Hallinto on käyttänyt vuonna 2011 alkaneessa verisessä sisällissodassa muun muassa kemiallisia aseita ja tynnyripommeja. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan ihmisiä on pidätetty mielivaltaisesti, kidnapattu, kidutettu ja tapettu.

Saksassa hallinnon edustajille on annettu myös tuomioita sotarikoksista.

Edelleen jatkuva sisällissota on YK:n arvion mukaan aiheuttanut suoraan yli 300  000 siviilin kuoleman.

ESIMERKIKSI Saudi-Arabian ja Syyrian ulkoministerit ovat vierailleet toistensa maissa ensi kertaa Syyrian sodan alkamisen jälkeen. Arabiemiraatit ja Bahrain ovat palauttaneet diplomaattisuhteet jo aiemmin.

Syyrian sota käynnistyi laajoista hallinnonvastaisista mielenosoituksista, joita hallinto ryhtyi tukahduttamaan väkivaltaisesti. Tästä seurasi Syyrian erottaminen Arabiliitosta ja Assadin poliittinen eristäminen Lähi-idässä.

Nyt Saudi-Arabian on kerrottu ajavan Syyrian kutsumista takaisin liittoon. Arabimaat myös keskustelivat viime viikolla Saudi-Arabian johdolla roolistaan Syyrian kriisin päättämisessä.

Miksi moni kapinallisia sisällissodassa aiemmin tukenut maa vaikuttaa nyt olevan valmis normalisoimaan suhteitaan Assadin hallinnon kanssa?

-  Taustalla on ensinnäkin sen tietynlainen tunnustaminen, että Assad on vallassa Syyriassa, sanoo Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta STT:lle.

JOS alun perin ajateltiin, että Assad voisi kansannousun ja muiden valtioiden oppositiolle antaman tuen myötä kaatua, nyt tästä ajatuksesta on luovuttu, Juusola katsoo.

Syyria on myös helmikuisen maanjäristyksen jälkeen ollut otollisessa asemassa saamaan sympatiaa muualta.

Suhteiden palauttamiseen liittyy mailla myös käytännön intressejä. Esimerkiksi Syyrian suureksi vientituotteeksi kehittyneen Captagon-huumeen kauppa on Juusolan mukaan lähimaille suuri ongelma, johon ne toivovat ratkaisua.

Huumekauppa on yhdistetty hallintoon ja Assadin lähipiiriin, vaikka suoraa kytköstä presidenttiin ei ole onnistuttu todistamaan. Asiaa on selvittänyt muun muassa New York Times.

Juusola näkee suhteiden palauttamisen taustalla myös pyrkimystä tasapainottaa Syyrian hallintoa sodassa tukeneen Iranin vaikutusvaltaa maassa.

Juusolan mukaan arabipolitiikalle on tyypillistä, että poliittiset linjat elävät: valtio voi jäädä jonkin kiistan seurauksena ulkopuolelle, mutta jakolinjat eivät ole pysyviä.

-  Arabipolitiikassa ei ole ollut koskaan kyse pysyvistä strategisista liitoista.

Syyrian lähimaiden kannalta olennainen on myös pakolaiskysymys. Miljoonat syyrialaiset ovat paenneet sotaa ja hallinnon julmuuksia lähimaihin. Eniten syyrialaispakolaisia on Turkissa, YK:n arvion mukaan noin 3,6 miljoonaa.

LÄHIMAIDEN intresseissä olisi pakolaisten palaaminen Syyriaan, sanoo väitöskirjatutkija Tiina Hyyppä Helsingin yliopistosta.

Monet arabimaissa ja Turkissa asuvat syyrialaiset pelkäävätkin suhteiden lähentymisen myötä pakkopalautuksia, Hyyppä sanoo. Hänen mukaansa on mahdotonta arvioida, kuinka suuri osa pakolaisista joutuisi palatessaan hallinnon julmuuksien kohteeksi, sillä “mustalle listalle” joutuminen on täysin mielivaltaista.

Terroristiksi voidaan leimata jo esimerkiksi sen perusteella, että on vienyt humanitaarista apua hallinnon vastaiselle toimijalle, Hyyppä sanoo.

-  Silloin voi joutua pidätetyksi. Vankiloissa tapahtuu laajamittaisesti kidutusta ja tapetaan ihmisiä, eli kohtalo voi olla tosi hirveä.

Hyyppä pitääkin todennäköisenä, että moni Lähi-itään ja Turkkiin asettunut pakolainen pyrkii eteenpäin muihin maihin, jos heitä uhkaa paluu Syyriaan.

Turkin osalta Syyria-suhteissa on olennaista pakolaiskysymyksen lisäksi myös Pohjois-Syyrian tilanne. Syyria-suhteiden palauttamista mutkistavat Hyypän mukaan Turkin kannalta sekä kysymys Pohjois-Syyriassa toimivien aseryhmien tulevaisuudesta että Turkin turvallisuusuhkana pitämät Syyrian kurdit.

Syyrian ulkosuhteiden osalta suurin vaikutus sisällissotaan olisi luultavasti juuri lähentymisellä Turkin kanssa, sillä Pohjois-Syyrian kapinallisjoukot eivät pärjää ilman Turkin tukea, Hyyppä arvioi.

SISÄLLISSODAN tilanne vaihtelee Hyypän mukaan Syyrian sisällä paljon: on rauhallisempia alueita, jäätyneen konfliktin alueita sekä aktiivisempien taistelujen alueita.

Assadin hallinnon arvioidaan hallitsevan tällä hetkellä noin kahta kolmasosaa maan pinta-alasta.

Syyria-suhteiden normalisoimista on vastustanut Lähi-idässä etenkin kansannousua voimakkaasti tukenut Qatar.

-  Qatarin mukaan alkuperäisiä ongelmia Syyriassa ei ole edelleenkään selvitetty, Hyyppä sanoo.

Myös esimerkiksi Jordania, Marokko, Jemen ja Egypti ovat suhtautuneet varauksella Syyrian kutsumiseen takaisin Arabiliittoon.

Juusola näkee suhteiden lähenemisen hidasteena myös Yhdysvaltojen kielteisen suhtautumisen Syyrian ja muiden arabimaiden lähentymiseen.

HELMIKUISEN maanjäristyksen seurauksena Yhdysvallat asetti Syyriaan kohdistuvia pakotteita osittain tauolle, mutta ei vaikuta halukkaalta luopumaan pakotteista pysyvästi, Juusola sanoo.

-  Valtiot käyttävät hyväkseen Yhdysvaltojen antamaa aikarajaa, jonka puitteissa taloudellinen yhteistyö Syyrian hallinnon kanssa on mahdollista ilman sanktioita.

Pystyisivätkö Lähi-idän maat sitten asettamaan Syyrialle jonkinlaisia ehtoja suhteiden normalisoimiselle?

Juusola pitää jossain määrin mahdollisena, että Syyrialta saataisiin jonkinlaisia myönnytyksiä esimerkiksi perustuslakiprosessin etenemisen osalta.

-  Vaikea sanoa tarkalleen, kuinka realistista se on.

Hyyppä ei usko, että hallinto taipuu ainakaan mittaviin muutoksiin tai uudistuksiin.

-  Jos Assad ajattelee, että hän on voittanut sodan, ei hän voittajana halua välttämättä tehdä myönnytyksiä.

Hyyppä odottaa tilanteen Lähi-idässä etenevän kohti suhteiden normalisointia, mutta prosessi voi olla hidas.

Monelle syyrialaiselle uutiset suhteiden normalisoinnista ovat pettymys, Hyyppä sanoo.

-  Muut maat jälleen kerran jättävät heidät oman onnensa nojaan.

YKSI tekijä, joka luo pohjaa Syyrian ja arabimaiden lähentymiselle, on Saudi-Arabian ja Iranin välien parantuminen, Juusola sanoo.

Iran on Venäjän ohella tukenut sisällissodassa Assadin hallintoa, Saudi-Arabia ja monet muut arabimaat puolestaan kapinallisia.

Saudi-Arabia katkaisi suhteensa Iraniin sen jälkeen, kun iranilaiset mielenosoittajat hyökkäsivät saudiedustustoihin vuonna 2016. Viime kuussa maat kertoivat palauttavansa diplomaattisuhteet ja avaavansa taas suurlähetystöt toistensa pääkaupunkeihin.

-  Kummallakin maalla on toiveita siitä, että tämä rauhoittaisi sellaisia konflikteja, joissa ne ovat välillisesti vastakkain. Jemen on niistä yksi esimerkki, Syyria on toinen, Juusola sanoo.

Hän näkee molemmilla mailla konkreettisia ja poliittisia syitä lähentyä. Iranin kohdalla taustalla on eristyneisyyteen liittyviä taloudellisia syitä ja kansannousuun liittyviä sisäisiä ongelmia.

-  Saudi-Arabian puolelta taas suurin yksittäinen kysymys on Jemenin sota, josta halutaan eroon.

TAUSTALLA on myös Saudi-Arabian tietoisuus siitä, että Yhdysvallat on ollut vetäytymässä alueelta, mikä ajaa etsimään uusia liittolaisia, Juusola sanoo.

Saudi-Arabian ja Iranin välit ovat viime vuosikymmeninä sahanneet ylös ja alas, Juusola kuvailee. Maiden lähentyminen ei tarkoita sitä, että ongelmat olisi ratkaistu ja valtataistelu loppuisi, hän korostaa.

-  Kummallakin on ollut intressit esiintyä islamilaisen maailman johtajana tai vähintäänkin alueellisesti johtavassa asemassa Persianlahdella.

Maiden välillä on myös syvä epäluottamus: Saudi-Arabia pelkää Iranin pyrkivän kaatamaan maan johdon, ja toisin päin, Juusola sanoo.

Maiju Ylipiessa/STT