reijo_frank

Syyttäjä: Koulusurmaa valmistellut nainen aikoi tappaa ainakin 40 henkilöä luokkahuoneeseen

Syyttäjän mukaan koulusurmaa valmistellut nainen suunnitteli tappavansa ainakin 40 ihmistä luokkahuoneeseen Kokkolassa. Epäiltyä törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelua alettiin ruotia tänään Helsingin käräjäoikeudessa.

Syytteessä on myös mies, jolle naisen epäillään maksaneen pikavipeillä aseistuksesta. Syyttäjän mukaan miehen oli myös tarkoitus tehdä samaan aikaan pankkiryöstö, jotta poliiseja olisi kiinni muualla.

Lisäksi syytteessä on kolmas mies, joka syyttäjän mukaan muun muassa salasi suunnitellun teon.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Maanpakoja ja teloituksia – Erkki Tuomioja valottaa vuoden 1917 työväen kansanedustajien vaiheita

Kuva: Kari Hulkko

Suomi 100 -juhlavuosi luo otollisen tilanteen tarkastella Suomen historiaa. Osana juhlavuotta muistellaan vuoden 1917 eduskuntavaaleissa valittujen sosialidemokraattisten kansanedustajien kohtaloita.

Kansanedustaja, poliittisen historian dosentti Erkki Tuomioja (sd.) haluaa alleviivata, kuinka vuonna 1917 sosialidemokraatit olivat itseasiassa johtamassa Suomen itsenäisyyden aatetta. Sosialidemokraattien ”valtalaki”-hankkeella pyrittiin ajamaan itsenäisyyttä jo kesällä 1917 ja monet sosialidemokraatit hakivat tukea Suomen itsenäisyydelle kansainvälisillä kontakteillaan.

Vuoden 1918 alussa puhjennut sisällissota katkaisi eduskuntatyön. Sodan lopputuloksen myötä sosialidemokraattisten kansanedustajien kohtalot olivat värikkäitä.

– Osa edustajista teloitettiin, osa päättyi vankileireille sekä osa pakeni maanpakoon Ruotsiin tai neuvosto-Venäjälle, Tuomioja kertaa.

– Legendaarinen on kuva Matti Paasivuoresta ainoana sosialidemokraattina kesällä 1918 eduskunnassa, kun kaikilta muilta edustajilta osallistuminen estettiin.

Jotkut vuoden 1917 edustajista etenivät myöhemmin myös korkeisiin virkoihin. Muun muassa Otto Wille Kuusinen nousi aina Neuvostoliiton kommunistisen puolueen politbyrooseen. Hänet on haudattu ainoana suomalaisena Kremlin muuriin.

Osa edustajista teloitettiin, osa päättyi vankileireille sekä osa pakeni maanpakoon Ruotsiin tai neuvosto-Venäjälle.

Lisäksi useat vuonna 1917 eduskuntaan valituista sosialidemokraattien kansanedustajista tulivat takaisin kotimaan poltiikkaan sekä eduskuntaan sisällissodan jälkeen. Tuomioja kuitenkin lisää, kuinka palaajat eivät suoranaisesti olleet osallistuneet vallankumoukseen.

Tuomioja nostaa palaajista esiin vaiherikkaan poliittisen uran läpikäyneen K.H. Wiikin. Wiik toimi 1920- ja 1930-luvulla SDP:n puoluesihteerinä. Hänet kuitenkin erotettiin vuonna 1940 SDP:n eduskuntaryhmästä ja puolueesta niin kutsuttujen ”kuutosten” johtajana.

Myöhemmin jatkosodan aikana Wiik vangittiin tekaistujen syytteiden nojalla valtiopetoksen valmistelusta, mutta sotien jälkeen hän toimi vielä SKDL:n ensimmäisenä puheenjohtajana.

Vuoden 1917 työväen edustajien muistamisessa ovat Työväen arkiston ja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran lisäksi vahvasti mukana SDP:n ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmät.

– SDP:n eduskuntaryhmässä monilla on yhteyksiä vuoden 1917 edustajiin, Tuomioja kertoo.

Esimerkiksi kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan isoisän isä Evert Eloranta oli vuoden 1917 eduskunnassa sosialidemokraattien kansanedustajana.

Tuomiojan mielestä on tärkeää, että kaikki käyvät juhlavuotena historiaa lävitse.

On tärkeää, että kaikki käyvät juhlavuotena historiaa lävitse.

Aikaisemmin tällä viikolla kohua herätti Suomi 100 -vuoden kunniaksi julkaistava juhlaraha, jonka kuvassa esitettiin kansalaissodan teloituksia. Valtiovarainministeriö kumosi myöhemmin kohun myötä juhlarahoja koskevan asetuksen.

– Kansalaistunnoissa voi edelleenkin olla tällaisia vereslihalla olevia muistoja suuntaan ja toiseen, mutta yleisesti ottaen historioitsijoilla niitä ei enää ole, Tuomioja arvioi.

Tuomioja pohtii, että arvokasta työtä sisällissodan tapahtumista käytävälle keskustelulle on tehnyt Paavo Lipposen ensimmäisen hallituksen aikana käynnistetty Sotasurmat 1914–1922 -projekti, jossa kartoitettiin kaikkien kyseisen ajanjakson sotatapahtumissa kuolleiden henkilöiden kohtalot ja kuolinsyyt.

Pääosin teoksessa selvitettiin vuonna 1918 kuolleiden kohtaloita.

Keskiviikkona 3.5.2017 järjestetään seminaari, jossa käsitellään vuoden 1917 sosialidemokraattisten kansanedustajien kohtaloita historioitsijoiden johdolla. Kaikista työväen edustajista vuoden 1917 valtiopäivillä kootaan myös pienimuotoinen matrikkeli.

Länsimetro: Kirkko keskelle kylää – YIT maksaa, Länsimetro maksaa

Kuva: Lehtikuva

Länsimetron ja YIT Rakennuksen korvauskiista päättyi oikeudessa lähes nollatulokseen. Molemmat osapuolet vaativat toisiltaan miljoonia. Kiista koski metrotunnelin louhintaurakkaa.

Espoon käräjäoikeus tuomitsi Länsimetron maksamaan YIT:lle noin 420 500 euroa korvauksia. YIT taas joutuu maksamaan Länsimetrolle noin 399 900 euroa oikeudenkäyntikuluja.

YIT Rakennus vaati Länsimetrolta noin kuutta miljoonaa euroa. Pääosa summasta oli yhtiön mukaan virheellisten lähtötietojen aiheuttamia ylimääräisiä kustannuksia.

Länsimetro vaati YIT:ltä yli kahta miljoonaa euroa. Mukana oli muun muassa ylilouhintojen korjauksia ja viivästyssakko.

Verohallinto vastaa eläkeläisjärjestölle: ”Talkoomakkarat saa syödä ilman veroja”

Kuva: Thinkstock

Verohallinnon talkootyöohje sai kovaa kritiikkiä eilen Eläkkeensaajien keskusliitolta EKL:ltä. Demokraatin verkkolehdessä EKL tulkitsi, että talkoolaisille järjestetty ruokailu olisi lähes poikkeuksetta veronalaista tuloa.

– Näin yksiviivaisesti verottaja ei ole ohjettaan muotoillut, vaikka onkin noudattanut Suomen lakia ohjetta tehdessään, Verohallinto korostaa omassa vastineessaan.

Se huomauttaa, että ainoastaan sovittu vastikkeellisuus ja kohtuuttomuus tekevät tarjoilusta veronalaista.

– Ohjeessa todetaan, että ainoastaan silloin, kun ruokailu on sovittu korvaukseksi tehdystä työstä, tulee siitä myös maksaa verot. Samoin jos syödyt makkarametrit ylittävät kohtuullisuuden rajat, tulee niistä maksaa vero.

Verohallinto ymmärtää talkootyön tärkeyden.

Verohallinnon ohjeessa annetaan useita käytännön esimerkkejä tilanteista, joissa ruokailu on verotonta:

– Yleishyödyllinen yhdistys järjestää jäsenilleen talkoot kylätalon kunnostamiseksi. Talkoisiin voivat osallistua kaikki halukkaat. Päivän aikana talkoolaisille tarjotaan keittolounas ja kahvia. Talkootyöhön osallistuvat eivät saa veronalaista etua.

Ohjeissa löytyy myös esimerkkejä, jotka valottavat veronalaisuutta:

– Yleishyödyllisenä yhteisönä pidettävä seura aikoo järjestää talkoot. Seura ja osallistujat sopivat, että seura tarjoaa osallistujille talkoopäivän päätteeksi illallisen ravintolassa korvauksena työn tekemisestä. Koska illallinen sovitaan vastikkeeksi työn tekemisestä, talkootyötä tekevät saavat aterian hinnan verran veronalaista etua.

Verohallinnosta muistutetaan, että ohje tehtiin nimenomaan järjestöjen toiveesta, jotta kentällä tiedetään, miten tulee toimia oikein.

– Verohallinto ymmärtää talkootyön tärkeyden ja kannustaa tekemään yhteiskunnan kannalta merkittävää vastikkeetonta talkootyötä. Silloin se tulee tehtyä pyyteettömässä talkoohengessä ja vatsat täysinä – ilman veroja.

Mitä paljastuu Suomenlinnan rannoilta? – kansanedustajat vetävät kumpparit jalkaan ja käyvät talkoisiin

Kuva: virpi kirves-torvinen
Valkoposkihanhia ja niiden jätöksiä Suomenlinnan rannoilta ainakin löytää.

Kansanedustajat tempaisevat siivoamalla Länsi-Mustasaaren rantoja Suomenlinnassa ensi tiistaina. Talkoiden tavoitteena on kiinnittää huomiota jatkuvasti pahenevaan ongelmaan, merten muoviroskaan.

Samalla kansanedustajat kannustavat suomalaisia pitämään yhdessä huolta rantojen siisteydestä. Paikalle on kutsuttu kansanedustajia kaikista eduskuntaryhmistä.

Kansanedustaja Ilkka Kantola (sd.), veneily- ja vesistönsuojeluryhmän puheenjohtaja, huomauttaa, että Suomi on täynnä upeita rantoja, niin kulttuuriperintökohteessa Suomenlinnassa kuin pitkin maata.

– Keväisin lumen alta paljastuu kuitenkin monella rannalla roskapeite. Rantamme ansaitsevat tulla pidetyiksi puhtaina. Vetämällä kumpparit jalkaan ja käymällä talkoisiin haluamme kannustaa kaikkia tekemään saman omalle lähirannalleen, Kantola patistaa.

Tärkeintä olisi huolehtia siitä, että roskat päätyvät roskikseen eikä maapallomme meriin.

Hän muistuttaa, että merten muoviroska on maailmanlaajuinen ongelma. Erityisen ongelmallisia ovat mikromuovit. Ne keräävät ympäristömyrkkyjä ja voivat kuljettaa haitallisia aineita ravintoverkon portaalta toiselle – periaatteessa myös mereneläviä syöviin ihmisiin saakka.

Tyynenmeren jätepyörteistä on uutisoitu jo vuosia, mutta nyt muovijätettä on alkanut kerääntyä myös Jäämerelle, vaikka napa-alueilla ei pitäisi olla roskan lähteitä ollenkaan.

– Meren pyörteissä muoviroska jauhautuu mikromuovina kalojen ruuaksi, ja sitä kautta myöhemmin myös takaisin meidän ruokalautasillemme. Kaikkein tärkeintä olisi lähtökohtaisesti huolehtia siitä, että roskat päätyy roskikseen eikä maapallomme meriin, kansanedustaja Emma Kari (vihr.) vetoaa.

Kansanedustajien siivoustalkoot järjestetään nyt toista kertaa. Tapahtuma on osa Itämerihaasteen ja Pidä Saaristo Siistinä ry:n Siivousaalto-viikkoa.

Helsingin kaupunki tukee nuorten kesätöitä – Työnantajalle 300 euron korvaus palkkauksesta

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Nuorten kilpailu kesätyömarkkinoilla on kovaa. Tilannetta on kuitenkin pyritty helpottamaan muun muassa kaikille helsinkiläisille 9.-luokkalaisille tarkoitetulla kesäsetelillä.

Kesäsetelin tarkoituksena on helpottaa nuorten työllistymistä palauttamalla työnantajalle palkkakuluista 300 euroa. Korvauksen suorittaa Helsingin kaupunki.

Kesäseteli jaettiin tänä vuonna yhteensä 71 kouluun 5130 nuorelle. Helsinkiläiset 9.-luokkalaiset, jotka eivät käy helsinkiläistä koulua, voivat saada Kesäsetelin hakemalla sen Ohjaamo Helsingistä Kampista.

Kesäsetelin avulla nuori voi saada arvokkaa ensikosketuksen työelämään, palkkaa sekä mielekästä tekemistä kesäksi.

Kesäsetelin avulla nuori voi saada arvokkaan ensikosketuksen työelämään, palkkaa sekä mielekästä tekemistä kesäksi.

– Tulevaisuudessa tulemme menestymään vain sitä kautta, että me pystytään kehittämään uusia tulevaisuuden osaajia. On täysin totta, että nuorissa on potentiaali, joten annetaan heille myös mahdollisuus, Jenna Lämsä ja Maria Korpisalo Motimatesta kannustavat.

Motimate työllisti viime vuonna kesäsetelin avulla 12 nuorta.

Viime kesänä kesäseteli jaettiin yhteensä 5167 nuorelle. Setelin avulla 1295 ysiluokkalaista eli 25 % ikäluokasta sai kesätöitä. Kesäseteli mahdollisti nuorille yli 800 uutta työpaikkaa.

Liki 60 % työnantajista ilmoitti, että ei olisi palkannut nuorta ilman Kesäseteliä. Osa työnantajista palkkasi kesäsetelin avulla useamman nuoren. Kesäseteli myös motivoi monet työnantajat palkkaamaan juuri nuoren kesätyöntekijän.

Kesäseteli on Helsingin yrittäjien, Helsingin seudun kauppakamarin ja Helsingin kaupungin yhteinen hanke. Kesäseteli syntyi nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruudin ydinryhmän aloitteesta, joka teki kannanoton Helsingin kaupungin talousarvioehdotukseen vuonna 2015.