki yhdenvertaisuudesta koskee myös yksityisiä yrityksiä.

Työelämän syrjintätapaukset eivät kuulu yhdenvertaisuusvaltuutetun toimialaan. Niissä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto on kuitenkin antanut neuvontaa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu aloitti toimintansa viime vuoden alussa. Sitä ennen syrjintäasioita käsitteli vähemmistövaltuutettu, jonka toimialaan kuului pelkästään alkuperän perusteella tapahtuva syrjintä.

Vähemmistövaltuutetun toimistolle kertyi vuonna 2014 käsittelyyn hieman alle 300 tapausta. Niistä noin 40 siirtyi vuoden vaihtuessa yhdenvertaisuusvaltuutetun vastuulle.

AVAINSANAT

Suomessa halutaan nyt yöpyä – espanjalaiset ja britit nousussa, saksalaiset suurin ryhmä

Espanjalaisten ja brittien yöpymiset lisääntyivät kesäkuussa runsaasti viime vuodesta, kertoo Tilastokeskus.

Selvästi eniten kasvua oli espanjalaisissa, joille tilastoitiin kesäkuussa runsaat 12 000 yöpymistä. Näin ollen kasvua tuli yli 41 prosenttia edellisvuoden kesäkuusta.

Suurin matkailijaryhmä olivat kuitenkin saksalaiset yli 82 000 yöpymisellään.

Kaiken kaikkiaan ulkomaalaisten yöpymisiä tilastoitiin kesäkuussa yli 600 000 kappaletta, mikä on reilut 12 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

Luvut ovat majoitustilaston ennakkotietoja, jotka Tilastokeskus on kerännyt majoitusliikkeiltä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Helsinkiläisiä ihastuttava ja vihastuttava Ympyrätalo – mikä on meno kaarevien seinien katveessa?

Kuva: Tytti Kauhala

Demokraatti-lehden toimitus vietti viime viikolla Ympyrätalopäivää. Myös D-crew jalkautui arkkitehtuuriltaan helsinkiläisten mielipiteitä jakavan rakennuksen käytäville sekä lähiympäristöön selvittämään, mikä meno kaarevien seinien katveessa vallitsee.

D-crew päätyi muun muassa hikoilemaan Ympyrätalossa majailevan tilitoimiston taukojumppaan, todistamaan ohikulkijoiden rakkaudentunnustuksia rakennuksen graafisesta kauneudesta sekä uppoutumaan siltasaarelaisten muisteloihin ajasta ennen monitoimitaloa.

Hakaniemen maamerkkinä ja kohtauspaikkana tunnettu Ympyrä herätti kaupunkilaisissa niin iloa, haikeutta kuin vihastusta. Vain yksi asia selvisi varmaksi: kaikilla on oma käsityksensä Ympyrästä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Viroon laivalla matkustavien määrä nousi ensi kertaa Ruotsin-liikenteen ohi

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Viking Linen katamaraani seisoo laiturissa sadesäässä Kajatanokolla Helsingissä.

Viroon suuntautuvan meriliikenteen matkustajamäärä on ensimmäistä kertaa noussut suuremmaksi kuin Ruotsin-liikenteen, kertoo Liikennevirasto.

Viron-liikenteen osuus Suomen meriliikenteen matkustajien kokonaismäärästä oli tammi-kesäkuussa 48,1 prosenttia, kun Ruotsin-liikenteen osuus jäi 46,1 prosenttiin.

Ulkomaan meriliikenteen matkustajamäärä kasvoi tammi-kesäkuussa 2,2 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta. Erityisesti kasvoi Viron-liikenne, missä kasvua oli 4,2 prosenttia.

Kaikkiaan ulkomaan meriliikenteessä oli tammi-kesäkuussa 8,65 miljoonaa matkustajaa.

Suomesta Viroon suuntautuva matkustajaliikenne on ollut kasvussa 1990-luvulta lähtien. Ensimmäistä kertaa vuodesta 1980 alkaneen tilastointihistorian aikana liikennettä oli nyt enemmän Viroon kuin Ruotsiin.

Suomesta Viroon suuntautuva matkustajaliikenne on ollut kasvussa 1990-luvulta lähtien.

Myös tavarakuljetuksissa mitattiin tammi-kesäkuussa kasvua.

Ulkomaan meriliikenteen vientikuljetukset kasvoivat 5,5 prosenttia viimevuotiseen verrattuna. Tuonti kasvoi samaan aikaan 3,1 prosenttia. Viennin kasvu johtui sahatavaran, lannoitteiden, malmin ja rikasteiden kuljetusten lisääntymisestä. Tuonnin kasvu johtui lisääntyneistä raakaöljyn, raakamineraalien ja kappaletavaran kuljetuksista.

Kauttakulkuliikenne Suomen satamien kautta kasvoi 22,5 prosenttia viimevuotiseen verrattuna. Se lisääntyi erityisesti Kokkolan satamassa, jossa rautapellettien transitovienti kasvoi reippaasti.

Kaikkiaan ulkomailta Suomen satamiin saapui kesäkuun loppuun mennessä 15 103 alusta. Määrä kasvoi 2,6 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

USU: Romanien epäluulo viranomaisiin syvää – Ruotsin poliisin laiton rekisteri muutti mielialoja

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Romaniväestöllä on syvä epäluottamus viranomaisiin, kertoo Uutissuomalainen.

Epäluottamus selvisi, kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) haki osallistujia romanien Roosa-hyvinvointitutkimukseen. Tutkimus herätti romaniväestössä pelkoa muun muassa etnisestä profiloinnista sekä tietojen väärinkäytöstä. Tutkimukseen onkin ollut vaikeaa saada osallistujia epäluulon vuoksi.

THL:n tutkija Anneli Weiste-Paakkasen mukaan mieliala muuttui epäluuloiseksi sen jälkeen, kun Ruotsin poliisin laiton rekisteri romaneista paljastui.

Tutkimustiedon avulla on tarkoitus suunnitella ja kehittää romanikulttuurin huomioivia sosiaali- ja terveyspalveluita. Vuosina 2017–2018 tehtävään tutkimukseen on tavoitteena saada tuhat romania.

Edellinen laaja tutkimus Suomen romaneista on tehty vuoden 1970 väestölaskennan yhteydessä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta