Syrjintäkanteluita lähes 500 viime vuonna – ”Jäävuoren huippu”

Kuva: Thinkstock
Vammaisuuteen liittyviä syrjintätapauksia oli viime vuonna 90. Etnisyyteen perustuvia syrjintätapauksia oli 200.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun käsittelemien syrjintätapausten määrä kasvoi viime vuonna yli 70 prosenttia vuodesta 2014. Vuonna 2015 tapauksia oli yhteensä lähes 500.

Kanteluiden lisääntymisen taustalla on se, että yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiala on laajempi kuin aiemmin toimineen vähemmistövaltuutetun.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän mukaan tehtäväkentän laajentaminen on selvästi ollut tarpeen.

– Kuka tahansa meistä voi joutua syrjityksi. Se, miten tänne otetaan yhteyttä, on jäävuoren huippu, sanoo Pimiä.

Etninen alkuperä ja vammaisuus ovat tavallisimpia syitä ottaa yhteyttä valtuutettuun, ilmenee viime vuoden tilastosta. Tapauksista noin 200 liittyi henkilön syrjimiseen etnisen alkuperän perusteella. Vammaisuuteen liittyneitä syrjintätapauksia oli 90.

Noin 40 syrjinnästä valittanutta kertoi syrjinnän liittyneen kieleen. Ikään, kansalaisuuteen ja terveydentilaan liittyneitä syrjintätapauksia oli hieman yli 30 kutakin.

Ikäsyrjinnästä näytön saaminen vaikeaa

Ikäsyrjintätapausten vähyys liittyy Pimiän mukaan ehkä siihen, että kynnys tehdä kantelua on korkea ja näytön saaminen vaikeaa.

Jonkin verran syrjintää tapahtui myös uskonnon ja vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen, perhesuhteiden sekä mielipiteiden ja poliittisen tai ammattiyhdistystoiminnan vuoksi.

Syrjinnästä epäilty taho oli valituksissa useimmin kunta. Kirsi Pimiä muistuttaa, että laki yhdenvertaisuudesta koskee myös yksityisiä yrityksiä.

Työelämän syrjintätapaukset eivät kuulu yhdenvertaisuusvaltuutetun toimialaan. Niissä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto on kuitenkin antanut neuvontaa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu aloitti toimintansa viime vuoden alussa. Sitä ennen syrjintäasioita käsitteli vähemmistövaltuutettu, jonka toimialaan kuului pelkästään alkuperän perusteella tapahtuva syrjintä.

Vähemmistövaltuutetun toimistolle kertyi vuonna 2014 käsittelyyn hieman alle 300 tapausta. Niistä noin 40 siirtyi vuoden vaihtuessa yhdenvertaisuusvaltuutetun vastuulle.

AVAINSANAT

Väkivallan pelko noussut – Yle: Enemmistö uskoo terrori-iskun mahdollisuuteen

Kuva: Lehtikuva
Tukholman terrori-isku lisäsi suomalaisten väkivallan pelkoa.

Yli puolet suomalaisista pitää terrori-iskua Suomeen seuraavan vuoden sisällä joko erittäin tai melko todennäköisenä, selviää Ylen kyselystä.

Melko tai erittäin epätodennäköisenä terrori-iskua pitää lähes puolet vastaajista. Kaksi prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.

Ylen aiemman kyselyn mukaan Tukholman terrori-isku lisäsi suomalaisten väkivallan ja terrorismin pelkoa. Yli puolet vastaajista kuitenkin uskoo, että Suomen viranomaiset ovat valmistautuneet mahdollisen iskun estämiseen melko tai erittäin hyvin.

Puolet vastaajista ehkäisisi iskun mahdollisuutta syrjäytymisen vastaisella työllä ja tehokkaalla kotouttamispolitiikalla. 40 prosenttia luottaisi esimerkiksi maahanmuuton tiukentamiseen ja rangaistusten koventamiseen.

Taloustutkimuksen toteuttamaan kyselyyn vastasi reilut tuhat ihmistä. Virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä.

AVAINSANAT

Ohran perimä ratkaistiin – oluet ja viskit kohti scifi-aikaa – kaksi suomalaistutkijaa mukana

Arvostettu tiedelehti Nature nosti ohratutkimuksen kansijutukseen.

Tutkijat kymmenestä eri maasta ovat selvittäneet ohran perimän eli genomin. Torstaina julkaistun tiedelehti Naturen kansijutuksi nostettu tutkimus auttaa kehittämään kestäviä lajikkeita erilaisiin sääoloihin ja maaperiin. Samalla oluiden sekä esimerkiksi viskien kehittäminen ottaa harppauksen kohti scifi-aikaa.

Asiasta kertoo Helsingin Yliopisto.

Kymmenen vuotta kestäneessä kansainvälisessä suurhankkeessa Suomea edustavat tutkijat Alan Schulman ja Jaakko Tanskanen Helsingin yliopistosta ja Luonnonvarakeskuksesta Lukesta.

Viiteperimäksi valittiin yhdysvaltalainen jo aiemmin hyvin tutkittu mallasohralajike Morex, jota viljellään laajasti. Jatkossa muiden lajikkeiden perimää verrataan tähän perimältään hyvin puhtaaseen ja yhtenäiseen linjaan. Tieteelle perimänsä antanut kasvi on tallennettu Gaterslebenin geenipankkiin Saksaan.

– Kasvien perimät ovat usein hyvin suuria, ohralla se on lähes kaksinkertainen ihmisen perimään verrattuna, Biotekniikan instituutin ryhmänjohtaja professori Schulman selittää työn laajuutta.

Ohraa on viljelty jo noin 12 000 vuotta sen hyvien ravintoarvojen ja korkean kuitupitoisuuden ansiosta. Ohran merkitys on yhä hyvin merkittävä sekä elintarvikealalle että rehutuotannolle. Maailman elintarvikejärjestö FAO:n tilastojen mukaan ohra on Suomen viljellyin kasvi ja Euroopassakin toiseksi viljellyin heti vehnän jälkeen.

– Tärkeintä on, että tutkimuksen ansiosta saamme tulevaisuudessa parempia satoja. Perimä auttaa jalostamaan lajikkeita, jotka kestävät esimerkiksi paremmin kuivuutta ilmastonmuutoksesta kärsivillä alueilla sekä lajeja, jotka eivät ole yhtä haavoittuvaisia kasvisairauksille, Schulman sanoo.

Panimoteollisuudelle ja mallasohran jalostukselle tutkimus avaa uusia ovia. Ohran perimässä on monia geenejä, jotka koodaavat tärkkelystä sokereiksi pilkkovia entsyymejä. Nämä tunnetaan amylaaseina ja juuri ne vaikuttavat ohran mallastukseen.

Schulmanin mukaan monet panimot ovat seuranneet kiinnostuneena tutkimusta, sillä nyt eroja eri maltaiden avulla voidaan tutkia helposti. Esimerkiksi erikoisoluiden kehittelyyn perimän selvittäminen antaa aivan uusia mahdollisuuksia.

– Tämä on myös kulttuurisesti merkittävä asia, sillä vanhimmat löydökset oluesta ulottuvat aina 5 000 vuoden taakse.

DNA:n rakenne julkaistiin vuonna jo 1953, mutta viime vuosina geenitutkimuksessa käytetty tekniikka on kehittynyt nopeasti. Ihmisen perimä saatiin selvitettyä vuonna 2003. Kuvaavaa on, että selvitystyö voitaisiin toteuttaa nykypäivänä 10 000 kertaa halvelmmalla.

Kätilöopiston sairaala suljetaan – toimintaa enää korkeintaan puoli vuotta

Kuva: lehtikuva / teemu salonen

Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiiri (HUS) lopettaa Kätilöopiston sairaalan käytön sisäilmaongelmien vuoksi. Tilojen käytöstä luovutaan seuraavan puolen vuoden aikana, HUS kertoo verkkosivullaan.

Sairaalan rakenteista on löytynyt laaja-alaisesti sädesientä sekä laho- ja mikrobivaurioita. Henkilökunnalla on ilmennyt viime vuosina sisäilmaongelmiin viittaavia oireita.

HUS teetti rakennuksen tilasta ulkopuolisen selvityksen, jossa ongelmien laajuus paljastui.

Kelalle siirto vaikutti: Perustoimeentulotukea haetaan hanakammin

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Toimeentulotuen perusosan maksamisen siirtyminen Kelalle madalsi kynnystä hakea tukea, arvioi enemmistö sosiaali- ja terveysalan kattojärjestön Sosten sosiaalibarometriin vastanneista. Kyselyssä haastateltiin Kelan johtajia ja toimihenkilöitä sekä kuntien sosiaali- ja terveysjohtajia ja sosiaalityöntekijöiltä.

Enemmistö sosiaalityöntekijöistä ja Kelan toimihenkilöistä ei usko, että uudistus nopeuttaisi tukipäätöksen saamista. Hakemusten käsittely Kelassa ruuhkautuikin alkuvuodesta. Silti kaikkien ryhmien enemmistö piti Kela-siirtoa oikeana päätöksenä.

Kuntien sosiaalityöntekijöistä 78 prosenttia ja lähes puolet Kelan toimihenkilöistä pelkäävät kaikkein heikoimmassa asemassa olevien toimeentulotukiasiakkaiden aseman heikentyvän.

Sähköinen kysely tehtiin tammi-helmikuussa, joskin Kelan toimihenkilöiden kyselyaika jatkui maaliskuun puoliväliin.

Sipilän Yle-painostus pudotti Suomen ykköspaikalta kolmanneksi – ”Vuoden merkittävin tapaus”

Kuva: Jari Soini
Suomen Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho.

Toimittajat ilman rajoja -järjestö on pudottanut Suomen lehdistönvapauden kärkipaikalta 3:nneksi. Syynä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) Yleen kohdistama painostus.

Järjestön pääsihteerin Christophe Deloiren mukaan Suomen putoaminen on vuoden merkittävin tapaus.

Yllättäväksi asian teki hänestä se, että journalistien ammattitaito ja hyvät käytännöt eivät estäneet sananvapauden heikkenemistä.

Suomi on pitänyt vuodesta 2010 ykköspaikkaa vuosittaisessa lehdistönvapausindeksissä. Nyt ensimmäiseksi kiilasi Norja ja toiseksi Ruotsi.

Suomen Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho ei yllättynyt Suomen putoamisesta kansainvälisessä lehdistönvapausvertailussa.

Aho pitää hyvänä, että tapauksesta on käyty keskustelua.

Hän arvelee, ettei Suomessa enää ole poliitikkoa, jolle olisi epäselvää, miten median kanssa toimitaan.

Ahon mukaan Suomella on edellytykset palata seuraavassa vertailussa takaisin ykköseksi.

Keskustelua aiheesta