Taloustieteilijä löytää 3 perustetta sille, miksi Trump ei pilaa Kuuban-suhteita — ”Hänellä ei ole kompleksia siitä…”

Kuva: Lehtikuva

Kuuba jännittää, miten Donald Trumpin nousu Yhdysvaltain presidentiksi vaikuttaa maiden välillä vasta hiljan alkaneeseen suojasäähän. Kuuban talouden uusimmat vaikeudet johtuvat Venezuelan kriisistä.

— Kuuban on joka tapauksessa jatkettava talousuudistuksia ja korjattava ongelmat, joiden kanssa olemme kamppailleet vuosikymmeniä”, pohtii kuubalainen taloustieteilijä Pável Vidal, joka toimii professorina Kolumbian Calissa.

Hänen mukaansa Kuuban hallituksen vuonna 2008 aloittamat talousuudistukset ovat ajautuneet vaikeuksiin Venezuelan kriisin vuoksi. Maa on ollut Kuuban tärkein tukija ja öljyntoimittaja.

Kuluvan vuoden ensipuoliskolla Kuuban talous kasvoi prosentin verran, mutta loppuvuosi uhkaa mennä saman verran miinukselle.

Vain kongressi voi purkaa saarron

— En usko, että Trump peruu Barack Obaman hallituksen aloittamaa suhteiden normalisointia, New Jerseyn Ramapo Collegen Amerikan-tutkimuksen apulaisprofessori John Gronbeck-Tedesco arvioi.

Hän pitää vaikeammin ennustettavana sitä, ryhtyykö republikaanienemmistöinen kongressi purkamaan kauppasaartoa ja normalisoimaan suhteita. Vuodesta 1962 jatkunut saarto koostuu lakien verkostosta, jonka vain kongressi voi purkaa.

Obama aloitti suhteiden lämmittelyn joulukuussa 2014 ja antoi asiasta presidentin määräyksen tämän vuoden lokakuussa. Seuraava presidentti voi kumota sen omalla määräyksellään.

Lokakuun lopulla Yhdysvallat pidättyi ensi kerran 25 vuoteen osallistumasta YK:ssa äänestykseen, jonka Kuuba järjestää joka vuosi kauppasaarron tuomitsemiseksi. Kuuban mukaan saarto on aiheuttanut sille yli sadan miljardin euron tappiot.

Normalisointia kannatetaan

Trump sanoi viikkoa ennen vaalivoittoaan, että hän peruuttaa Obaman Kuuba-sopimuksen, ellei hänen asettamiinsa ehtoihin – joihin kuluvat myös poliittinen ja uskonnollinen vapaus – suostuta.

Yhdysvaltain liike-elämä ja maassa asuvat kuubalaiset kannattavat kuitenkin laajalti suhteiden normalisointia.

Kuuba kaipaa kipeästi ulkomaisia investointeja, erityisesti energia-alalle, Juan Manuel Presa maan energia- ja kaivosministeriöstä myöntää.

Uuden investointilain tultua voimaan 2014 rahaa on saatu vähän yli miljardi euroa yhteensä 83 hankkeeseen, mutta tarvetta olisi paljon enemmälle.

Matkailu vilkastui

Suojasää on kuitenkin helpottanut ulkomailla asuvien kuubalaisten rahan lähettämistä. Taloustieteilijä Juan Triana arvioi summan ylittävän kaksi miljardia euroa vuodessa, mikä tekee siitä suurimman kovan valuutan tuojan lääketieteellisten palvelujen jälkeen.

Toinen tärkeä tulonlähde Kuuballe on vilkastunut matkailu. Myös yhdysvaltalaisten kävijöiden määrä kasvaa joka kuukausi, vaikka he joutuvat yhä perustelemaan matkansa jollakin muulla kuin turismilla.

Vuoden ensipuoliskolla Kuubaan saapui hieman yli kaksi miljoonaa vierasta, joista Yhdysvalloista liki 137 000. Se oli 80 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden vastaavalla jaksolla.

Kuubalainen taloustieteilijä Ricardo Torres löytää kolme perustetta sille, miksi Trump ei pilaa Kuuban-suhteita:

— Hänellä ei ole henkilökohtaista kaunaa Kuubaa kohtaan eikä republikaanina kompleksia siitä, että näyttäisi heikolta. Lisäksi häneltä puuttuu kokemus julkisen viran hoidosta, joten neuvonantajilla on suuri vaikutus päätöksiin.

IPS – Ivet González

Ruuhkista uupunut Kelan henkilöstö puhkuu turhautumista: ”Jälleen varoittava esimerkki”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Kela aikoo palkata toimistoihinsa lisää väkeä – viimein. Perustoimeentulon myöntäminen ja maksaminen siirtyivät kunnilta Kelan hoidettavaksi vuoden alussa. Kela arvioi, että homma hoituu 750 henkilöllä. Kunnissa tätä tehtävää hoiti vielä viime vuonna arviolta yli 1 500 henkilöä.

Kelalle tuli oletettavasti yllätyksenä, millainen ruuhka toimistoihin syntyy. Niissä käy tällä hetkellä yli 12 000 asiakasta päivässä. Lisäksi puheluita tulee noin 20 000 vuorokaudessa.

Kelan toimihenkilöyhdistyksen puheenjohtaja Heli Martinmäki kritisoi epäonnistuneita henkilöstölaskelmia.

– Jälleen yksi varoittava esimerkki siitä, kuinka julkisella sektorilla säästöjä tavoitellessa tehtävät resursoidaan jo lähtötilanteessa liian alhaisiksi.

Haluamme palvella asiakkaita hyvin, mutta meitä ei ole riittävästi.

Kelan henkilöstö on ollut valtavan työpaineen alla, kun asiakasmäärät ovat kasvaneet edellisestä vuodesta 57 prosenttia. Etuushakemuksia tulee enemmän sisälle kuin mitä niitä ehditään ratkaisemaan.

– Haluamme palvella asiakkaita hyvin, mutta meitä ei ole riittävästi, Martinmäki kuvailee nykyistä tilannetta.

Kelan hallituksen ja valtuutettujen lupa palkata lisää väkeä tulikin kreivin aikaan.

– Edellytämme, että lisärekrytoinnit toteutetaan heti. Asiakkaille pitää turvata viimesijaisen etuuden saaminen lakimääräisessä seitsemän päivän käsittelyajassa, toimihenkilöyhdistys korostaa.

Yhdistys vaatii lisäksi, että nykyisen henkilöstön työhyvinvoinnista tulee huolehtia.

Kelan toimihenkilöyhdistys on valtakunnallinen ammattiyhdistys, joka valvoo Kelan toimihenkilöiden työsuhteen ehtoja. Yhdistyksessä on reilut 4000 jäsentä. Kelan toimihenkilöyhdistys kuuluu palkansaajajärjestö Pardiaan ja STTK:hon.

Urpilaisen ilmoitus sotki SDP:n pasmat – Paatero etsii valtuustolle kokouspäivää

Kuva: Sanna Koskenranta
SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paatero.

SDP:n puoluevaltuuston tuore puheenjohtaja, Sirpa Paatero kertoo, että Jutta Urpilaisen ilmoitus tuli yllätyksenä monelle, myös hänelle itselleen.

– Vielä maanantaina olin radio-ohjelmassa positiivinen ehdokkuuden suhteen, Paatero kertoo.

SDP:n presidenttiehdokkaasta päättää puoluevaltuusto. Paatero oli kaavaillut kevätkokouksen päivämääräksi 24.3. Uuden ehdokkaan etsimiseen olisi aikaa kuukausi ja se taitaa olla liian vähän.

– Toinen mahdollisuus olisi kutsua ylimääräinen kokous koolle. Olisikin muutenkin hyvä kokoontua vielä ennen huhtikuisía kunnallisvaaleja, Paatero sanoo.

SDP:n puoluevaltuuston kutsuu koolle puoluehallitus, jonka puheenjohtaja on Antti Rinne.

 

”Puoluevaltuuston kokousta ei ole vielä päätetty”

Kuva: Jari Soini
SDP:n vastavalittu puoluesihteeri Antton Rönnholm (oik.) joutuu heti tulikasteeseen. Puolueelle olisi löydyttävä uusi ehdokas presidentinvaaleihin ja aika kiireellä vieläpä.

SDP:n presidenttiehdokkaasta päättää puoluekokousten välissä ylintä päätösvaltaa käyttävä puoluevaltuusto. Se kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.

– Kevään kokouksen ajankohtaa ei ole vielä päätetty, kertoo SDP:n tuore puoluesihteeri Antton Rönnholm Demokraatti.fi:lle aamulla. Kokouksen kutsuu koolle SDP:n puoluehallitus.

– Niin moni olisi toivonut Jutta Urpilaisen ehdokkuutta. Tosin ymmärrän täysin hänen ratkaisunsa, Rönnholm sanoo.

Rönnholmin mukaan SDP ryhtyy nyt kiireen vilkkaa luotaamaan uutta prsidenttiehdokasta.

Antti Rinne ymmärtää Urpilaisen päätöksen – ”Tämän kevään aikana asia ratkaistaan”

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne joutuu nyt miettimään SDP:n presidenttiehdokaskuvion uudelleen, kun Jutta Urpilainen ei lähde ehdolle.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne (sd.) toivoi toisenlaista ratkaisua presidenttiehdokkuudesta kieltäytyneeltä Jutta Urpilaiselta. Hän kuitenkin ymmärtää hyvin, että Urpilainen valitsi toisin. Urpilainen perustelee perhesyillä kieltäytymistä Demokraatin kolumnissaan.

– Maa kyllä löytää isiä ja äitejä, mutta lapsi on pieni vain hetken, Rinne sanoi aamulla Demokraatti.fi:lle.

Rinteen mukaan SDP jatkaa presidenttiehdokkaan hakemista kevään aikana.

– Puoluevaltuusto kokoontuu keväällä, siellä asia päätetään, Rinne sanoo.

Urpilainen ei pyri presidenttiehdokkaaksi

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n kansanedustaja Jutta Urpilainen ei lähde presidenttiehdokkaaksi. Demokraatti.fi:ssä ja tämän viikon Demokraatti-lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan Urpilainen perustelee päätöstään perhesyillä.

”Kuuntelen omantuntoni ääntä. Olen tullut tulokseen, että tässä elämäntilanteessa jatkan työtäni aktiivisena parlamentaarisena vaikuttajana niissä tehtävissä, joita minulle suodaan. Vapaa-aikani vietän perheen – mieheni ja lapsemme – kanssa”, Urpilainen kirjoittaa.

Urpilainen myöntää päätöksen olleen todella vaikea. Hän kirjoittaa velvollisuudentunnosta puoluetta kohtaan, kuten myös velvollisuudentunnosta toimia lasikattojen murtajana naisille, jotta kaikkien töiden ja elämänurien yhdistäminen perhe-elämään olisi mahdollista.

Jutta Urpilaisen kirjoitus on luettavissa kokonaan oheisesta linkistä ja tämän viikon Demokraatti-lehdessä.