Valtion ylläpitämä kansallismuseo tallentaa jälkipolville suomalaista kulttuurihistoriaa. Osansa museon kokoelmissa on saanut myös politiikka ja Suomen synty demokraattisena tasavaltana.

Menemättä pidemmälle asiassa, jossa lapioon tarttuminen veisi helposti satojen vuosien päähän, totean kansallismuseon hankkineen kokoelmiinsa muun muassa ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) Nato-kynän, jonka alkuperäinen omistaja on Iltalehden toimittaja Jari Hanska. Tuolla kynällä ja Haaviston allekirjoituksella Suomi liittyi Naton jäseneksi.

Rohkenen ehdottaa museon kokoelmiin uutta poliittisen historian kannalta merkittävää kohdetta. Kyseessä on asiakirja, ja koska elämme digitaalisessa ajassa, se löytyy internetistä.

HEINÄKUULLE 2023 päivätyssä julkilausumassa hallitus julisti rasismille nollatoleranssin. Julistuksen mukaan ”hallitus ja sen jokainen ministeri irtisanoutuu rasismista ja kaikenlaisesta ääriajattelusta sekä sitoutuu omassa työskentelyssään aktiiviseen työhön rasismia vastaan niin Suomessa kuin kansainvälisesti”.

Taustaksi voi todeta, että Petteri Orpo kasasi hallituksensa yhdessä perussuomalaisten kanssa. Puolueen, jonka poliitikoilla on kiistaton eduskuntaennätys käräjäoikeuksien jakamissa kiihotustuomioissa. Puolueen, joka on pitkään ajanut kiihotuspykälän poistamista rikoslaista. Nämä liittyvät toisiinsa.

Perssuomalaisten jutut ovat jatkuvasti olleet sen mukaisia. Viimeisimpänä esimerkkinä ulkomaalaisasioista vastaavan hallintovaliokunnan puheenjohtajan Mauri Peltokankaan näennäisen pohtivaksi tarkoitettu Facebook-päivitys, jossa hän taattuun perussuomalaiseen tapaan kyselee kuinka moni hänen kannattajistaan olisi valmis siihen, että demarit nostavat tulevaan hallitukseen ministeriksi ”afkaani-muslimin”.

Pointti ei jää epäselväksi, Afganistan-tausta ja islam uskontona nähdään identiteeteiksi, joita ei tulevalta ministeriltä toivota.

Myös päivityksen kohde on täysin kirkas. Peltokangas kirjoittaa kiertely-yrityksistään huolimatta SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyarista.

PÄIVITYS on rasistinen siinä missä voi on rasvaa, keltainen väri ja kukko kanalintu. Ja rasistiseksi päivitys on myös tarkoitettu, sanotaan hallituksen yhteisissä kannanotoissa mitä hyvänsä.

Jo rasismijulistusta annettaessa oli täysin selvää, että paperi hapertuu kiihtyvällä tahdilla seuraavia vaaleja kohti mentäessä.

Perussuomalaiset ei puolueena voi käydä eduskuntavaaleja RKP-sordiino päällä. Puolueen menestys perustuu ”suoraan puheeseen” maahanmuutosta.

Suora puhe pitää sisällään säännölliset rasistiset möläytykset, joista sakeimmat kuullaan yleensä riviedustajien ja kannattajien suusta.

Hallituksen rasisminvastainen kannanotto on kaikkea tapahtunutta vasten traaginen ja koominen. Kannanotto on myös annettu kiinnostavassa taitekohdassa. Jussi Halla-ahon puheenjohtajuuden myötä poliittiseen paitsioon ajautunut perussuomalaiset rehabilitoitiin Orpon hallitukseen kesällä 2023.

Muutoksen arkkitehtina toimi Petteri Orpo, sama mies, joka julisti persut kesällä 2017 pannaan.

Toimittaja Teemu Luukan kirjan mukaan Orpon mieli muuttui nopeasti. Hän tunnusteli perussuomalaisten hallitushaluja jo vuoden 2019 vaalien alla. Tuolloin vaalit voitti SDP ja Antti Rinne, joten hanke raukesi.

KOKOOMUKSEN hallitusyhteistyö perussuomalaisten kanssa on tehnyt Orposta pääministerin, joka elää päivittäin todeksi sekä kesää 2017 että myöhempiä toiseen suuntaan vieneitä valtapyrkimyksiään.

Orpo on nyt kahden vuoden ajan sekä todistanut rasismia että sanoutunut siitä irti viallisen vinkulelun uskottavuudella. Mahdoton tehtävä on johtanut muun muassa Aasian maanosalle esitettyyn julkiseen anteeksipyyntöön.

Jos tanskalainen satumestari H.C. Andersen olisi todistanut Orpon hallituksen vaiheita, hän olisi saattanut pohtia kuuluisaan tarinaansa vaihtoehtoista lopetusta. Andersenin sadussa alastomalle keisarille lopulta nauretaan lapsen todettua ääneen sen minkä kaikki ovat koko ajan nähneet: vaatteita ei ole.

Orpo-versiossa kertomus olisi ehkä päättynyt hovin yhteiseen julkilausumaan, jossa vakuutetaan, että on sillä ainakin housut.

Julistus ehtii ansaita paikkansa museossa vielä monta kertaa uudelleen ennen kevään 2027 eduskuntavaaleja.