Syrjintäkanteluita lähes 500 viime vuonna – ”Jäävuoren huippu”

Kuva: Thinkstock
Patient in Wheelchair
Vammaisuuteen liittyviä syrjintätapauksia oli viime vuonna 90. Etnisyyteen perustuvia syrjintätapauksia oli 200.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun käsittelemien syrjintätapausten määrä kasvoi viime vuonna yli 70 prosenttia vuodesta 2014. Vuonna 2015 tapauksia oli yhteensä lähes 500.

Kanteluiden lisääntymisen taustalla on se, että yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiala on laajempi kuin aiemmin toimineen vähemmistövaltuutetun.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän mukaan tehtäväkentän laajentaminen on selvästi ollut tarpeen.

– Kuka tahansa meistä voi joutua syrjityksi. Se, miten tänne otetaan yhteyttä, on jäävuoren huippu, sanoo Pimiä.

Etninen alkuperä ja vammaisuus ovat tavallisimpia syitä ottaa yhteyttä valtuutettuun, ilmenee viime vuoden tilastosta. Tapauksista noin 200 liittyi henkilön syrjimiseen etnisen alkuperän perusteella. Vammaisuuteen liittyneitä syrjintätapauksia oli 90.

Noin 40 syrjinnästä valittanutta kertoi syrjinnän liittyneen kieleen. Ikään, kansalaisuuteen ja terveydentilaan liittyneitä syrjintätapauksia oli hieman yli 30 kutakin.

Ikäsyrjinnästä näytön saaminen vaikeaa

Ikäsyrjintätapausten vähyys liittyy Pimiän mukaan ehkä siihen, että kynnys tehdä kantelua on korkea ja näytön saaminen vaikeaa.

Jonkin verran syrjintää tapahtui myös uskonnon ja vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen, perhesuhteiden sekä mielipiteiden ja poliittisen tai ammattiyhdistystoiminnan vuoksi.

Syrjinnästä epäilty taho oli valituksissa useimmin kunta. Kirsi Pimiä muistuttaa, että laki yhdenvertaisuudesta koskee myös yksityisiä yrityksiä.

Työelämän syrjintätapaukset eivät kuulu yhdenvertaisuusvaltuutetun toimialaan. Niissä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto on kuitenkin antanut neuvontaa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu aloitti toimintansa viime vuoden alussa. Sitä ennen syrjintäasioita käsitteli vähemmistövaltuutettu, jonka toimialaan kuului pelkästään alkuperän perusteella tapahtuva syrjintä.

Vähemmistövaltuutetun toimistolle kertyi vuonna 2014 käsittelyyn hieman alle 300 tapausta. Niistä noin 40 siirtyi vuoden vaihtuessa yhdenvertaisuusvaltuutetun vastuulle.

AVAINSANAT

Pääministeri Sipilä: Luotan siihen, että teon tausta saadaan yksityiskohtia myöten selville

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Juha Sipilä.
– Kyse on erittäin vakavasta rikoksesta, pääministeri Juha Sipilä kommentoi Imatran kolmoissurmaa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) välitti sunnuntaina iltapäivällä syvän osanottonsa Imatran uhrien läheisille:

– Viime yönä Imatralla tapahtuneet ampumatapaukset ovat järkyttäneet meitä kaikkia. Kolmen ihmisen elämä päättyi äkillisesti silmittömän väkivallan seurauksena. Tätä ei voi millään hyväksyä. Kyse on erittäin vakavasta rikoksesta. Syvä osanottoni omasta ja koko valtioneuvoston puolesta tämän raa’an väkivallanteon uhrien omaisille ja läheisille.

– Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista, mutta silti tällaiset teot ovat valitettavasti meilläkin mahdollisia. Viranomaiset työskentelevät päivittäin yhteiskunnan ja sen kansalaisten turvallisuuden eteen. Poliisi tutkii asiaa ja luotan siihen, että teon tausta saadaan yksityiskohtia myöten selville, pääministeri Sipilä toteaa.

”Nyt tarvitaan käsiä, joista pitää kiinni” – kolmen naisen traaginen surma järkyttää kautta Suomen

Kuva: Lehtikuva / Hannu Rissanen
Candles in front of the restaurant Vuoksenvahti where three women were killed in a shooting incident in Imatra, Eastern Finland on Sunday, 4th December, 2016. LEHTIKUVA / HANNU RISSANEN
Kynttilöitä tragedian tapahtumapaikalla, ravintola Vuoksenvahden edustalla Imatralla.

Järkytys ja epäusko vallitsevat nyt Imatralla ja laajemminkin Kaakkois-Suomessa.

Yksi Imatralla surmatuista naisista oli Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tiina Wilén-Jäppinen (sd.). Kaksi muuta uhria olivat paikallisia toimittajia. Kaikki kolme uhria olivat naisia.

– Imatran Sosialidemokraatit muistaa tänään menehtyneitä ja olemme menossa Imatrankosken kirkkoon. Nyt tarvitaan käsiä, joista pitää kiinni.

Näin kirjoitti Twitter-tilillään Imatran Sosialidemokraattien puheenjohtaja Niina Malm sunnuntaina alkuillasta. Hän puki sanoiksi monien imatralaisten ajatukset, puoluekannasta riippumatta.

Kaakkois-Suomen Sosialidemokraattien toiminnanjohtaja Sanna Koskenranta on yhtä järkyttynyt.

– Totta kai tämä on täällä ihan hirveä šokki, hän avaa tuntojaan Demokraatille.

– Lähdin itsekin tänne Imatralle. Käymme tuossa koskenpartaalla tovereiden kanssa laittamassa kynttilän ja lähdemme sitten kuudeksi tuonne kirkkoon. Ei, ei tällaista voi käsittää, hän sanoo hiljaa, äänen puhelimessa vaimentuessa suruun ja järkytykseen.

Kirkossa alkaa seurakunnan järjestämä tilaisuus kello 18.

– Uskon, että siellä on meikäläisiä varmasti paikalla enemmänkin, Koskenranta toteaa.

”Täällä on kaikin puolin järkyttynet tunnelmat.”

Tämä on tilanne, jossa on ymmärrettävästi vaikea löytää sanoja.

– Ainut asia, joka on mielessä on se, että mitä uutisissa ollut, on kyseessä sattumanvarainen juttu. Sydämestä toivoo, että tämä nimenomaan sitä on ollut.

Tällä hän viittaa pelkoon rikoksen muusta, mahdollisesti poliittisesta motiivista. Tutkinnan myötä selvinnee, löytyykö tälle perusteita.

Toiminnanjohtaja Koskenrannan mielestä se on niin kamala ajatus, että sillä ei uskalla edes spekuloida tällaisena murheen päivänä.

Lappeenrantalaisena, naapurikuntalaisena, Sanna Koskenranta tunsi Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtajan hyvin.

– Tiinalla on perhe ja kaksi lasta. Ei voi vaan käsittää, minkälainen suru siellä kotona on tällaisessa tilanteessa.

– Koko tapaus on järkyttävä. Kaikin puolin, hän päättää puhelun.

Sunnuntai-illan Imatralla pimentyessä on aika suunnata kohti koskenrantaa ja hiljentymään kirkossa pian alkavaan muistotilaisuuteen.

”Pidetty ihminen, kuolema vaikuttaa kaikkiin” – Imatralla surmattiin kaupunginvaltuuston sosialidemokraattinen puheenjohtaja

Kuva: Lehtikuva / Hannu Rissanen
LKS 20161204 Viranomaiset tiedottivat Imatralla viime yönä tapahtuneesta ampumisesta Imatralla sunnuntaina 4. joulukuuta 2016. Koskenpartaalla yöllä tapahtuneessa ampumavälikohtauksessa kuoli kolme imatralaista naista. Kuvassa tutkinnajohtaja Saku Tielinen (vas) sekä kenttäjohtaja Matti Hirvonen. LEHTIKUVA / HANNU RISSANEN
Viranomaiset tiedottivat Imatralla viime yönä tapahtuneesta ampumisesta iltapäivällä. Kuvassa tutkinnajohtaja Saku Tielinen (vasemmalla) sekä kenttäjohtaja Matti Hirvonen.

Yksi Imatralla surmatuista naisista toimi Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Puoluekannaltaan hän oli sosialidemokraatti.

Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintunen vahvisti STT:lle, että kyseessä on Imatran kaupunginvaltuuston nykyinen puheenjohtaja Tiina Wilén-Jäppinen (sd.).

Kaupunginjohtaja Lintunen on sanaton ja järkyttynyt tiedosta.

– Henkilökohtaisesti tunnen hänet erittäin hyvin, samoin nämä kaksi toimittajaakin tunnen. Puheenjohtaja on hyvin läheinen ihminen tässä työssä, ja hänen kanssaan olen monta vuotta työskennellyt, Lintunen kertoo STT:lle puhelimitse.

– Todella järkyttävää, eikä siihen osaa sanoakaan mitään.

Tapaus vaikuttaa kaikkiin imatralaisiin, Lintunen sanoo.

– Valtuuston puheenjohtaja oli tunnettu ja pidetty ihminen, se varmasti vaikuttaa kaikkiin.

Lintusella ja Wilén-Jäppisellä piti olla maanantaina viikoittainen tapaaminen. Lintunen on jäämässä ensi vuonna eläkkeelle, ja uuden kaupunginjohtajan hakua oli määrä käsitellä yhdessä. Wilén-Jäppisen ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan Anna Helmisen (kok.) oli määrä tavata asiasta tänään.

LKS 20161204 Yksi Imatran epäillyn ampujan uhreista oli Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, poliisi kertoi tiedotustilaisuudessa. Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintunen vahvisti STT:lle, että kyseessä oli Tiina Wilen-Jäppinen (sd.). Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tiina Wilen-Jäppinen ajoi ensimmäisenä tutustumiskierroksen International Road Race Championship (IRRC) kilpailujen Imatran Ajoissa Imatralla 19. elokuuta 2016. Kuva Lauri Heino LEHTIKUVA / LAURI HEINO

Yksi Imatran epäillyn ampujan uhreista oli Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, poliisi kertoi tiedotustilaisuudessa. Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tiina Wilén-Jäppinen ajoi ensimmäisenä tutustumiskierroksen International Road Race Championship (IRRC) kilpailujen Imatran Ajoissa Imatralla 19. elokuuta 2016. (Kuva: Lehtikuva / Lauri Heino)

Juttua ja otsikkoa on muokattu.

Imatran uhreissa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja kaksi toimittajaa

Kuva: Lehtikuva / Lauri Heino
LKS 20161204 Imatralla on tapahtunut lauantain ja sunnuntain välisenä yönä ampumavälikohtaus, jossa on tiettävästi kuollut kolme ihmistä. Viranomaiset tutkivat rikospaikkaa varhain sunnuntaina aamuyöllä. LEHTIKUVA / LAURI HEINO

Parhaillaan on käynnissä klo 14.00 alkanut poliisin tiedotustilaisuus Imatran ampumisesta. Tiedotustilaisuus pidetään Imatran poliisiasemalla.

Surmatut naiset on alustavasti tunnistettu, ja suruviesti on viety omaisille, kertoo poliisi.

Yksi Imatran epäillyn ampujan uhreista toimi Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtajana.

Kaksi muuta uhria olivat toimittajia. Laukauksia ammuttiin poliisin arvion mukaan neljästä viiteen.

Epäilty ampuja ei tehnyt kiinniottotilanteessa vastarintaa. Ampujaa aiotaan kuulustella vielä tämän päivän aikana. Tämänhetkisen tiedon mukaan tekoon ei liity muita epäiltyjä.

Ase oli luvallinen metsästyskivääri, joka ei kuulunut ampujalle.

Uhreista kaksi syntynyt 1960-luvulla, yksi 1980-luvulla.

Poliisin mukaan Imatran epäillyn ampujan veressä ei ollut alkoholia. Motiivista ei ole vielä mitään tietoa.

Uhrien henkilöllisyys nostaa joka tapauksessa kysymyksen mielettömän surmatyön mahdollisesta poliittisesta motiivista.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Uusnatsit marssivat itsenäisyyspäivänä Helsingissä — verkkosivusto kehottaa panemaan natsit marssimaan itseään vastaan

Verkkosivusto pernatsi.fi kerää lahjoituksia Suomessa toimiville, tasa-arvoa, ihmisoikeuksia ja monimuotoisuutta edistäville järjestöille. Kampanja on vastaisku useiden uusnatsististen ja äärioikeistolaisten järjestöjen aikeille marssia itsenäisyyspäivänä Helsingissä.

Sosiaalisessa mediassa muun muassa moni tunnettu poliittinen vaikuttaja on sunnuntaina kertonut lahjoituksestaan kampanjan tueksi.

Sivuston mukaan muun muassa kansallissosialistinen Pohjoismainen Vastarintaliike PVL järjestää marssin Hakaniemestä Kruununhakaan J. V. Snellmanin patsaalle.

Sivustolla perustellaan kampanjaa:

”Nämä natsit ja muut äärioikeistolaiset ryhmät ovat omineet itsenäisyyspäivän omiin tarkoitusperiinsä. Enemmistölle suomalaisista itsenäisyys merkitsee kuitenkin tasa-arvoista, demokraattista ja monimuotoista yhteiskuntaa.”

”Kampanjan avulla halutaan kehottaa äärioikeistolaisia pysymään kotona, sillä marssimalla he päätyvät rahoittamaan tasa-arvoa, ihmisoikeuksia ja monimuotoisuutta tukevien järjestöjen toimintaa.”

Lahjoituksia kerätään siten, että lahjoittaja valitsee, kuinka paljon on halukas antamaan rahaa jokaista marssille tullutta ihmistä kohti. Arvion tekee poliisi. Sivuston mukaan se ei tee rahankeruuta itse eikä raha kulje sivuston kautta.

Kampanjan järjestäjät sanovat toimivans anonyymisti, koska kokevat turvallisuutensa voivan olla uhattuna.