Kontra-amiraali evp. Georgij Alafuzoffia syytetään törkeästä palvelusrikoksesta. Syyttäjän mukaan Alafuzoff oli säilyttänyt kotonaan suurta määrää salassa pidettävää materiaalia. Materiaalia oli syyttäjän mukaan muun muassa kahdella tietokoneella, jotka oli kytketty yleiseen tietoverkkoon.

-  Piittaamattomuus materiaalin käsittelytavasta on aiheuttanut potentiaalisen vaaran, että tiedot paljastuvat. Onko näin tapahtunut, sitä emme tiedä, sanoi erikoissyyttäjä Anja-Riitta Rinkinen oikeudessa.

Syyte koskee yhteensä 123:a asiakirjaa, vaikka Rinkisen mukaan muutakin materiaalia oli “valtavasti”.

-  Vastaaja on tunnollinen ja työnsä erittäin vakavasti ottava henkilö. Hän vei töitä kotiinsa, ja kukapa meistä tässä salissa ei olisi sitä joskus tehnyt, Alafuzoffin avustaja Asko Valtan sanoi.

MYÖSKÄÄN syyttäjä ei katso, että Alafuzoffin toiminnalle olisi jotain toista syytä.

-  Motiivi näyttäisi olevan se, mitä hän on itsekin kertonut, eli että hän halusi helpottaa työntekoaan. Mutta se ei ole tietenkään oikeutettua, koska se aiheutti vaaraa asiakirjaturvallisuudelle, syyttäjä Rinkinen sanoi.

Epäillyn rikoksen tekoaika on vuodet 2005-2016, jolloin Alafuzoff toimi ensin Pääesikunnassa apulaisosastopäällikkönä, sitten Puolustusvoimien tiedustelupäällikkönä ja lopulta EU:n sotilasesikunnan tiedustelupäällikkönä. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2016.

Syyttäjä vaatii Alafuzoffille vähintään vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeusrangaistusta. Syyttäjä tarkentaa myöhemmin, vaaditaanko vankeutta ehdollisena vai ehdottomana.

Jos oikeus tuomitsisi Alafuzoffille yli kaksi vuotta vankeutta, syyttäjä vaatii myös sotilasarvon menetystä.

ALAFUZOFFIN korkean sotilasarvon takia syyte käsitellään ensimmäisenä oikeusasteena Helsingin hovioikeudessa. Tapauksen ja siihen liittyvien tietojen luonteen takia oikeudenkäynnissä on erityisen tiukat turvatoimet.

Istunnot järjestetään käräjäoikeuden puolella maanalaisessa turvasalissa, jossa tavallisesti istutaan esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden juttuja. Turvasalissa ei saa koskaan kuvata, mutta tällä kertaa myös kaikkien elektronisten laitteiden vieminen saliin on kielletty. Asianosaisilla on käytössään salissa oikeuden antamat ja tarkistamat tietokoneet.

Tavallisen, käräjäoikeuden sisääntulon luona tehtävän turvatarkastuksen ohella turvasalin ovella tehtiin tiistaina vielä toinen tarkastus. Siinä esimerkiksi medialla mukana olleita kuulakärkikyniä avattiin ja tarkistettiin.

Todennäköisesti loput istuntopäivistä käydään kokonaan suljetuin ovin. Ulkoministeriö ja puolustusministeriö olivat pyytäneet edustajilleen oikeutta seurata istuntoa myös silloin, kun käsittely on yleisöltä salattu, mutta hovioikeus eväsi pyynnön.

Käsittelylle on varattu yhteensä kymmenen päivää.

MATERIAALI löytyi Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-juttuun liittyneessä rikostutkinnassa, kun poliisi teki etsinnän Alafuzoffin kotiin maaliskuussa 2018. Alun perin Alafuzoffia tutkittiin siitä, että HS:n epäiltiin saaneen salaisia tietoja haltuunsa vuonna 2014, kun lehden toimittaja haastatteli Alafuzoffia tämän aloitettua EU-tehtävässä.

Keskusrikospoliisin tutkinnan mukaan toimittaja sai Alafuzoffilta muistitikun muistiinpanojensa tallentamista varten. Tikku ilmeisesti näytti tyhjältä, mutta siitä on mahdollisesti voitu palauttaa aiemmin poistettuja tiedostoja.

Tammikuussa Helsingin käräjäoikeus tuomitsi kaksi HS:n toimittajaa turvallisuussalaisuuden paljastamisesta joulukuussa 2017 julkaistun jutun vuoksi. Tuomiosta on valitettu.

Alafuzoffin syyte ei kuitenkaan koske toimittajan saamaa muistitikkua. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe lopetti sen osalta esitutkinnan viime vuoden lopulla, koska katsoi, ettei tahallisesta turvallisuussalaisuuden paljastamisesta olisi saatu näyttöä. Tuottamuksellisen eli huolimattomuudesta tehdyn tekomuodon syyteoikeus taas vanhentui jo vuonna 2019.

Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.

Uutista päivitetty kauttaaltaan klo 12.58