Syrjintäkanteluita lähes 500 viime vuonna – “Jäävuoren huippu”

Kuva: Thinkstock
Patient in Wheelchair
Vammaisuuteen liittyviä syrjintätapauksia oli viime vuonna 90. Etnisyyteen perustuvia syrjintätapauksia oli 200.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun käsittelemien syrjintätapausten määrä kasvoi viime vuonna yli 70 prosenttia vuodesta 2014. Vuonna 2015 tapauksia oli yhteensä lähes 500.

Kanteluiden lisääntymisen taustalla on se, että yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiala on laajempi kuin aiemmin toimineen vähemmistövaltuutetun.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän mukaan tehtäväkentän laajentaminen on selvästi ollut tarpeen.

– Kuka tahansa meistä voi joutua syrjityksi. Se, miten tänne otetaan yhteyttä, on jäävuoren huippu, sanoo Pimiä.

Etninen alkuperä ja vammaisuus ovat tavallisimpia syitä ottaa yhteyttä valtuutettuun, ilmenee viime vuoden tilastosta. Tapauksista noin 200 liittyi henkilön syrjimiseen etnisen alkuperän perusteella. Vammaisuuteen liittyneitä syrjintätapauksia oli 90.

Noin 40 syrjinnästä valittanutta kertoi syrjinnän liittyneen kieleen. Ikään, kansalaisuuteen ja terveydentilaan liittyneitä syrjintätapauksia oli hieman yli 30 kutakin.

Ikäsyrjinnästä näytön saaminen vaikeaa

Ikäsyrjintätapausten vähyys liittyy Pimiän mukaan ehkä siihen, että kynnys tehdä kantelua on korkea ja näytön saaminen vaikeaa.

Jonkin verran syrjintää tapahtui myös uskonnon ja vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen, perhesuhteiden sekä mielipiteiden ja poliittisen tai ammattiyhdistystoiminnan vuoksi.

Syrjinnästä epäilty taho oli valituksissa useimmin kunta. Kirsi Pimiä muistuttaa, että laki yhdenvertaisuudesta koskee myös yksityisiä yrityksiä.

Työelämän syrjintätapaukset eivät kuulu yhdenvertaisuusvaltuutetun toimialaan. Niissä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto on kuitenkin antanut neuvontaa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu aloitti toimintansa viime vuoden alussa. Sitä ennen syrjintäasioita käsitteli vähemmistövaltuutettu, jonka toimialaan kuului pelkästään alkuperän perusteella tapahtuva syrjintä.

Vähemmistövaltuutetun toimistolle kertyi vuonna 2014 käsittelyyn hieman alle 300 tapausta. Niistä noin 40 siirtyi vuoden vaihtuessa yhdenvertaisuusvaltuutetun vastuulle.

AVAINSANAT

Yle: Työnantajajärjestö vihjaa irtoavansa kikystä – “Tilanne on selkeästi muuttunut”

Valtiovarainministeriön mukaan korkeakouluille tuleva hyöty kilpailukykysopimuksessa sovituista työnantajamaksujen alennuksista otettaisiinkin pois leikkaamalla.

Tämä on yllättänyt erilaiset koulutuksen järjestäjät ja ne ovat vaatineet hallitukselta lupausten pitämistä.

Yle uutiset kysyi korkeakouluja ja yksityisiä oppilaitoksia edustavalta Sivistystyönantajien toimitusjohtajalta Teemu Hassiselta, voiko Sivistystyönantajat vielä irrota kiky-sopimuksesta loppumetreillä.

Hassinen ei asiaa tyrmännyt.

– Se on pohdinnan paikka. Tilanne on silloin selkeästi muuttunut. Odotettiin, että saadaan kikyn kautta helpotus yliopistojen tilanteeseen, hän vastasi Yle uuutisille.

Sivistystyönantajat on Suomen opetus- ja korkeakoulualaa edustava työnantajajärjestö. Sillä on jäseninään yli 300 itsenäistä koulutuksen järjestäjää perusopetuksesta korkeakouluihin.

Kyseessä on Elinkeinoelämän keskusliiton kuudenneksi suurin jäsen, jonka jäsenten palveluksessa on yli 50 000 työntekijää.

Kaiken huippu? TS: Firma peri maksua työhakemuksesta — “Tarkoitus karsia huonot hakijat pois”

Turun Sanomat kertoo työpaikkailmoituksia listaavan Duunitori Oy:n nettisivuille ilmestyneestä Kuninkaantekijät Media ja Markkinointi -yrityksen työpaikkailmoituksesta.

Ilmoitus ei ole aivan tavanomainen. Hakijaa nimittäin pyydetään maksamaan hakemuksen lähettämisestä käsittelymaksu, arvoltaan 9,90 euroa.

Lehden mukaan yritys perustelee työhakemuksen käsittelymaksua sillä, että hakijoita halutaan rajata jo ennen haastattelua, koska heitä on niin paljon.

Yritystä jutussa edustavan Niku Hinkan kommentti on suorasukainen.

— Tarkoitus ei ole kerätä sillä rahaa, vaan karsia huonot hakijat pois.

Elokuussa ilmestynyt ilmoitus poistettiin Duunitorin nettisivuilta tiistaina iltapäivällä, jatkaa TS. Laki kieltää yksityisiä työvoimapalveluja perimästä maksuja henkilöasiakkailtaan.

Keskustelua aiheesta

D-studio: Maksavatko julkisen sektorin naiset liian kovan hinnan “kikyn” synnystä, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine?

Kuva: Jari Soini

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine ottaa kantaa D-Studion videolla niin sanotun kilpailukykysopimuksen kustannuksiin ja sen jakautumiseen.

Niemi-Laineen pitkä haastattelu ilmestyy Demokraatin viikkolehdessä torstaina 1.9. Lisää maistiaisia jutusta ilmestyy verkossa keskiviikkona 31.8..

Keskustelua aiheesta

“Haemme siivoojaksi Suomen kansalaista” – Toinen syrjivä työpaikkailmoitus on poliisiasia

Kuva: Kari Hulkko
tyopaikkakarihulkko
Työn etsintää MOL-palvelusta. Kuvan henkilö ei liity uutiseen.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue valvoi touko-kesäkuussa tehostetusti työpaikkailmoituksissa ilmenevää työsyrjintää Etelä-Suomessa. Tulos: 60 ilmoituksessa oli hakukriteereinä perusteita, joiden voidaan katsoa olevan syrjiviä. Useimmissa näistä hakijalta edellytettiin Suomen kansalaisuutta, suomea äidinkielenä tai tiettyä ikää ilman, että tähän oli hyväksyttävää työstä johtuvaa perustetta.

Tarkastaja Maarit Lehmussilta kertoo Demokraatille, että syrjivät työpaikkailmoitukset ovat todella yleisiä. Ennen niitä löytyi kuitenkin vieläkin enemmän.

– Ne ovat vähentyneet, koska olemme valvoneet niitä useina vuosina. Kun ensi kerran valvoimme, niitä löytyi satoja, hän kertoo.

Syrjivissä työpaikkailmoituksissa oli esimerkiksi vaadittu lakimieheltä suomea äidinkielenä, kuorma-autokuskilta erinomaista suomen kielen taitoa, siivoojalta Suomen kansalaisuutta ja kuljettajalta vähintään 23 vuoden ikää.

Lehmussilta haki erilaisin hakusanoin syrjiviä ilmoituksia työ- ja elinkeinoministeriön MOL-palvelusta.

–Esimerkiksi tänä aamuna kun katsoin tunnin, löysin uusia ilmoituksia 12, jossa voidaan epäillä syrjintää.

Työnantajat ovat ryhdistäytyneet.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue on lähettänyt syrjivän työpaikkailmoituksen tehneille 60 työnantajille selvityspyynnön. Vain kahdella heistä oli osoittaa asettamalleen hakukriteerille hyväksyttävä peruste. Muille työnantajille annettiin asiasta toimintaohje.

Suurin osa työnantajista myönsi, että heillä ei ole hakukriteerille hyväksyttävää perustetta. Osa vetosi tietämättömyyteen lain määräyksistä tai siihen, että joku muu oli laatinut ilmoituksen. Työnantaja kuitenkin vastaa aina työpaikkailmoituksen sisällöstä.

Mikäli syrjintä työpaikkailmoittelussa on toistuvaa, työsuojeluviranomainen harkitsee erikseen, mihin jatkotoimenpiteisiin se ryhtyy. Maarit Lehmussilta kertoo, että jos työnantaja ei ensimmäistä varoitusta usko vaan toistaa syrjivän ilmoituksen, työsuojelun vastuualue laatii asiasta tutkintapyynnön poliisille.

– Tänä vuonna toimitaan näin. Tutkintapyyntö ei poista sitä, että samalla kohdistamme työnantajaan hallinnollisia pakkotoimenpiteitä, Lehmussilta kertoo.

– Meille ei ole vielä ollut yhtään sellaista tapausta, että työpaikka olisi toisen kerran julkaissut tällaisen, vaan ne ovat ryhdistäytyneet.

Syrjivä työpaikkailmoittelu on kielletty uudessa yhdenvertaisuuslaissa hyvin selkeästi.

Lain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue toimii alueellisena työsuojeluviranomaisena. Se valvoo, että työnantajat noudattavat työelämän lainsäädäntöä ja että työ on mahdollisimman tervettä ja turvallista. Alueella työskentelee 1,1 miljoonaa henkilöä ja valvottavia työpaikkoja on 120 000.

Raportti: Irakilaiset välittävät somessa Suomesta positiivista kuvaa – Myös islamofobiaa esiintyy

Suomen irakilaispakolaiset kokevat Suomen pääosin houkuttelevana ja turvallisena maana asua. Sosiaalisessa mediassa Suomesta välitetään etenkin nuorten parissa positiivista kuvaa Irakissa asuville.

Samaan aikaan irakilaiset kertovat kokeneensa myös islamofobiaa uskonnollisesta taustastaan riippumatta.

Pääosa Suomen irakilaisista on uskonnoltaan sunni- tai shiiamuslimeja, mutta joukossa on myös muiden uskontojen edustajia ja uskonnottomia. Etniseltä taustaltaan he jakautuvat arabeihin ja kurdeihin.

Sosiaaliantropologi Marko Juntusen Suomen irakilaispakolaisia käsittelevän raportin mukaan irakilaisten kotoutumista vaikeuttavat uuteen maahan sopeutumisen lisäksi myös näiden ryhmien keskinäiset näkemyserot.

Raportin mukaan he kantavat väkivaltaisen ja voimakkaan jaottelun sävyttämää Irakin historiaa jatkuvasti mukanaan, mikä näkyy heidän arjessaan.

Suomessa irakilaiset niputetaan helposti yhdeksi ryhmäksi, sillä heidän kotimaansa taustoja ei tunneta. Keskeisenä ongelmana on myös uskonnon näkeminen yhteiskunnallisena tai poliittisena asiana.

Raportin mukaan viime vuonna Suomeen tulleista pakolaisista yli 60 prosenttia oli irakilaisia.