— Kilpailukykysopimukseen kytketyt tulonveroalennukset huomioon ottaen budjetin kokonaiskysyntävaikutus on likimain neutraali. Tätä voi pitää järkevänä kompromissina velkaantumiskehityksen taittamisen ja toisaalta taloutta yhä kannattelevan kotimaisen kysynnän ylläpitämisen välillä.

Vihriälän huomio kiinnittyykin siihen, millaisia rakennepoliittisia toimia hallitus budjettiriihen yhteydessä linjaa. Vihriälän mukaan työllisyyspaketti sisältää oikeita asioita, mutta sen kunnianhimon taso jää tavoitteisiin nähden vaatimattomaksi ja toteutuminen epäselväksi.

— Rakennepoliittiset toimet jäävät kaiken kaikkiaan tarvittavaa heikommiksi. Hallituksen työllisyystavoitteeseen ei budjettiriihen päätöksillä päästä. Etlan arvion mukaan ilman uusia rakennepoliittisia päätöksiä asetettu työllisyystavoite – 110 000 työpaikkaa ja 72 % työllisyysaste 2019 mennessä – toteutuu korkeintaan puoliksi. Tätä kuilua budjettiriihen toimet eivät täytä.

— Ilmeinen kysymys on, kuinka kunnianhimoisiin ratkaisuihin yhteisesti päädytään, ja jos kunnianhimon taso jää alhaiseksi, pystyykö hallitus viemään uudistukset läpi ilman työmarkkinaosapuolten tukea. Kokemus on osoittanut, että tällaisessa valmistelussa tavoitteet vesittyvät tai niiden aikaansaamiseen liitetään ehtoja, jotka lukitsevat muita uudistuksia. Kannustinloukkujen purkamista koskevien uusien toimien valmistelu pantiin myös työryhmävalmisteluun.

Vihriälän mielestä hallituksen osalta ensi kevät on ratkaiseva ajankohta.

— Kehysriihi on käytännössä viimeinen ajankohta päättää rakenneuudistuksista, jotka edes jollakin tavalla ehtivät vaikuttaa talouskehitykseen vaalikaudella. Siten jos hallitus aikoo saavuttaa työllisyystavoitteensa likimainkaan, viimeistään kehysriihen yhteydessä on voitava päättää laajasta rakenneuudistuspaketista, joka kokoaa valmistelussa olevat ja osin idea-asteella olevat työ- ja hyödykemarkkinoita sekä koulutusjärjestelmää koskevat uudistukset.

Sillä, toteutuvatko hallitusohjelman työllisyystavoite prikulleen vaalikauden aikana, ei ole sellaisenaan suurta merkitystä, jos tehdyt uudistukset muodostavat uskottavan polun kasvun ja työllisyyden selvään vahvistumiseen ensi vuosikymmenen alkupuolelle mennessä. Tavoitteista jääminen on kuitenkin iso ongelma, jos se on tulos siitä, että Suomen uudistumiskyvyn rajat on saavutettu.

Vihriälä kirjoitti aiheesta Etlan blogissa.