Kolmikon syytetään oikeudettomasti julkaisseen tietoja seikoista, jotka on säädetty tai määrätty salassa pidettäviksi Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi. Syyte koskee vuonna 2017 julkaistua artikkelia Puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta ja sen jälkeen julkaistavaksi aiottua artikkelikokonaisuutta.

HS:n jutussa kerrottiin Puolustusvoimien salaisen keskuksen toiminnasta, ja lähteenä käytettiin salaiseksi leimattuja asiakirjoja. Viestikoekeskuksesta oli aiemmin kerrottu vain vähän tietoa julkisuuteen. Keskuksen lisäksi juttu käsitteli laajemminkin sotilastiedustelua ja maanpuolustusta.

Syytteessä on kaksi jutun kirjoittajaa sekä esimiesasemassa ollut henkilö. He ovat kiistäneet syyllistyneensä rikoksiin.

Kuulusteluissa toinen artikkelin kirjoittaneista toimittajista ei osannut kertoa, kuka julkaisupäätöksen teki. Monet kuulluista kieltäytyivät myös vastaamasta kysymyksiin lähdesuojaan vedoten.

Syyttäjä viittaa Niemeä ja Mäkistä koskevissa syyttämättäjättämispäätöksissään HS:n toimituksen sisäiseen ohjeistukseen. Siinä sanotaan, että uutisista, jotka ovat erityisen kiistanalaisia tai joissa käytetään poikkeavia tiedonhankinnan menetelmiä, on aina kerrottava toimituksen johdolle. Ohjeistuksessa todetaan, että viime kädessä vastuu journalistisista päätöksistä kuuluu vastaavalle päätoimittajalle.

Syyttäjän mukaan esitutkinnassa ei kuitenkaan saatu näyttöä siitä, että Niemi olisi ollut etukäteen tietoinen tekeillä olleista, Viestikoekeskusta koskevista artikkeleista tai myöhemmin julkaistaviksi aiotuista jatkoartikkeleista ennen kuin niistä ensimmäinen julkaistiin lauantaina 16. joulukuuta 2017.

-  Tiedon saatuaan Niemi näyttää tehneen päätöksen siitä, ettei myöhempiä artikkeleita julkaista aiotussa muodossaan ja siten omalla menettelyllään estäneen toimittajien hallussa olleiden salassa pidettävien tietojen julkistamisen enemmälti, syyttäjä toteaa syyttämättäjättämispäätöksessään.

Mäkinen toimi artikkelin julkaisuhetkellä niin kutsuttuna johdon takapäivystäjänä ja syyttäjän mukaan todennäköisesti osallistui perjantaina kokoukseen, jossa lauantain Viestikoekeskus-artikkelia käsiteltiin. Asiassa jäi kuitenkin epäselväksi, mitä Mäkinen tiesi artikkelin sisällöstä etukäteen tai mikä oli hänen mahdollinen roolinsa sen julkaisemisessa. Näin ollen syyte jätettiin nostamatta.

Rangaistuksena jopa neljä vuotta vankeutta

Turvallisuussalaisuuden paljastaminen kuuluu rikoslaissa maanpetosrikoksiin. Siitä voidaan tuomita vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta.

HS:n työntekijöitä koskeva rikostutkinta kesti vuosia. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Rappe ja tutkintaa keskusrikospoliisissa (KRP) johtanut Kai Käkelä ovat aiemmin kertoneet STT:lle, että kokonaisuuden esitutkintaa viivytti se, että tutkinnassa käytettyjen pakkokeinojen lainmukaisuutta käsiteltiin korkeimmassa oikeudessa (KKO) asti.

-  Meillä on myös ollut esitutkinnassa käsillä monellakin tapaa tutkinnallisesti haastava salassa pidettävä aineisto. Sen läpikäyminen on vaatinut tutkijoilta paljon aikaa ja työtä, Käkelä kertoi.

HS:ää edustava asianajaja Kai Kotiranta on sanonut STT:lle, että kyse on lehdistön- ja sananvapauden ytimeen menevistä periaatteellisista kysymyksistä, joten niihin on haluttu saada KKO:n kannanottoja.

HS:n uutisointia koskevan tutkinnan kestoon vaikutti apulaisvaltakunnansyyttäjä Rappen mukaan myös puolustuksen loppuvaiheessa pyytämä laaja lisätutkinta. Rappe, Käkelä ja Kotiranta eivät ole kommentoineet, mitä lisätutkinta koski.

KKO antanut päätöksiä tutkinnan rajoista

Tutkinnan rajoja on jouduttu hakemaan tuomioistuimista, koska rikosepäily koskee journalistista työtä ja toimittajilla on lain mukaan tiettyyn pisteeseen asti oikeus olla paljastamatta lähteitään.

Ratkaistavana on ollut, oliko toisen Viestikoekeskus-jutun kirjoittajaksi merkityn toimittajan kotiin tehty etsintä laillinen. Kotietsintä tehtiin joulukuussa 2017 sen jälkeen kun toimittaja oli itse soittanut palokunnan paikalle. Hän oli yrittänyt hajottaa tietokoneensa vasaralla hävittääkseen lopullisesti kovalevyn sisältämät tiedot, ja kone oli alkanut savuta.

Toimittaja kertoi puhelussa olevansa toinen Viestikoekeskus-uutisen tekijöistä. Paikalle tuli pelastuslaitoksen mukana poliisipartio, joka kertoi tietonsa KRP:lle.

KRP:n tutkinnanjohtaja antoi määräyksen rikotun tietokoneen takavarikoimisesta ja erityisen kotietsinnän tekemisestä toimittajan kotiin. Toimittajalta otettiin takavarikkoon erilaisia laitteita ja tallennusalustoja.

KKO katsoi toissa vuoden elokuussa antamassaan päätöksessä, että kotietsinnän sai tehdä. Myöhemmin saman vuoden joulukuussa se linjasi, ettei KRP kuitenkaan saa hyödyntää toimittajalta takavarikoimaansa muistitikkua. Tikulta löytyneen tiedoston tutkiminen olisi KKO:n mukaan voinut johtaa toimittajan tietolähteen paljastumiseen.

Tämän vuoden maaliskuussa KKO antoi päätöksen asiassa, joka koski todistajana olevan HS:n toimittajan oikeutta olla vastaamatta poliisin kysymyksiin. Toimittajaa haluttiin kuulla, sillä poliisin mukaan hän oli osallistunut ainakin yhden tutkinnan kohteena olleen artikkelin työstämiseen.

Toimittaja vetosi asiassa lähdesuojaan. KKO kuitenkin katsoi, ettei kysymyksiin vastaaminen paljasta tietolähdettä, eikä toimittajalla täten ollut lähdesuojan perusteella oikeutta olla vastaamatta niihin.

Tutkinta tietovuodosta jatkuu edelleen

Poliisi tutkittavana on ollut myös se, miten salassa pidettävää sotilastiedustelua koskevaa aineistoa ja tietoa päätyi HS:n toimittajien haltuun. Kyseinen tutkinta jatkuu yhä.

Poliisi on aiemmin kertonut tutkivansa mahdollista tietovuotoa nimikkeellä virkasalaisuuden rikkominen. KRP ei ole kommentoinut esimerkiksi sitä, milloin rikoksen epäillään tapahtuneen.

Poliisi ei ole ottanut kantaa siihenkään, ketä tietovuodosta epäillään. STT:n tietojen mukaan epäiltynä on ollut Puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö, kontra-amiraali evp. Georgij Alafuzoff. Viime vuoden toukokuussa Alafuzoff kertoi Ylelle, että poliisi oli ollut häneen yhteydessä viimeksi puolta vuotta aiemmin.

-  Olen mielestäni syytön, hän sanoi tuolloin Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastattelussa.

STT on kertonut epäillyn nimen jo esitutkinnan ollessa kesken, koska kyse on erityisen vastuunalaisessa asemassa työskennelleestä henkilöstä ja poikkeuksellisen paljon huomiota ja keskustelua herättäneestä tapauksesta.

STT:n enemmistöomistaja on Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland.