Juuri nyt on tärkeää pitää kiinni tahdosta kansainvälistyä. Miksi?

Siksi, että tahto käpertyä, tahto sulkea rajat, tahto tuomita erilaisuus on kovaäänistä. Kyseessä ei välttämättä ole suuren suuri joukko, mutta se kasvaa, koska sillä on kova tahto. Joskus myös häikäilemättömät menettelytavat sen ohella.

Kansainvälisyys näyttäytyy eri elämäntilanteissa erilaiselta.

Oppilaitokselle kansainvälisyys voi olla täydentävää osaamista, kehityksen innovaattori, jopa maksavia opiskelijota.

Yritykselle markkinoita, kilpailua, menestyksen mahdollisuuksia.

Työntekijälle työpaikkojen synnyttämistä, menestystä, mielekästä työn sisältöä, mutta myös rakennemuutosta, työpaikkojen menettämistä, jopa ahdistusta.

Kansainvälisyyteen liittyy maahanmuutto ja monikulttuurisuus. Sen nurjana puolena näkyy erilaisuuden fobiat ja rasismi.

Suomi tarvitsee kansainvälisyyttä ja maahanmuuttoa. Olemme olleet globalisaation ehdottomia voittajia ja uskon, että olemme myös jatkossa.

Eripuolilla maailmaa käydään kovaa kilpailua siitä, missä sijaitsee korkean osaamisen työpaikat. Hämeessä meidän on osattava hyödyntää omia vahvuuksiamme.

Yritysten näkökulmasta merkittävää on osaava työvoima, liikenneyhteydet, markkinoiden läheisyys, kasvukeskuksen läsnäolo, sekä turvallinen ja viihtyisä elinympäristö. Meillä Hämeessä on kaikkea tätä.

Yritysten näkökulmasta osaavan työvoiman saatavuus on merkittävä menestystekijä. Meillä on yhä korkea työttömyys, joten osaavaa työvoima on tarjolla, mutta tilanteet muuttuvat nopeasti.

Korkeankin työttömyyden aikana on tietyillä toimialoilla työvoimakapeikkoja. Tässäkin kansainvälisyys auttaa. Kunhan muistamme pitää huolta yhdenvertaisuudesta. A luokan osaaja ei varmasti tule Suomeen B luokan kansalaiseksi. Siksi myös asenteilla on iso merkitys.

Kansainvälisyys Hämeessä on maahanmuuttajia perheineen, puolisoita, adoptiolapsia, paluumuuttajia, vaihto-opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita, turisteja, liikematkalaisia, keikkatyöläisiä, vientifirmoja ja paljon muuta. Lopuksi hyvin arkisia asioita. Ihmisten kansainvälisyyttä.

Yhtä kaikki Suomi ei pärjää ilman kansainvälisyyttä. Siksi tarvitsemme TAHTOA kansainvälistyä.

Jo Aleksis Kiven seitsemän veljeksen AAPO sanoi, että voimallinen tahto vie miehen läpi vaikka harmaan kiven. Nykypäivänä varmasti myös naisen.

Uuden maakuntalainsäännön valmistelussa käytiin keskustelua siitä, onko kansainvälistyminen yksi maakunnan tehtävistä. Minun mielestäni totta kai. Jos tehtävänä on kasvattaa alueen elinvoimaa ei voida sulkea pois kansainvälistymistä. Ne kulkevat hyvin usein käsi kädessä.

Vaikkapa Hämeessä tullin viimevuoden tilaston mukaan Kanta-Häme kuuluu niihin muutamaan maakuntaan, joka vie enemmän tavaroita kuin tuo ja jossa vienti kasvoi. Vienti tuo meille työtä.

Kansainvälistyminen on Hämeessä yksi maakunnan kehittämisen painopisteistä. Kansainvälistymisen kärki on yritysten kansainvälistymisessä.

Tavoitteenamme on, että yhä useammat maakunnan yritykset näkevät kansainvälisyyden oman kehittymisensä kannalta mahdollisuutena.

Kansainvälistyminen on myös yksi viidestä strategisesta päämäärästä Hämeen liiton olemassa olevassa strategiassa.

Strategiaa uudistetaan parhaillaan, mutta kansainvälisyys ei varmasti katoa, vaan vahvistuu.

Hämeen liiton rooli on ennen muuta luoda kansainvälistymisen edellytyksiä maakunnan yrityksille yhdessä kuntien, elinkeinojen kehittäjien, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa.

Tätä rooliaan voidaan toteuttaa osallistumalla valtiovallan kansainvälistymishankkeisiin. Osallistumalla aktiivisesti maakunnassa toimivien Team Finland Häme verkostojen toimintaan. Suuntaamalla käytössään olevaa ohjelmarahoitusta yritysten kansainvälistymiseen tähtäävien hankkeiden rahoittamiseen. Aktivoimalla ja avustamalla maakunnan toimijoita hyödyntämään alueellisen yhteistyön EU-ohjelmia ja muita kansainvälisiä rahoitusmahdollisuuksia.

Olemme mukana myös Helsinki EU-toimistossa Brysselissä yhtenä ylläpitäjänä ja tavoitteemme on aktivoida maakunnan toimijoita EU-toimiston palveluiden hyödyntämiseen, vaikkapa kansainvälisten hankkeiden suunnittelussa ja rahoituksen haussa.

Maakunta ei voi tehdä kansainvälistymistyötä toisen puolesta, mutta voimme olla se verkosto-osaaja, joka luo mahdollisuuksia, törmäyttää ja kokoonnuttaa yhteen. Voimme olla mahdollistaja.

Tahto on ihmisen sisäistä motivaatiota, se on myös maakunnan yhteistä tekemistä. Se kumpuaa arvoista, yhteisistä kokemuksista, ajatuksista ja tunteistakin.

Tahto on ominaisuus, joka määrittää tulevaisuuttamme. Jos tosissaan haluaa jotakin, sen eteen on oltava valmis tekemään töistä. Tahto pitää huolen siitä, että asiat tehdään loppuun silloinkin kun olisi helpointa luovuttaa.

Tahto liittyy tunteeseen ja uskallukseen. Tahto on valtaa.