Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Talousyhteistyön arveltiin kesyynnyttävän Venäjän – mutta kaupan ehdot jäivät asettamatta, professori Tynkkynen arvostelee

LEHTIKUVA / JOHN MACDOUGALL

Professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopistosta perää Suomessa kriittistä keskustelua siitä, mitä virheitä energiapolitiikassa ja muun muassa Nord Stream -kaasuputken osalta on tehty. Virheet on tunnustettava, jotta pääsemme puhtaalta pöydältä tekemään uutta strategiaa.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

-  Mutta minä en näe Fortumia sanomassa, että me teimme virheitä, en näe Lipposta, Pekkarista tai Heinäluomaa sanomassa, että me teimme virheitä. He ovat kaikki hiljaa.

Nord Stream palkkasi ex-pääministeri Paavo Lipposen (sd.) vuonna 2008 vauhdittamaan kaasuputken ympäristölupien käsittelyä. EU-parlamentaarikkojen Mauri Pekkarisen (kesk.) ja Eero Heinäluoman (sd.) on mm. arvosteltu suhtautuneen ennen Ukrainan sotaa turhan ymmärtäväisesti Venäjän toimiin.

Tynkkysen mukaan Saksassa oli kylmän sodan päättymisestä lähtien ajateltu, että taloudellinen yhteistyö Venäjän kanssa kannattaa ja että se edistää demokratiaa Venäjällä. Energiapolitiikka ja varsinkin kaasu olivat tämän ajattelun keskiössä, joten kaasuputkihanketta Venäjältä Saksaan oli luonteva ajaa.

-  Suomen idänpolitiikka nivoutuu tähän täydellisesti, meillä on ollut sama ajattelu. Usko siihen, että kaupallinen yhteistyö rauhoittaa Venäjää, on ollut vahva, Tynkkynen sanoo STT:lle.

Suomessa Itämeren kaasuputkea käsiteltiinkin aikoinaan vain ympäristökysymyksenä ja sitäkin hyvin rajoitetusti. Esimerkiksi energiariippuvuuteen liittyvistä riskeistä puhuminen oli Tynkkysen mukaan varsinkin suurille puolueille tabu.

-Tämä sopi suomalaisen ulkopolitiikan linjaan: kauppaa ja riskejä ei pidä politisoida.

Tuolloinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) toisti useaan otteeseen, että kaasuputki on Suomelle puhtaasti ympäristökysymys ja hankkeen lupa ratkaistaan ympäristöselvitysten pohjalta.

-  Se tarkoittaa sitä, että putki ei ole meille poliittinen eikä missään nimessä turvallisuuspoliittinen ongelma, Vanhanen sanoi muun muassa keskustan puoluekokouksessa kesällä 2008.

BALTIAN MAISSA ja Puolassa hankkeeseen suhtauduttiin suorasukaisemmin. Monet poliitikot pitivät liiallista sitoutumista Venäjän energiaan poliittisena ja taloudellisena riskinä. Arvostelijoiden mielestä Venäjä voi tulevaisuudessa kiristää länsimaita energiaruuvilla.

Eurooppa tuli siis taloudellisen yhteistyön kautta lisänneeksi riippuvuuttaan Venäjästä, mutta ei asettanut sen vastapainoksi ehtoja, joita Venäjän olisi noudatettava. Venäjän ja presidentti Vladimir Putinin strategiana taas oli luoda riippuvuus Venäjästä, joka mahdollistaa muun muassa Ukrainassa nyt käytävän sodan.

-  Väkivallan lisääntyessäkin uskottiin, että kyllä se taloudellinen yhteistyö lopulta rauhoittaa Venäjän, Tynkkynen kuvaa.

Hän löytää viime vuosikymmeniltä useita kohtia, jolloin olisi pitänyt herätä huomaamaan, ettei strategia toimi tai sido Venäjää sillä tavoin kuin lännessä kuviteltiin: Georgia sota vuonna 2008, Krimin niemimaan miehitys ja sota Ukrainassa 2014, Syyrian sota.

Vielä vuoden 2014 jälkeenkin keskeisillä eurooppalaisilla poliittisilla toimijoilla ja puolueilla oli vahva usko siihen, että energiakauppa rauhoittaa Venäjää.

-  Kriittisiä ääniä on ollut, mutta ne eivät ole vaikuttaneet politiikan suuriin linjoihin tai energiakauppaan.

TYNKKYNEN PITÄÄ saksalaista Nord Stream -hankkeen taustalla olevaa ajattelua ylipäätään ristiriitaisena. Kaasuputkea perusteltiin keskinäisriippuvuuden lisäämisellä, mutta samalla oltiin viemässä Ukrainalta tämä rooli Euroopan ja Venäjän välissä pois.

Ukraina sai aiemmin venäläisen kaasun siirtomaksuista huomattavia summia, sillä Venäjältä Saksaan oli jo ennen Itämeren kaasuputkea valmiina putket Ukrainan ja Valko-Venäjän kautta. Venäjän pitkäaikaisena toiveena oli ollut heikentää Ukrainan keskeistä asemaa kaasun kauttakulkumaana.

Kaasutoimitukset Nord Stream 1:ssä alkoivat loppuvuodesta 2011. Ne loppuivat kokonaan tämän vuoden elo-syyskuun vaihteessa.

Nord Stream 2:n rakentamisesta sovittiin vuonna 2015. Venäjän hyökättyä Ukrainaan Saksan liittokansleri Olaf Scholz ilmoitti, että kaasuputkihanke keskeytetään.

Merja Könönen/STT

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE