Oikeusministeriö esittää, että lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistusta korotettaisiin neljästä vuodesta kuuteen vuoteen vankeutta. Esitykseen lausunnon antaneet Helsingin syyttäjänvirasto ja Valtakunnansyyttäjänvirasto linjaavat molemmat, että tällaiselle lakimuutokselle ei ole perusteita.

Tällä hetkellä asteikosta on käytössä käytännössä vain sen alapää. Suurimmasta osasta rikoksia tuomitaan käytännössä ehdollista vankeutta.

Valtakunnansyytäjänviraston mukaan maksimin korotus olisikin lähinnä symbolinen ele, viesti lainsäätäjältä tuomioistuimille.

Myös rikosoikeuden professori Jussi Tapani suhtautuu epäilevästi lapsen seksuaalisen hyväksikäytön rangaistusasteikon korottamiseen ja uuden lapsen törkeää raiskausta koskevan rikosnimikkeen kirjaamiseen lakiin.

– (Ne) olisivat jälleen esimerkki siitä, että seksuaalirikossäännöksiä uudistettaisiin pistemäisesti – tällä kertaa osittain julkisuudessa käydyn keskustelun ja niiden pohjalla olevien yksittäisten tuomioistuinratkaisujen takia, Tapani sanoo lausunnossaan.

Myös rikosoikeuden emeritaprofessori Terttu Utriainen arvioi mahdollista muutosta aiemmin samansuuntaisesti – kyse olisi pikemminkin politiikasta kuin todellisesta muutoksesta.

Viime vuonna sai paljon julkisuutta Turun hovioikeuden tapaus, jossa mies oli sukupuoliyhteydessä kymmenvuotiaan tytön kanssa. Siinä raiskausrikoksen tunnusmerkistö ei täyttynyt, sillä oikeus katsoi, että jutussa jäi näyttämättä sukupuoliyhteyksien tapahtuneen vastoin kymmenvuotiaan uhrin tahtoa.

Nyt lakiin ehdotetaan uutta nimikettä, lapsen törkeää raiskausta. Osa lausunnonantajista pitää ongelmallisena uuden pykälän kannalta raiskauksen perusmääritelmää, joka ei ota huomioon lapsen kyvyttömyyttä antaa suostumusta esimerkiksi yhdyntään.

– Olisikin syytä muuttaa raiskauksen perustunnusmerkistöä niin, että rangaistavaa olisi sukupuoliyhteys sellaisen lapsen kanssa, joka ei nuoren ikänsä vuoksi ole ollut kykenevä ilmaisemaan tai muodostamaan tahtoaan seksuaaliseen kanssakäymiseen, Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professori Matti Tolvanen sanoo lausunnossaan.

Tolvasen mukaan lapsen kykyä ilmaista tahtonsa voitaisiin oikeudessa arvioida esimerkiksi asiantuntijan avulla.

Myös valtakunnansyyttäjänvirasto sanoo, että tällainen rikosnimike olisi mahdollinen, jos todettaisiin samalla että lapsen suostumus olisi merkityksetön. Tällaista määritelmää ei laissa kuitenkaan nykyisellään ole.