Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Mielipiteet

Talouteen ja vahvojen pärjäämiseen keskittyneellä politiikalla ei vähennetä eriarvoisuutta

Suomesta on tullut hyvin kaksijakoinen maa, jossa eriarvoisuus on valitettavasti lisääntynyt viime vuosina. Monilla mittareilla sijoitumme globaalissa vertailussa kärkeen, kun maita laitetaan paremmuusjärjestykseen. Kääntöpuolena meillä on kuitenkin muun muassa toimeentulo-ongelmia, vähäosaisuutta, syrjäytymistä ja asunnottomuuttakin siinä määrin, ettei sitä voida pitää vähäisenä ongelmana.

Eetu Lehtola

Kuntapäättäjä, Seinäjoki

Karkeasti voi sanoa, että keskituloisille ja sitä varakkaammille Suomen ranking maailmanlistan kärjessä on varmasti monella tapaa totta. Meillä on kuitenkin liikaa niin työttömiä, työssä käyviä kuin eläkeläisiä, joiden arjessa mahdollisuuksia kaventavat niukkuus, epävarmuus ja sosiaalisten verkostojen puute. Tästä hyvä esimerkki on muun muassa maksuhäiriömerkinnän saaneiden lukumäärän kasvu noin 400 000:een. Joukossa on mukana paljon myös kotitalouksia, jotka ovat velkaantuneet arkea pyörittäessään.

Suuret asumiskustannukset rasittavat Tilastokeskuksen mukaan noin 200 000 kotitaloutta. Määritelmän mukaan tuolloin asumiseen kuluu yli 40 prosenttia kotitalouden käytettävissä olevista tuloista asumistuet pois lukien. Alle keskitulon tienaavissa perheissä täytyy tehdä tarkat laskelmat, kannattaako lapset hoitaa kotona päivähoidon sijaan. Lyhyet työsuhteet ja projektityöt ovat lisääntyneet – sitä kautta ovat lisääntyneet myös epävarmuus ja vaihtelut työelämässä.

Nuorten kohdalla huolestuttavat erityisesti syrjäytymiskehitys ja nuorten miesten koulutus- ja työllisyysasteen aleneminen. Asunnottomuuden vähentämiseksi jo reilun vuosikymmenen ajan tehty määrätietoinen työ on tuottanut tulosta, mutta edelleen nuorten asunnottomuus on todellinen ongelma etenkin pääkaupunkiseudulla.

Sipilän hallituksen aikana talous on ottanut käänteen parempaan suuntaan. Talouteen ja vahvojen pärjäämiseen keskittyneellä politiikalla ei ole kuitenkaan onnistuttu vähentämään eriarvoisuuden kokemuksien kasvua. Pikemminkin päinvastoin, ilmapiiri on yhteiskunnassa kireä, mikä julkisessa keskustelussa ja sosiaalisessa mediassa näkyy voimistuneena vastakkainasetteluna.

Kestämätön, negatiivinen kehitys on jyllännyt koulutuksessa liian monta vuotta. Vuodesta 2011 jatkuneet koulutusleikkaukset ovat vieneet lähes puolitoista miljardia euroa varhaiskasvatuksesta alkaen. Vastaavasti tehottomiksi tutkittuihin yritystukiin uppoaa vuosittain jopa 8-9 miljardia euroa.
Monet koulutuksen edustajat pitävät leikkausten vaikutuksia dramaattisina ja että niiden vaikutukset näkyvät vielä pitkän ajan päästä. Olemme yhteiskuntana antaneet etumatkaa muille ajassa, jolloin koulutukseen ja tutkimukseen olisi erityisen tärkeää panostaa.

Politiikka on suurelta osaltaan yhteisen talouden hallintaa. Samalla se on kuitenkin myös turvallisuuden, vakauden ja tasapuolisuuden luomista sekä tulevaisuuden uskon vahvistamista. Se toteutetaan taloudellisesti ja inhimillisesti kestävillä ja järkevillä ratkaisuilla eli mihin siis on tarpeellista ohjata yhteisiä varoja. Nyt valittavien edustajien tärkein ominaisuus on nähdä nämä tarpeet ja kyetä tekemään yhteistyötä sen eteen. Yksittäinen edustaja ei voi luvata helppoja ja yksiselitteisiä ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin, mutta häneltä on löydyttävä ymmärrystä, tahtoa ja vääntövoimaa muutoksen edistämiseksi.


Kirjoittaja on rakennusinsinööri ja Seinäjoen Demarien puheenjohtaja Seinäjoelta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Johannes Ijäs

Politiikka
29.7.2020
Tässäkö on uusi hoitajamitoitus? – kokoomus ajautui Kainuun korpeen EU-politiikkansa kanssa
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE