Demariristeily27.-20.8.2016

Syrjintäkanteluita lähes 500 viime vuonna – ”Jäävuoren huippu”

Kuva: Thinkstock
Patient in Wheelchair
Vammaisuuteen liittyviä syrjintätapauksia oli viime vuonna 90. Etnisyyteen perustuvia syrjintätapauksia oli 200.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun käsittelemien syrjintätapausten määrä kasvoi viime vuonna yli 70 prosenttia vuodesta 2014. Vuonna 2015 tapauksia oli yhteensä lähes 500.

Kanteluiden lisääntymisen taustalla on se, että yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiala on laajempi kuin aiemmin toimineen vähemmistövaltuutetun.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän mukaan tehtäväkentän laajentaminen on selvästi ollut tarpeen.

– Kuka tahansa meistä voi joutua syrjityksi. Se, miten tänne otetaan yhteyttä, on jäävuoren huippu, sanoo Pimiä.

Etninen alkuperä ja vammaisuus ovat tavallisimpia syitä ottaa yhteyttä valtuutettuun, ilmenee viime vuoden tilastosta. Tapauksista noin 200 liittyi henkilön syrjimiseen etnisen alkuperän perusteella. Vammaisuuteen liittyneitä syrjintätapauksia oli 90.

Noin 40 syrjinnästä valittanutta kertoi syrjinnän liittyneen kieleen. Ikään, kansalaisuuteen ja terveydentilaan liittyneitä syrjintätapauksia oli hieman yli 30 kutakin.

Ikäsyrjinnästä näytön saaminen vaikeaa

Ikäsyrjintätapausten vähyys liittyy Pimiän mukaan ehkä siihen, että kynnys tehdä kantelua on korkea ja näytön saaminen vaikeaa.

Jonkin verran syrjintää tapahtui myös uskonnon ja vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen, perhesuhteiden sekä mielipiteiden ja poliittisen tai ammattiyhdistystoiminnan vuoksi.

Syrjinnästä epäilty taho oli valituksissa useimmin kunta. Kirsi Pimiä muistuttaa, että laki yhdenvertaisuudesta koskee myös yksityisiä yrityksiä.

Työelämän syrjintätapaukset eivät kuulu yhdenvertaisuusvaltuutetun toimialaan. Niissä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto on kuitenkin antanut neuvontaa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu aloitti toimintansa viime vuoden alussa. Sitä ennen syrjintäasioita käsitteli vähemmistövaltuutettu, jonka toimialaan kuului pelkästään alkuperän perusteella tapahtuva syrjintä.

Vähemmistövaltuutetun toimistolle kertyi vuonna 2014 käsittelyyn hieman alle 300 tapausta. Niistä noin 40 siirtyi vuoden vaihtuessa yhdenvertaisuusvaltuutetun vastuulle.

AVAINSANAT

Vihasivusto MV on suljettu — ”päätoimittaja” sanoo, ettei asia jää tähän

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

MV-”lehden” päätoimittajaksi itseään kutsuva Ilja Janitskin kertoi perjantaina Facebookissa, että MV:n palvelimet Suomessa on suljettu. Hänen mukaansa julkaisu avataan muualla myöhemmin.

Sulkemisen taustalla on se, että MV- ja Uber Uutiset -sivustoille palvelintilaa vuokrannut NPNetworking on irtisanonut sopimuksensa MV-lehden kanssa.

NPNetworkingin toimitusjohtaja Aleksi Kinnunen kertoo irtisanoneensa sopimuksen, sillä palvelintilan vuokraaminen katsottiin hänen henkilökohtaiseksi kannanotokseen. Kinnusta myös kritisoitiin siitä, että hän tienaa rasismilla.

MV-lehden merkitys NPNetworksille ei ole ollut taloudellisesti merkittävä.

Sulkeminen oikeusteitse vaikeaa

Poliisi vaati Kinnusen yhtiötä keskeyttämään verkkoviestin jakelun sen MV-julkaisulle vuokraamalta palvelimelta käräjäoikeuden päätöksellä. Poliisi epäilee Janitskinin ylläpitämiä julkaisuja useista rikoksista. Kinnusen yhtiö sai julkisuutta torstaina, kun MV-lehti julkaisi poliisin käräjäoikeudelle osoittaman sulkemisvaatimuksen. Salaisista asiakirjoista selvisi, että palvelimen vuokraaja oli NPNetworking.

MV-julkaisun sulkeminen oikeusteitse olisi asiantuntijoiden mukaan sananvapauden rajojen määrittelyä. Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professorin Tomi Voutilaisen mukaan kokonaisen julkaisun alasajo oikeusteitse on poikkeuksellista ja se tuskin onnistuisi. Pakkokeinona yksittäisten viestien jakelun keskeyttäminen on hänen mukaansa mahdollista. Julkaisun sulkeminen edes väliaikaisesti saattaisi kuitenkin mennä ennakkosensuurin puolelle.

– Keskeyttäminen tarkoittaisi pyydetyssä muodossa julkaisutoiminnan keskeyttämistä, mikä voisi olla perustuslain kieltämää ennakkosensuuria, Voutilainen sanoo.

Oikeuden olisi pitänyt myös arvioida, onko sivusto joukkoviestintäväline vai ei.

– Joukkoviestintälainsäädäntöön kuuluvan verkkojulkaisuksi katsotun sivuston sulkeminen on vaikeaa. Oikeudellisesti arvioiden esimerkiksi yksittäisen rasistisen nettisivun alasajo taas on helpompaa.

Laki on tulkinnanvarainen

Turun yliopiston rikosoikeuden professorin Jussi Tapanin mukaan lain lähtökohta on, että esimerkiksi verkkosivustolta poistetaan laittomaksi epäiltyä sisältöä eikä koko sivustoa suljeta.

– Laki jättää tulkinnanvaraa, voidaanko kokonaisia sivustoja sulkea, Tapani sanoo.

Hän pitää keskeyttämismääräystä järeänä keinona puuttua verkkosivuston toimintaan.

Tapanin mukaan nykyistä lainsäädäntöä ei ole valmisteltu MV-julkaisun tyylistä tapausta ajatellen, jossa suuri osa sivuston sisällöstä voi täyttää jonkin rikoksen tunnusmerkistön.

Yksittäisiä sivustoja on Voutilaisen mukaan suljettu lähinnä lapsipornon tai rasististen kirjoitusten takia. Myös aikaisemmin sivustot on yleensä sulkenut julkaisija tai verkkopalvelun tarjoaja.

OLLI-PEKKA PAAJANEN, TOMMI FORSMAN, VIIVI SALMINEN

AVAINSANAT

STT: Poliisi vaatii MV-julkaisun verkkosivujen sulkemista

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
MV-lehden verkkojulkaisu.

Poliisi vaatii oikeudessa MV-lehti- ja Uber Uutiset -sivustojen sulkemista, ilmenee MV:ssä julkaistuista salaisista asiakirjoista. STT:n tietojen mukaan asiakirjat ovat aitoja ja asian käsittely Helsingin käräjäoikeudessa on yhä kesken.

Poliisi perustelee asiakirjoissa sulkemisvaatimusta epäilyllä, että sivustolla olisi julkaistu viestejä, joissa syyllistytään useisiin eri rikoksiin, kuten kiihottamiseen kansanryhmää vastaan ja törkeään kunnianloukkaukseen.

MV-lehden päätoimittajaksi itseään kutsuva Ilja Janitskin ei ole poliisin vaatimuskirjeen mukaan poistanut laittomaksi epäiltyjä verkkoviestejä pyynnöistä huolimatta.

Poliisi pyytää käräjäoikeutta käsittelemään asian kiireellisenä kuulematta asianosaisia.

Perin harvinainen kolari – ambulanssi törmäsi karhuun Juvalla

Kuva: Lehtikuva/Mari Lehmonen
LKS 20151109  Karhut ovat vetäytyneet talvipesiinsä Korkeasaaressa. Sisätilan luukut suljettiin sunnuntai-iltana merkiksi siitä, että 14- ja 9-vuotiaat karhut ovat talviunilla. LEHTIKUVA / HANDOUT / MARI LEHMONEN
Karhu voi painaa parisataa kiloa, mutta on perin harvinainen kolarissa ainakin ambulanssin kanssa. Kuvan nalle lepäilee turvallisesti Korkeasaaressa.

Etelä-Savossa Juvalla ambulanssi on törmännyt karhuun, kertoo Itä-Suomen poliisi. Poliisin mukaan kyydissä olleet ensihoitajat ja potilas eivät loukkaantuneet onnettomuudessa.

Ambulanssin keula vaurioitui ja karhu kuoli törmäyksessä heti. Karhu päätyi poliisin mukaan paikallisen riistaseuran kylmiöön, josta se toimitetaan elintarviketurvallisuusvirasto Eviralle tutkittavaksi.

Onnettomuus tapahtui tiistaina hieman ennen puoltayötä valtatie 5:llä.

 Metro on kulkenut aamusta taas normaalisti

metrolk2014
Metro kulkee taas normaalisti eilisen onnettomuuden jälkeen.

Helsingin metro liikennöi taas tänään normaalisti, kertoo Helsingin seudun liikenne HSL. Vuosaaren ratavaurio on saatu korjattua.

Metroliikenne Vuosaaren ja Itäkeskuksen välillä oli eilen poikki koko päivän tyhjien metrovaunujen törmäyksestä aiheutuneen ratavaurion vuoksi.

Pelastuslaitoksen mukaan harjoitusajossa ja koeajossa olleet metrojunat törmäsivät aamuyöllä toisiinsa Itäkeskuksen metroaseman läheisyydessä. Kukaan ei loukkaantunut törmäyksessä.

KRP:n rikosylikomisario Thomas Elfgren: ”Some on tyhmistänyt suomalaisia – lyhyt askel siihen, että oikeasti tapahtuu ikäviä asioita”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Thomas Elfgren on huomannut psykologisessa profiloinnissa, että ihmisten käyttäytyminen on monin paikoin globaalia.

Keskusrikospoliisin rikosylikomisariolle Thomas Elfgrenille sosiaalinen vastuu, inhimillisyys, kunnioittaminen ja väkivallattomuus ovat nousseet tärkeimmiksi arvoiksi neljänkymmenen vuoden uran aikana. Kansan sivistystason näkee siitä, reagoiko se vaistonvaraisesti mahdollisiin uhkiin.

– Populistipoliitikot tarjoavat helppoja ratkaisuja. Ihmiset pelkäävät ja reagoivat alkukantaisilla vaistoilla. Jos poliitikot eivät ota suurempaa vastuuta sanomisistaan ja tekemisistään Suomen turvallisuuden parantamisesta, ote lipsuu entisestään, Elfgren sanoo.

thomas elfgren

Thomas Elfgren.

Elfgren muistuttaa, että askel on lyhyt siihen, että oikeasti tapahtuu ikäviä asioita. Myös sosiaalinen media on tyhmistänyt kansalaisia.

– Kansan medianlukutaito on tällä hetkellä äärimmäisen heikoissa kantimissa. Koulutusleikkaukset eivät paranna asiaa.

Jos ihmisoikeudet ovat ristiriidassa lainsäädännön kanssa, ihmisoikeudet ovat paljon tärkeämpiä.

Elfgrenin mukaan poliisien ensisijaisena tehtävänä on taistella sen puolesta, että ihmisoikeudet toteutuvat kaikkien kohdalla. Hän kritisoi sitä, että jotkut kansanedustajatkin ovat valmiita tinkimään ihmisoikeuksista.

– Olennaista olisi kysyä heiltä, mistä oikeuksista he olisivat itse valmiita luopumaan?, hän lataa.

Myöskään uskonto ei saa olla vapaalippu tehdä mitä vaan. Kansallismielisyys on hänestä yhtä vahingollista. Yksi elämänohje on noussut rikosylikomisariolle ylitse muiden.

– Jos ihmisoikeudet ovat ristiriidassa lainsäädännön kanssa, ihmisoikeudet ovat paljon tärkeämpiä, Elfgren kiteyttää.

Lue koko haastattelu Demokraatin viikkolehdessä 28.7.

Keskustelua aiheesta