”Tällaista käsienpesua ei ole nähty sitten Pontius Pilatuksen” – Budjetti herätti voimakkaita tunteita täysistuntosalissa

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Valtiovarainministeri Petteri Orpo esitteli hallituksen budjettiesitystä pääministeri Juha Sipilän seuratessa.

Hallitus- sekä oppositiopuolueiden välille syntyi odotetusti erimielisyyksiä budjetin siirryttyä eduskunnan täysistuntosaliin lähetekeskusteluun keskiviikkoaamuna. Keskustelu käynnistyi täysistuntosalissa eduskuntaryhmien ryhmäpuheenvuoroilla.

Oppositioryhmien puheissa iskettiin perätysten hallituksen budjettiesityksen eriarvoistavaan politiikkaan. Hallitus puolestaan korosti valtiovarainministeri Petteri Orpon suulla tekevänsä vastuullista talouspolitiikkaa.

– Ei noususuhdanteessa ole tarvetta eikä syytä elvyttävään finanssipolitiikkaan, Orpo totesi esitellessään budjettia.

– Haluan vielä tässä yhteydessä toistaa sen, että mitään jakovaraa ei ole. Otamme edelleen ensi vuonna kolme miljardia euroa uutta velkaa.

Orpo nosti lisäksi esiin, että hallituksen esityksessä verotuksen painopisteen siirtämistä työverotuksesta haittojen ja kulutusten verotukseen jatketaan.

– Jokainen on itse paras päättämään, miten käyttää rehellisesti ansaitsemansa rahat.

Suomessa eletään nousukaudesta huolimatta edelleen raskaasti velaksi.

Sekä Orpo että keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kaikkonen korostivat Suomen talouden olevan nyt noususuhdanteessa.

Orpo kuitenkin huomautti, että Suomessa eletään nousukaudesta huolimatta edelleen raskaasti velaksi.

– Väestön ikääntyminen nostaa hoivakuluja, ja työmarkkinamme ovat liian jäykät. Lisäksi, ehdottomasti suurin ongelma on työttömyys.

Keskustan Kaikkonen puolestaan nosti puheessaan esiin vuoden 2015 eduskuntavaalit, jolloin keskusta lupasi laittaa Suomen kuntoon.

– Ihmiset pohtivat usein, onko äänestämisellä väliä. Nyt muutos on tapahtunut. Suomi on noususuhdanteessa. Työttömiä on 50 000 vähemmän. Hitsaaja Seijalla, tai kaupankassa Timolla on nyt vähemmän huolta, hän luetteli.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman johdatti oppositioryhmät puheenvuoroihinsa. Hän vaati puheessaan Suomeen sydämellistä politiikkaa, ja korosti Suomen kasvun kuuluvan kaikille.

– Suomi tarvitsee sydäntä pitämään huolta heikoimmista. Hallituksen oman arvion mukaan kaikkein pienituloisimmilta viedään noin 40 euroa ja suurituloisimmille annetaan noin 400 euroa. Ja tämä on vain yhden vuoden saldo, Lindtman huomautti.

– Eikö nyt olisi aika tunnustaa, että hallituksen linja kaipaa korjaamista?

Kansakunta ei tule unohtamaan sitä, että kokoomus ajoi leikkauksia.

Lindtman nosti keskustelun aikana esiin myös hallituksen ajamat lomarahaleikkaukset. Lomarahakysymys on hänen mukaansa erinomainen osoitus siitä, ettei kasvu kuulu kaikille.

– Tällaista käsienpesua, jota kokoomus täällä nyt harjoittaa, ei ole nähty sitten Pontius Pilatuksen, hän totesi ryhmäpuheenvuoron jälkeen pitämässään puheenvuorossaan.

– Kansakunta ei tule unohtamaan sitä, että kokoomus ajoi leikkauksia. Rahat kyllä olisi löydettävissä palautuksiin esimerkiksi näistä verohyvityksistä, jotka te jaoitte hyvätuloisille.

Sipilä myönsi tuolloin, että hallituksen politiikka iskee eniten pienituloisiin.

SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoroissa huomautettiin myös pääministeri Juha Sipilän (kesk.) viime viikolla Ylen A-studiossa tekemästä tunnustuksesta. Sipilä myönsi tuolloin, että hallituksen politiikka iskee eniten pienituloisiin ja lisää eriarvoisuutta.

Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Andersson totesikin eriarvoisuuden kasvun olevan tosiasiassa tietoisen politiikan tulosta.

– Eriarvoisuuden kasvu ei myöskään ole asia, johon voidaan palata, kun talous on jälleen kunnossa. Se tulee ottaa huomioon jokapäiväisessä politiikassa, Andersson sanoi.

– Sen eteen tulee tehdä tietoisia poliittisia päätöksiä.

Kyse ei Karin mukaan ole kuitenkaan valitettavasta kehityksestä, vaan hallituksen politiikasta.

Vihreiden ryhmäpuheen pitänyt Emma Kari puolestaan siteerasi Sipilän sanoja A-studiossa, jolloin Sipilä luonnehti Karin mukaan eriarvoistavaa kehitystä valitettavaksi. Kyse ei Karin mukaan ole kuitenkaan valitettavasta kehityksestä, vaan hallituksen politiikasta.

– Yhteiskuntaa mittaa se, miten se pitää huolta kaikista heikoimmistaan, Kari totesi.

Sipilä vastasi ryhmäpuheenvuorojen jälkeen pitämässään puheenvuorossa, että tuloerot eivät ole revenneet, kuten keskustelussa on annettu ilmi. Hän vertasi kehitystä 1990-luvun lamaan, jolloin monet nykyisten oppositiopuolueet istuivat silloisessa hallituksessa tuloerojen noustessa noin 40 kertaisesti nyt arvioituihin muutoksiin.

– On tärkeää, että kasvusta pääsee hyötymään kaikki, koko Suomi, Sipilä totesi.

Hänen mukaansa hallitus onnistui tekemään kireästä tilanteesta huolimatta kaikkia hyödyttäviä uudistuksia. Suomessa on hänen mukaansa siirryttävä nyt myös saneerauksesta kehittämiseen.

– Sote- ja maakuntauudistukset tulee viedä maaliin ja perhevapaauudistus jatkuu. Suomen syöksykierre on viimein oikaistu, mutta emme tyydy tähän. Suomen on tehtävä kaikkensa sen eteen, että talous ja työllisyys saadaan vakaalle pohjalle.

”Tämä on vakava puute” – SDP korostaa sosiaalista ulottuvuutta EU:n kehittämisessä

Euroopan unionista ja Euroopan talous- ja rahaliitto EMUn tulevaisuudesta puhuttaessa  pitää ottaa huomioon myös sosiaalinen ulottuvuus. Muuten ihmisten luottamusta ei voida saavuttaa, kansanedustaja, SDP:n EU-asioista vastaava Tytti Tuppurainen korostaa.

– Sosiaalipolitiikka on tietysti jäsenmaiden omaa toimintaa, eikä EU:lla ole yhteistä sosiaaliturvaa. On kuitenkin paljon, mitä unioni voi tehdä EU:n sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamiseksi, Tuppurainen luonnehti tänään eduskunnassa.

Sosialidemokraatit julkistivat tänään oman esityksensä EU:n ja EMUn kehittämisestä ja unionin sosiaalisen ulottuvuuden tulevaisuudesta. Linjaukselle on puolueen mielestä tarvetta, sillä julkisessa keskustelussa aihe ei ole noussut esiin tarpeeksi.

Tuppurainen huomautti SDP:n esityksen julkistamistilaisuudessa, että viime perjantaina julkaistuissa hallituksen EMU linjauksissa ei sanallakaan mainittu sosiaalista ulottuvuutta.

– Tämä on mielestämme vakava puute, ja tarjoamme tätä omaa pakettiamme myös hallituksen käyttöön. Ottamalla sosiaalisen ulottuvuuden huomioon voidaan saavuttaa terveempi ja eheämpi EMU.

Euroopan porvareiden linjauksissa sosiaalinen ulottuvuus näyttäytyy välttämättömänä pahana.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne puolestaan kiinnitti huomiota siihen, kuinka Euroopan porvareiden EPP:n linjauksissa sosiaalinen ulottuvuus näyttäytyy välttämättömänä pahana.

– SDP haluaa vastustaa tätä ajattelua omalla esityksellään. Sosialidemokraatit haluavat kertoa, että sosiaalinen ulottuvuus on ihmisten kannalta, perusteli eduskunnassa torstaina.

– Sosiaalista ulottuvuutta voidaan käyttää olemassa olevien talous- ja finanssipolitiikan välineiden sisällä tavalla, joka parantaa kansalaisten asemaa.

Kuinka sosiaalista ulottuvuutta sitten voisi sosialidemokraattien mielestä parantaa ottaen samalla huomioon jäsenmaiden itsemääräämisoikeuden? Tuppuraisen mukaan SDP ehdottaa tiivistetysti kolmea konkreettista keinoa, joita voidaan toteuttaa jo olemassa olevien rakenteiden puitteissa.

Ensiksi hänen mukaansa on tärkeää huomata, että Euroopan komissiolla on jo nyt tosiasiassa paljon lainsäädäntövaltaa työmarkkinoihin ja sosiaaliseen ulottuvuuteen liittyvissä kysymyksissä.

– EU:ssa on yhteiset sisämarkkinat ja työntekijöiden, pääomien sekä tavaroiden vapaa liikkuvuus. Komissiolla on tosiasiassa legitiimi oikeus säätää eurooppalaista lakia siitä, miten asetetaan työntekijöiden ja sosiaalisen suojan vähimmäisehtoja.

– Komissiolla jo nyt olevaa valtaa pitää käyttää, jotta saadaan reilua peliä työmarkkinoille ja hyvinvointia.

EU:n pitäisi käyttää enemmän niin sanottua ”pehmeää voimaa”.

Toiseksi Tuppurainen korosti, että EU voi olla toteuttamassa sosiaalista ulottuvuutta nykyisten rahastojen käyttäminen. Hän huomauttaa, että EU:lla itseasiassa on esimerkiksi rakennerahasto sekä strategisten investointien rahasto.

– Näitä rahastoja paremmin suuntaamalla esimerkiksi nuorisotyöttömyyden torjuntaan ja nuorisotakuisiin. Näiden rahastojen käyttäminen on mielestämme aivan ensisijaista.

Kolmanneksi, EU:n pitäisi SDP:n mielestä käyttää enemmän niin sanottua ”pehmeää voimaa”, jota käytetään eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa. Ohjausjaksolla tarkoitetaan talouspolitiikan koordinaatiovälinettä, jolla yhteisvaluutan oloissa kansallisia talouspolitiikkoja yhteensovittamista.

–  Käytössä on jo tällä hetkellä joitain sosiaalisia mittaustapoja, mutta niitä on aivan liian vähän. Ja mikä raskauttavinta, niitä ei ole millään tavalla sanktioitu.

– SDP esittääkin, että eruooppalaiseen ohjausjaksoon tuodaan entistä selkeämmin esille sosiaaliset painotukset ja ne sanktioidaan samalla tavalla kuin talouspolitiikan painotukset. Yhteisessä talouspolitiikan suunnittelussa pitää vahvistaa jäsenmaiden sosiaalipoliittisia valintoja siten, että voidaan torjua koulupudokkuutta ja pitkäaikaistyöttömyyttä.

SDP:n linjauksia EU:n ja EMU:n kehittämisestä ja unionin sosiaalisen ulottuvuuden tulevaisuudesta olivat esittelemässä Tytti Tuppurainen, Antti Rinne sekä Antton Rönnholm.

Sosiaalinen ulottuvuus kytkeytyy puolueen näkemyksessä vahvasti EMUn tulevaisuuteen. EMUa pitää parantaa ja sen kykyä varautua riskeihin tulee kehittää.

– Mutta mitään valtavan vallankumouksellista ei tarvita, sillä EMU on verrattain hyvin sopeutunut päällä olleeseen kriisiaikaan. Euroalue on pysynyt kasassa. SDP:n mielestä Suomen on syytä edetä pankkiunionissa, jotta saadaan aikaiseksi yhteinen talletussuoja ja kriisimekanismi, Tuppurainen sanoi.

Tässä puolue on Sipilä hallituksen kanssa samoilla linjoilla.

– Yhteiseen talletussuojaan ei pidä rynnistää, ennen kuin pankit ovat samalla viivalla, että talletussuoja on realistista toteuttaa, Tuppurainen totesi.

– Tämä on kuitenkin välttämätöntä, jotta sijoittajavastuu toteutuu. Eurooppalainen pankkiunioni turvaa, että veronmaksajien rahoja ei tarvita pankkikriisin sattuessa ja valtioiden ja pankkien kohtalonyhteys toteutetaan toisistaan.

SDP suhtautuu myös eurooppalaisen valuuttarahaston perustamiseen myönteisesti.

Suomen pitää sopia selkeä linja rahoituskehysneuvotteluihin.

Puoluesihteeri Antton Rönnholm korosti tiedotustilaisuuden lopuksi, että Suomen pitää sopia selkeä linja rahoituskehysneuvotteluihin.

Hänen mukaansa linjassa sosiaalisen ulottuvuuden kanssa tulee budjetissa painottaa sosiaalisten standardien nostamista ja sosiaalisten erojen kaventamista.

– Menojen painotukset on tulevalla rahoituskehyskaudella vihdoinmääritettävä politiikkatoimien vaikuttavuuden ja eurooppalaisen lisäarvon kautta, Rönnholm sanoi.

– On löydettävä rahoituskokonaisuus, joka palvelee niin Suomen kansallista intressiä kuin vastaa EU:n kansalaisten tarpeisiin ja huoliin tässä ajassa.

Keskustelua aiheesta

Esitys: Jo seuraavaan hallitukseen uusi ministeri, joka huomioisi ”globaalin megatrendin”

Kuva: Juhani Aro

Uuden maakuntahallintoportaan synnyttäminen Suomeen on turha hanke. Sote-uudistus tarvitaan, mutta maakuntauudistus voidaan tarpeettomana kuopata, kirjoittaa SDP:n helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Ville Jalovaara.

Jalovaaran mukaan nykyisiä maakuntaliittoja ja maakuntovaltuustoja sekä niiden toimintaa tulisi kehittää uuden järjestelmän luomisen sijaan.

”Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) on ollut oikealla asiassa kritisoidessaan maan hallituksen yritystä kääntää kelloja taaksepäin kaupungistumiskehityksessä.  Kaupungistuminen on globaali megatrendi, jonka etenemistä Suomessa pitäisi mieluummin tukea kuin vaikeuttaa.”

Jalovaara sanookin, että kuntaministerin rinnalle Suomen seuraavan hallitukseen voitaisiin nimitä kaupunkiministeri, joka pitäisi esillä kaupunkien näkökulmaa Suomea kehitettäessä.

”Tarvitaan yksi ehdokas lisää” – Väyrynen asemoi itsensä presidentinvaalien ainoaksi todelliseksi vaihtoehdoksi

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Europarlamentaarikko, keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen on poiminut tammikuun presidentinvaalien teemansa poliittisesta menneisyydestään. Vuoden 1988 vaalikeskusteluissa Väyrynen sanoi omien sanojensa mukaan useaan kertaan, että tehdään näistä todelliset vaalit. Keskustan ehdokas Matti Vanhanen on valinnut teemakseen tehdään näistä vaalit.

Silloiset presidentinvaalit ratkesivat Väyrysen näkemyksen mukaan jo vuoden 1987 sinipunan syntyyn johtaneessa hallitusratkaisussa, johon vaikutti hänen mukaansa Neuvostoliitto.

Väyrysen ja tammikuun vaalien välissä on 20 000 kannattajakorttia, joiden keruu käynnistyi vasta syksyllä. Torstain tiedotustilaisuudessa Väyrynen ei täsmentänyt kuinka paljon kortteja on tähän mennessä kasassa.

– Tarkkaa tilannekuvaa ei ole. Vielä ei ole kysymys ratkaisevan suuresta määrästä, Väyrynen totesi.

Hän nosti useampaa kertaan esiin tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja vaati häntä vastuuseen muun muassa liittoutumispolitiikasta, joka alkoi Väyrysen mukaan jo Naton kanssa solmitusta isäntämaasopimuksesta vuonna 2014.

– Suomi on ryhtynyt yhdessä Ranskan kanssa johtamaan EU:n yhteisen puolustuksen kehittämistä, jossa pyritään tekemään EU:sta sotilasliitto. Siitä tulisi Naton eurooppalainen pilari, Väyrynen väitti.

Niinistöllä on ratkaiseva mieskohtainen vastuu, että Suomi vietiin euroon perustuslakia rikkoen.

Suomesta tulisi tuolloin Väyrysen mukaan käytännössä Naton jäsen ja tavoitteena olisi EU:n yhteinen armeija. Tätä pyrkimystä Väyrynen väittää myös Niinistön tukeneen muun muassa käymällä neuvotteluja komission edustajien kanssa.

– Presidentinvaalien yhteydessä on selkiytettävä Suomen asemaa sotilaallisesti liittoutumattomana ja puolueettomana maana, hän jatkoi.

Väyrynen syytti Niinistöä myös Suomen EMU-jäsenyydestä, jota Niinistö oli valtionvarainministerinä, yhdessä silloin pääministerin Paavo Lipposen kanssa puuhaamassa. Väyrysen maailmassa jäsenyys oli perustuslain vastainen.

– Niinistöllä on ratkaiseva mieskohtainen vastuu, että Suomi vietiin euroon perustuslakia rikkoen.

Hän löi myös puoluetoveriaan, keskustan puheenjohtajaa ja pääministeriä Juha Sipilää syyttämällä hallitusta muun muassa epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Väyrysen mukaan hallituksen todellinen johtajapuolue on kokoomus. Tästäkin asetelmasta on Väyrysen mukaan osavastuussa presidentti Niinistö.

Nyt asetettujen ehdokkaiden kesken ei synny todellista vaalia.

– Niinistö puuttui kesäkuussa hallituspolitiikkaan, kun hän ryhtyi tukemaan kokoomuksen pyrkimystä syrjäyttää perussuomalaiset hallituksesta. Hän antoi perussuomalaisten puheenjohtajasta lausuntoja, jotka eivät kuulu presidentin asemaan. Perussuomalaiset hajosi ja kokoomus vahvistui.

Itsensä Väyrynen koki ainoaksi todelliseksi Niinistön vaihtoehdoksi.

– Nyt asetettujen ehdokkaiden kesken ei synny todellista vaalia, tarvitaan yksi ehdokas lisää, hän kiteytti.

Mikäli Väyrysestä ei tule seuraavaa Suomen tasavallan presidenttiä, edessä on mahdollinen eduskuntaan paluu ensi kevätkaudella. Hänestä tulisi yhden hengen eduskuntaryhmä, joka olisi omien sanojensa mukaan oppositiossa myös suhteessa nykyisiin oppositiopuolueisiin.

Jos Väyrynen nähdään vuoden 2019 eduskuntavaaleissa, on hän ehdolla kansalaispuolueen ehdokkaana. Suhteet keskustaan ovat tulehtuneet. Pääministeri Sipilän kanssa Väyrynen ei ole keskustellut helmikuun 2016 jälkeen.

Kommentti: Keskustan nimiruletti saa pään pyörälle – noustaanko parlamenttiin peräti neljänneltä varasijalta tai vielä kauempaa?

Kuva: Lehtikuva

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen palaa keväällä eduskuntaan. Paluussa on vain yksi mutta: Väyrynen ei palaa eduskuntaan eikä sen paremmin jatka meppinäkään, jos tulee valituksi tasavallan presidentiksi.

Vaara ei ole ilmeinen mutta aina mahdollinen.

Kokonaiskuvio saa pään sekaisin.

Keskustan mandaatilla EU-parlamenttiin valittiin vuonna 2014 äänijärjestyksessä Olli Rehn, Väyrynen ja Anneli Jäätteenmäki.

Rehn palasi eduskuntaan jo 2015. Hänen tilalleen nousi ensimmäiseltä varasijalta Hannu Takkula. Hallitus on puolestaan nimittänyt hänet ehdolle Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen. Pesti alkaisi ensi maaliskuussa.

Taas aukeaa siis mepin paikka jollekin. Se joku on kansanedustaja Elsi Katainen keskustan toiselta varasijalta. Hän sanoo torstaina Demokraatille olevansa ”periaatteessa valmis lähtemään”. Käytännössä Katainen siis lähtee, jos mepin paikka vain avautuu.

Oikeassa olemisen hallitsevan maailmanmestarin Väyrysen paluu ensi keväänä vapauttaa taas yhden keskustan meppipaikan. Siirrytään jo kolmanteen varasijaan. Nyt rivillä lukee Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen nimi.

Pentikäinen sanoo torstaina Demokraatille, ettei ole miettinyt asiaa vielä ollenkaan. Mutta hän korostaa, ettei ”missään nimessä sulje asiaa pois”. Pentikäisen mukaan ”se on muiden käsissä”, mutta hän pohtii ”jos tulee vastaan”.

Jos Pentikäinen päättää jäädä Suomeen, tarjotaan keskustan meppipaikkaa jo neljännelle varasijalle ja kansanedustaja Mirja Vehkaperälle.

Jos ja kun Elsi Katainen lähtee EU-parlamenttiin, nousee hänen tilalleen eduskuntaan Eero Reijonen Liperistä. Jos ja kun Väyrynen palaa, tietää se hyperaktiiviselle tiedottajalle Mikko Kärnälle lähtöpasseja.

Äänestäjän kuluttajasuoja alkaa olla keskustalaisten kanssa heikoilla. Joten sanotaan nyt vielä Vehkaperän jälkeenkin tulevat nimet: Antti Kaikkonen, Timo Kaunisto, Hanna Kosonen

Seuraavat eduskuntavaalit ja eurovaalit pidetään vuonna 2019. Luottamusta punnitaan taas.

Paavo Väyrynen tekee paluuta eduskuntaan ensi vuonna – Mikko Kärnä (kesk.) joutuu lähtemään

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Paavo Väyrynen pohtii tulevaisuuttaan.

Europarlamentaarikko Paavo Väyrysen paluu eduskuntaan näyttää ilmeiseltä. Hän julkaisi asiaa pohdiskelevan blogin hetki sitten Uudessa Suomessa. Samalla Väyrysen varamiehenä istunu Enontekiöin kunnanjohtaja Mikko Kärnä (kesk.) saa lähteä eduskunnasta. Kärnä on ollut tunnettu liki yliaktiivisena tiedotepommittajana, joka on uuvuttanut yhden jos toiseksin politiikan toimittajan.

– Omalta osaltani olen valmis tekemään kaiken mahdollisen sen hyväksi, että Suomen poliittinen linja saadaan tulevissa valtiollisissa vaaleissa korjatuksi. Tähän tarvitaan Suomen kansan vahva tuki.

– Kannattajani ovat keräämässä kannattajakortteja valitsijayhdistykselle, joka tukee valintaani tammi-helmikuun presidentinvaaleissa. Keräyksen onnistuminen vaikuttaa myös seuraavan vuoden eduskuntavaalien asetelmaan.

Jos kannattajani saavat kootuksi tarvittavan määrän kortteja, olen ehdokkaana ja teen parhaani päästäkseni toiselle kierrokselle ja voittaakseni vaalin.

Jos en tulisi valituksi, jatkaisin työtäni Suomen suunnan muuttamiseksi eduskuntavaalien kautta. Niihin valmistautumisen aloittaisin palaamalla eduskuntaan jo seuraavalla kevätistuntokaudella, Väyrynen sanoo.