Taas yksi liitto hylkäsi kilpailukykysopimuksen

Kuva: Lehtikuva / Kimmo Mäntylä

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ei lähde neuvottelemaan kilpailukykysopimuksesta. Liiton hallitus on tänään päättänyt asiasta yksimielisesti.

SLSY katsoo, ettei sillä ole edellytyksiä lähteä neuvottelemaan uusista työehtojen heikennyksistä ja tulonsiirroista työntekijän palkkapussista työnantajan hyväksi.

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys sanoo tiedotteessa, että se on jo toteuttanut oman ”kilpailukykysopimuksensa” Finnairin ja Blue1:n säästösopimusten muodossa syksyllä 2014.

– Sopimuksen myötä matkustamohenkilökunnan kokonaisansiot ovat pienentyneet 7–12 prosenttia ja vuotuinen työaika pidentynyt ilman erilliskorvausta 180 tunnilla, tiedotteessa sanotaan.

SLSY.n mukaan jo tehty työajanpidennys vastaa lähes 23:a kahdeksantuntista työpäivää. Nyt kilpailukykysopimukseen sisältyvän 24 tunnin työajan pidennyksen myötä matkustamohenkilökunnan työajan pidennys kasvaisi jo 204 tuntiin vuodessa, joka liiton mukaan vastaa lähes 26:ta kahdeksantuntisen työpäivän pidennystä.

Keskustelua aiheesta

Postilla taas yt:t – perustelee Anttilan konkurssilla

Kuva: Jukka-Pekka Flander
postiflander1

Posti suunnittelee enimmillään 75 työntekijän vähentämistä, koska se tehostaa varastoliiketoimintaansa. Posti perustelee yt-neuvotteluita erityisesti Anttilan konkurssilla.

– Valitettavasti Postin suurimman logistiikka-asiakkaan menetys asiakkaan konkurssin myötä ja asiakasrakenteen muutos vaativat meitä sopeuttamaan toimintaamme, sanoo Postin Toimitusketjuratkaisut-yksikön johtaja Harri Kämppä.

Postin syyskuun alussa aloittamien yt-neuvotteluiden piirissä on 588 ihmistä. Postin mukaan henkilöstövaikutukset täsmentyvät neuvotteluiden edetessä.

Posti on käynyt tänä vuonna useita yt-neuvotteluita.

Vantaalla saa pian mielenterveys- ja päihdepalveluja vuoronumerolla

mielenterveyskuva

Vantaalla Tikkurilan ja Martinlaakson terveysasemille avataan syyskuussa walk-in-periaatteella toimivat mielenterveys- ja päihdepalvelupisteet.

Uusista palvelupisteistä saa helposti apua silloin, kun mielenterveys tai päihteet askarruttavat. Vantaan kaupungin ja HYKS Psykiatrian toteuttama palvelu toimii ilman ajanvarausta Tikkurilan ja Martinlaakson terveysasemilla, ja se on tarkoitettu kaikille täysi-ikäisille vantaalaisille.

– Päihde- ja mielenterveysongelmiin liittyy edelleen häpeäleima. Haluamme tehdä avun hakemisen mahdollisimman helpoksi, jotta apua tarvitseva rohkaistuisi kysymään sitä jo varhaisessa vaiheessa. Näin voidaan ennaltaehkäistä ongelmien pitkittyminen ja muuttuminen hankalammiksi, sanoo yhteistyökoordinaattori Lauri Kuosmanen.

Martinlaaksossa palvelu avautuu 1.9. ja Tikkurilassa 12.9.

– Päihde- ja mielenterveysongelmat kulkevat usein käsi kädessä ja niitä voi olla vaikea erotella. Siksi on tärkeää, että samasta paikasta saa monipuolista tukea, Kuosmanen kertoo.

Uudesta palvelusta saakin samasta paikasta terveysaseman, päihdehuollon sekä erikoissairaanhoidon palveluja. Asiakkaan ei tarvitse tietää tarkemmin ongelmansa laadusta eikä hänellä tarvitse olla diagnosoitua mielenterveys- tai päihdeongelmaa. Oma kokemus avun tarpeesta riittää.

– Palvelupisteeseen voi tulla jokainen, joka kaipaa apua mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvissä asioissa. Ei kannata miettiä, onko oma ongelma ”tarpeeksi” iso tai että avun pyytämisessä olisi jotain hävettävää. Jokainen meistä tarvitsee joskus auttavaa kättä, Kuosmanen muistuttaa.

Palvelu toteutetaan puolen vuoden pilottikokeiluna yhteistyössä HYKS Psykiatrian kanssa 1.9.2016–28.2.2017.  Tavoitteena on kehittää palvelusta pysyvä toimintamalli terveysasemille.

SDP:n Kari: Rajavartiolaitoksen leikkaukset peruttava – uhka viennille

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Samaan aikaan, kun maassamme tulisi etsiä keinoja Suomen nostamiseksi taantumasta, uhkaavat maan hallituksen väärin kohdentuvat säästötoimet leikata jo olemassa olevia kasvun eväitä. Rajavartiolaitoksen rajanylityspaikkojen heikennykset on peruttava, katsoo hallintovaliokunnan jäsen, kansanedustaja Mika Kari (sd.).

Rajavartiolaitos pohtii Imatran ja Niiralan rajanylityspaikkojen sulkemista yöajaksi. Lisäksi se harkitsee aukiolon rajoittamista Vartiuksessa, Kuusamossa, Sallassa ja Raja-Joosepissa. Heikennysten syynä on hallituksen Rajavartiolaitokselle esittämät lisäsäästöt.

– Rajavartiolaitokselle asetetut määrärahojen lisäleikkaukset kohdentuvat esityksessä heikennyksinä muun muassa kotimaiselle vientiteollisuudelle, matkailuelinkeinolle ja liikenneturvallisuudelle. Rajaliikenteen sulkeminen Niiralan ja Imatran rajanylityspaikalla yöksi toisi yöllä liikkuvan raskaanliikenteen päiväliikenteen sekaan. Tällä on suoraan liikenneturvallisuutta heikentävä vaikutus.

– Nyt leikataan kasvun eväitä ja vaarannetaan jo ennestään huolestuttavaan suuntaan kulkevaa tieliikenteen valvontaa ja turvallisuutta, Kari sanoo.

Hänen mukaan hyvin hoidettu ja toimiva Euroopan pisin ulkorajamme on ollut Kaakkois,- Itä- ja Pohjois-Suomen matkailuelinkeinon, kaupan ja teollisuuden keskeinen kilpailuetu.

– Maan hallitus on tästä kilpailuedusta leikkaamassa, kun sen sijaan pitäisi etsiä keinoja, joilla vientiä ja talouskasvua saadaan aikaan. SDP vaatiikin, että hallitus peruu Rajavartiolaitokselle esitetyt rajaliikennettä ratkaisevasti heikentävät leikkaukset.

Ministeriö: Varhaiskasvatuksen ei pidä kysellä vanhempien sairauslomatodistuksia

Kuva: Kari Hulkko

Opetusministeriössä selvitellään, rajaako sairausloma lasten päivähoito-oikeutta.

– Asia on juristilla valmistelussa. Ministeriön kanta tässä vaiheessa on se, että sairausloma ei ole syy rajata subjektiivista päivähoito-oikeutta. Sairauslomalla ollaan kuitenkin työsuhteessa, opetusneuvos Kirsi Alila sanoo Demokraatille.

– Esimerkiksi pitkät lomautukset ovat sellaisia, jolloin voidaan mahdollisesti rajata, hän jatkaa.

Kansanedustaja Satu Taavitsainen (sd.) kertoi ilmi tulleista tapauksista, joissa lapsen päivähoito-oikeutta on rajattu tilanteessa, jossa perheessä on kaksi kokoaikatyössä käyvää huoltajaa ja joista toinen on joutunut sairauslomalle.

– On pyydetty toimittamaan päiväkotiin lääkärinlausunto, jossa käy ilmi, jos ei ole kykenevä hoitamaan lastaan, vaan tarvitsee yhä kokopäivähoidon lapselleen sairauslomansa aikana. Näin, vaikka huoltajan työelämästatus on ”kokoaikatyössä”, Taavitsainen hämmästelee.

Hän jätti eduskunnassa tänään asiaa käsittelevän kirjallisen kysymykseen. Näin ollen asia tulee myös tätä kautta ministeriön pöydälle.

– Varhaiskasvatuksen tehtävä ei ole kysellä vanhempien sairauslomatodistuksia. Päivähoidon pitää perustua luottamukseen ja siihen, että vanhemmat kertovat asioista ja sairauslomallakin voi olla monesta eri syystä. Sairausloma on aikaa, jolloin vanhemman pitäisi kuntoutua työkykyiseksi, esimerkiksi käydä fysioterapiassa tai levätä, Kirsi Alila toteaa.

– Sairauslomatodistus toimitetaan työnantajalle. Varhaiskasvatuksessa ei ole osaamista eikä pätevyyttä arvioida sairauslomien sisältöä eikä tehdä niiden pohjalta johtopäätöksiä rajauksen perusteeksi. Kyseessä on myös vanhempien yksityisyyden suoja, hän sanoo.

Varhaiskasvatuslain muutokset astuivat voimaan 1.8.2016. Laki rajasi varhaiskasvatuksen kaikille lapsille 20 tuntiin viikossa kunnallisessa tai yksityisessä varhaiskasvatuksessa.

Oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen on, jos huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti tai opiskelevat päätoimisesti tai toimivat yrittäjinä.

SAK: Tulorekisteri vähentää paperinpyörittelyä sosiaaliturvaa hakiessa

kaukorantailkkahulkko
SAK:n ekonomisti kantaa Ilkka Kaukoranta huomauttaa, ettei sosiaaliturva saa heikentyä tulorekisterin vuoksi.

SAK:n mukaan tulorekisteri vähentäisi merkittävästi byrokratiaa ja muuta paperinpyörittelyä sosiaaliturvaa käsiteltäessä.

– Tulorekisteri on tärkeä uudistus. Viranomaisille ei tarvitsi enää toimittaa paperisia palkkakuitteja esimerkiksi vanhempainpäivärahoja, asumislisää, työttömyysturvaa tai muita sosiaalitukia hakiessa, kun kaikki tiedot olisivat saatavilla yhdessä rekisterissä, SAK:n ekonomisti Ilkka Kaukoranta huomauttaa.

Byrokratian vähenemisestä hyötyvät tavallisten ihmisten ja viranomaisten lisäksi myös yritykset.

Kaukorannan mukaan joillekin yrityksille saattaa tulla kustannuksia, kun palkkahallinnon tietojärjestelmiä uudistetaan, mutta valtaosalle siitä ei koidu lainkaan lisäkustannuksia.

– Uudistuksen ensisijaisena tavoitteena on työnantajien taakan vähentäminen. Nykyisin työnantajat joutuvat raportoimaan useille eri viranomaisille työntekijöidensä palkkatietoja. Uusi rekisteri helpottaisi käytäntöä, kun palkkatiedot toimitettaisiin vain yhdelle taholle.

Suomen suurin palkansaajajärjestö haluaa toteuttaa tulorekisteriuudistuksen huolellisesti ja sosiaaliturvaa heikentämättä.

– Jotta tulorekisteristä saadaan kaikki hyödyt irti, sosiaaliturvalainsäädäntöä on muutettava joiltain osin ja etuuksien sääntöjä yksinkertaistettava. Muutoksia tehtäessä on varmistettava, ettei sosiaaliturva heikkene, Kaukoranta painottaa.

Myös STTK ja EK ovat kommentoineet tänään tulorekisteriuudistusta.