Taloustieteilijä löytää 3 perustetta sille, miksi Trump ei pilaa Kuuban-suhteita — ”Hänellä ei ole kompleksia siitä…”

Kuva: Lehtikuva

Kuuba jännittää, miten Donald Trumpin nousu Yhdysvaltain presidentiksi vaikuttaa maiden välillä vasta hiljan alkaneeseen suojasäähän. Kuuban talouden uusimmat vaikeudet johtuvat Venezuelan kriisistä.

— Kuuban on joka tapauksessa jatkettava talousuudistuksia ja korjattava ongelmat, joiden kanssa olemme kamppailleet vuosikymmeniä”, pohtii kuubalainen taloustieteilijä Pável Vidal, joka toimii professorina Kolumbian Calissa.

Hänen mukaansa Kuuban hallituksen vuonna 2008 aloittamat talousuudistukset ovat ajautuneet vaikeuksiin Venezuelan kriisin vuoksi. Maa on ollut Kuuban tärkein tukija ja öljyntoimittaja.

Kuluvan vuoden ensipuoliskolla Kuuban talous kasvoi prosentin verran, mutta loppuvuosi uhkaa mennä saman verran miinukselle.

Vain kongressi voi purkaa saarron

— En usko, että Trump peruu Barack Obaman hallituksen aloittamaa suhteiden normalisointia, New Jerseyn Ramapo Collegen Amerikan-tutkimuksen apulaisprofessori John Gronbeck-Tedesco arvioi.

Hän pitää vaikeammin ennustettavana sitä, ryhtyykö republikaanienemmistöinen kongressi purkamaan kauppasaartoa ja normalisoimaan suhteita. Vuodesta 1962 jatkunut saarto koostuu lakien verkostosta, jonka vain kongressi voi purkaa.

Obama aloitti suhteiden lämmittelyn joulukuussa 2014 ja antoi asiasta presidentin määräyksen tämän vuoden lokakuussa. Seuraava presidentti voi kumota sen omalla määräyksellään.

Lokakuun lopulla Yhdysvallat pidättyi ensi kerran 25 vuoteen osallistumasta YK:ssa äänestykseen, jonka Kuuba järjestää joka vuosi kauppasaarron tuomitsemiseksi. Kuuban mukaan saarto on aiheuttanut sille yli sadan miljardin euron tappiot.

Normalisointia kannatetaan

Trump sanoi viikkoa ennen vaalivoittoaan, että hän peruuttaa Obaman Kuuba-sopimuksen, ellei hänen asettamiinsa ehtoihin – joihin kuluvat myös poliittinen ja uskonnollinen vapaus – suostuta.

Yhdysvaltain liike-elämä ja maassa asuvat kuubalaiset kannattavat kuitenkin laajalti suhteiden normalisointia.

Kuuba kaipaa kipeästi ulkomaisia investointeja, erityisesti energia-alalle, Juan Manuel Presa maan energia- ja kaivosministeriöstä myöntää.

Uuden investointilain tultua voimaan 2014 rahaa on saatu vähän yli miljardi euroa yhteensä 83 hankkeeseen, mutta tarvetta olisi paljon enemmälle.

Matkailu vilkastui

Suojasää on kuitenkin helpottanut ulkomailla asuvien kuubalaisten rahan lähettämistä. Taloustieteilijä Juan Triana arvioi summan ylittävän kaksi miljardia euroa vuodessa, mikä tekee siitä suurimman kovan valuutan tuojan lääketieteellisten palvelujen jälkeen.

Toinen tärkeä tulonlähde Kuuballe on vilkastunut matkailu. Myös yhdysvaltalaisten kävijöiden määrä kasvaa joka kuukausi, vaikka he joutuvat yhä perustelemaan matkansa jollakin muulla kuin turismilla.

Vuoden ensipuoliskolla Kuubaan saapui hieman yli kaksi miljoonaa vierasta, joista Yhdysvalloista liki 137 000. Se oli 80 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden vastaavalla jaksolla.

Kuubalainen taloustieteilijä Ricardo Torres löytää kolme perustetta sille, miksi Trump ei pilaa Kuuban-suhteita:

— Hänellä ei ole henkilökohtaista kaunaa Kuubaa kohtaan eikä republikaanina kompleksia siitä, että näyttäisi heikolta. Lisäksi häneltä puuttuu kokemus julkisen viran hoidosta, joten neuvonantajilla on suuri vaikutus päätöksiin.

IPS – Ivet González

Tuleva oikeusministeri Ylellä: ”Katson nimityskuvion läpi todella tarkkaan”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Tuleva oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoi Ylen aamu-tv:ssä, että oikeuskanslerin nimitysprosessi on edennyt normaalin harkinnan mukaan. Häkkäsen mukaan puolueet käyvät asiasta keskustelua, ja tehtävään valitaan paras henkilö.

Häkkänen kertoi katsovansa nimityskuvion läpi ”todella tarkkaan”. Oikeuskanslerin nimityksen valmistelee oikeusministeriö, esityksen nimityksestä tekee valtioneuvosto ja nimityksestä päättää presidentti.

Helsingin Sanomat uutisoi tänään, että oikeuskanslerin nimitys on mutkistunut, koska ilmeisesti presidentti Sauli Niinistö on ollut tyytymätön oikeusministeriön alkuperäiseen ehdotukseen.

Niinistö puuttui nimitykseen? – HS: Oikeuskansleriksi nousemassa Tuomas Pöysti

Kuva: Lehtikuva / Seppo Samuli

Oikeusministeriö on muuttanut ehdotustaan uudeksi oikeuskansleriksi, kertoo kolme toisistaan riippumatonta lähdettä Helsingin Sanomille.

Lehden mukaan ministeriö ehdottaa todennäköisesti ensi viikolla, että oikeuskansleriksi nimitettäisiin oikeustieteen tohtori Tuomas Pöysti. Ministeriö ilmoitti tehtävään hakeneille vielä viime viikon tiistaina, että se ehdottaa oikeuskansleriksi Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professoria Veli-Pekka Viljasta.

Nimitys on mutkistunut, koska ilmeisesti tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ollut tyytymätön oikeusministeriön alkuperäiseen ehdotukseen. HS:n tietojen mukaan nimitysasia poistettiin valtioneuvoston yleisistunnon käsittelystä, koska tasavallan presidentti halusi uudeksi oikeuskansleriksi Pöystin tai ainakin vastusti syystä tai toisesta professori Viljasen nimittämistä.

Asiasta hyvin perillä olevan HS:n lähteen mukaan tasavallan presidentti kertoi kannastaan pääministeri Juha Sipilälle (kesk.), joka vaikutti nimityksen käsittelyn poistamiseen valtioneuvoston yleisistunnon asialistalta.

Hallitus otti viime viikolla aikalisän uuden oikeuskanslerin valinnassa. Vielä keskiviikkoaamuna näytti siltä, että oikeusministerin salkusta sittemmin luopunut työministeri Jari Lindström (ps.) esittelee nimitysehdotuksensa valtioneuvostolle torstaina. Myöhemmin päivällä asian käsittelyä päätettiin kuitenkin lykätä tuonnemmaksi. Nyt oikeuskanslerin nimitys menee uudelle oikeusministerille, kokoomuksen Antti Häkkäselle.

Nykyinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka jää eläkkeelle toukokuun alussa. Oikeuskanslerin virkaan haki yhteensä yhdeksän ihmistä.

Oikeuskanslerin nimittää presidentti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksen pohjalta.

Kesäkoulu antaa eväitä uudelle vaikuttajasukupolvelle – vielä ehdit mukaan!

Kuva: Kari Hulkko

Miten digitalisaatio muuttaa työmarkkinoita? Mitä olisi feministinen työmarkkinapolitiikka? Onko kolmikannalla tulevaisuutta? Miten koulutuspolitiikkaa ja sosiaaliturvaa pitäisi uudistaa työelämän kehityksen näkökulmasta?

Ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiö ja Demarinuoret etsivät osallistujia 16.6–18.6.2017 pidettävään työpoliittisen kesäkouluun, jossa tarjotaan osallistujille edellytyksiä osallistua työelämästä käytävään keskusteluun ja rakennetaan uutta työelämäverkostoa.

Kesäkoulu järjestetään Kokouskeskus Kiljavanrannassa, joka sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Nurmijärven keskustasta.

Työpoliittisen kesäkoulun avaa Social Europe Journalin päätoimittaja ja London Schoolf of Economicsin Henning Meyer, jonka avausluento käsittelee digitalisaatiota, työelämän muutosta ja työllisyyspolitiikkaa.

Kesäkoulussa alustaa myös valtakunnansovittelija Minna Helle.

Voit tutustua ohjelmaan ja hakuohjeisiin täällä: http://sorsafoundation.fi/fi/haku-tyopoliittiseen-kesakouluun-2017/

Keskustelua aiheesta

Persut selittelivät takinkääntöään hallintarekisterilaissa

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
Perussuomalaiset käänsivät takkinsa hallintarekisterissä.

Hallintarekisteriä ei ole hyväksytty Suomessa, ja ulkomailla se on nyt tehty kannattamattomaksi silloin, jos omistustiedot eivät ole käytettävissä. Näin vastasi talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.), kun eduskunnan kyselytunnilla ihmeteltiin, mitä perussuomalaisille luvattiin puoliväliriihessä, että se kääntyisi vastustamansa hallintarekisterilain puolelle.

– Mukaan tulivat voimakkaat ponnet, joissa edellytetään kotimaista lainsäädäntöä siitä, että (omistus) tiedot saadaan myös ulkomailta. Jos ei saada, niin verotetaan rankasti, Turunen perusteli.
Toistaiseksi valiokunta kuitenkin vain toivoo, että nyt syntyvät porsaanreiät tukitaan mahdollisesti tulevaisuudessa muulla lainsäädännöllä, huomautti valiokunnan jäsen Hanna Sarkkinen (vas.).

– Jostain syystä hallitus ei tuonut eduskunnalle esityksiä, joilla olisi voitu tukkia porsaanreiät jo nyt, ja vaatia suomalaisilta suoraa omistusta myös ulkomaisten arvopaperikeskusten kautta omistettaessa. Norja tekee tällä hetkellä niin, Sarkkinen sanoi.

Turunen kysyi valtiovarainministeri Petteri Orpolta (kok.), pannaanko ponsien edellyttämä lainsäädäntö heti toimimaan.

– Kyllä nämä ponnet laitetaan käyttöön, vastasi Orpo.

SDP:n Antti Rinne tivasi Orpolta, miksi perhevapaiden uudistusta ei käsitelty lainkaan riihessä.

– Perhevapaakysymyksestä on hallituksen sisällä erilaisia näkökulmia. Siitä ei syntynyt ratkaisuja nyt, mutta toivon, että tulevaisuudessa syntyy, Orpo muotoili.

Erityisesti perussuomalaiset ovat vastustaneet uudistusta.

 

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopaikkoja vähennetään

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen

Suomeen yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopaikkoja vähennetään lokakuun loppuun mennessä. Maahanmuuttoviraston (Migri) mukaan vähennys on 87 paikkaa.

Toimintansa lopettaa kuusi alaikäisten vastaanottoyksikköä eri puolilla maata. Lopetettavien listalla ovat Helsingissä Karhusaaren ryhmäkoti, Hämeenlinnassa Harvialan ryhmäkoti, Jyväskylässä Vaajakosken ryhmäkoti, Kontiolahden ryhmäkoti, Nurmijärvellä Vantalan ryhmäkoti ja Oulussa Onnelan ryhmäkoti.
Kaikissa Suomen vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä noin 16 000 majoituspaikkaa. Viime vuonna ilmoitettiin yli 22 000 vastaanottopaikan vähennyksistä. Migrin mukaan paikkojen vähentäminen jatkuu, koska turvapaikanhakijoiden määrät ovat vähentyneet. Viraston tavoite on ylläpitää vastaanottokeskuksissa 90 prosentin käyttöaste.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta