Keskustan ryhmäpuheenvuoron käytti kansanedustaja Mika Lintilä.

– Talouden kasvua ei ole eikä näy. Edessä on korkeintaan kitukasvua. Tämä on kaikista huolestuttavinta, Lintilä sanoi.

Keskustan mielestä tavoitteena pitää olla vähintään kaksinkertaistaa kasvuluvut.

Lintilä sanoi myös, ettei keskusta uskottele, että talouden kasvu hoitaa kaiken.

Keskusta tekisi suoria säästöjä 1,5 miljardilla eurolla esimerkiksi valtionhallinnosta, kehitysyhteistyöstä ja asumistuesta sekä korottaisi suurituloisimpien varhaiskasvatusmaksuja.

VIHREIDEN ryhmäpuheenvuoron käyttänyt eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne sanoi, että Suomen julkisen talouden haasteiden keskeinen juurisyy on se, että työikäisen väestön osuus väestöstä pienenee. Julkisen talouden menot kasvavat samalla, kun pula tekijöistä jarruttaa taloutta ja syö verotuottoja, eikä Suomella ole varaa menettää nuoria syrjäytymisen kierteisiin tai antaa terveys- ja mielenterveysongelmien syvetä.

– Huoltosuhteen yhtälöä ei lopulta voi ratkaista ilman maahanmuuttoa. Itse asiassa ilman sitä Suomen talouden tila olisi nyt paljon vaikeampi. Kysykää vaikka valtionvarainministeriöstä, Harjanne totesi.

– Mitä hallitus huoltosuhteen eteen sitten tekee? Leikkaa nuorilta, heikentää terveysongelmien ennaltaehkäisyä ja torppaa työperäistä maahanmuuttoa. Ei näin, hän jatkoi.

Vasemmistoliitto katsoo, että hyvinvointivaltiota tuhoava politiikka ei ole välttämätön pakko, vaan se on oikeistohallituksen ideologinen valinta, jolle olisi vaihtoehtoja.

KANSANEDUSTAJA Hanna Sarkkinen (vas.) arvosteli hallitusta ryhmäpuheessaan myös siitä, että se on päättänyt kiristää taloutta keskellä taantumaa.

Sarkkisen mukaan hallitus on nyt romuttamassa suomalaista hyvinvointimallia. Köyhyyttä pahentavien sosiaaliturvan leikkausten lisäksi hallitus heikentää sosiaali- ja terveyspalveluita, supistaa hyvinvointialueiden resursseja, heikentää hoidon laatua, vaikeuttaa hoitoon pääsyä ja korottaa hoidon hintaa.

– Te leikkaatte seurauksista piittaamatta. Köyhyys ja pahoinvointi lisääntyvät, ja palveluita eivät pian saa kuin ne, joilla on paksu pankkitili. Samaan aikaan yksityiselle sektorille annetaan lisää Kela-korvauksia, joista hyötyvät hintojaan nostavat yksityiset terveysjätit. Rahaa riittää pörriäisille, mutta ei peruspalveluihin. Tämä tulee lopulta kalliiksi, sillä terve ja työkykyinen kansa on myös talouden pohja, Sarkkinen sanoi.

Hän totesi, että vasemmistoliitto esitti kehitysriihen alla yli neljän miljardin euron edestä julkista taloutta vahvistavia verouudistuksia, jotka eivät kurittaisi pienituloisia, vaan osallistaisivat myös niitä, joilla menee hyvin.

Sarkkinen arvioi, että hallituksen politiikassa ei ole huonoa ainoastaan sisältö, vaan myös ajoitus. Finanssipolitiikan kiristäminen taantumassa voi tukahduttaa kasvun, pahentaa työttömyyttä ja kasvattaa alijäämää.

– Nyt hallitus kiristää keskellä taantumaa. Tämä kasvattaa työttömyyttä ja tappaa talouden kasvun edellytyksiä. Näin hallitus tulee itse luoneeksi tarpeita uusille lisäsopeutuksille. En olisi yllättynyt, mikäli pian alkaisitte puhua uusista leikkauksista, kun talous ei kasvakaan odotetusti, Sarkkinen sanoi.

LIIKE NYTIN puheenjohtaja Harry Harkimo totesi omassa puheenvuorossaan, että talouskasvu on hyvinvoinnin ytimessä.

Hänen mukaansa talouskasvun merkitystä korostetaan nyt liikaa vain julkisen talouden tasapainon kannalta.

– Tärkeämpää talouskasvu on kuitenkin suomalaisten työntekijöiden ja yritysten kannalta. Talouskasvua tarvitaan siksi, että suomalaiset tienaisivat paremmin ja talouskasvua tarvitaan siksi, että suomalaiset yritykset menestyisivät paremmin ja kasvaisivat. Ja kun suomalaiset tienaavat paremmin ja yritykset menestyvät paremmin, tulee myös julkinen talous aikanaan tasapainoon, Harkimo sanoi.

– Eli on aina syytä alleviivata, että talouskasvun tärkeimmät veturit ovat suomalainen työntekijä ja suomalainen yritys. Ihminen on tärkein, ei valtio eikä kunta, hän jatkoi.

HALLITUSPUOLUEISTA perussuomalaisten ryhmäpuheen piti kansanedustaja Vilhelm Junnila.

– Marinin-Saarikon hallitus jätti helpoimmatkin toimet tekemättä, vaikka julkisen talouden heikko tilannekuva ja sopeutustarve on ollut kauan tiedossa. Nyt julkista taloutta sopeutetaan, koska aiemmin puuttui rohkeus tehdä hyvinvointivaltion turvaamisen edellyttämät päätökset, Junnila sanoi.

Junnilan mukaan oppositio on sanonut kaikelle ei.

– Tiedämme kuitenkin, että olette oikeasti tyytyväisiä, kun hallitus toteuttaa ohjelmaansa. Teiltä puuttui rohkeus tehdä päätöksiä itse ja sisimmässään tiedätte, ettette tule hallituksen talous- ja työllisyystoimia perumaan, Junnila totesi.

KOKOOMUKSEN ryhmäpuheenvuorosta vastasi kansanedustaja Pauli Aalto-Setälä.

Hän kehui Orpon hallituksen luoneen tilannekuvan pohjalta uskottavan toimintasuunnitelman talouden pelastamiseksi.

– Hallituksen ensimmäisen vuoden aikana sopima sopeutuspaketti yltää yhdeksään miljardiin euroon. Jos tilanne oleellisesti muuttuisi, tehdään tarvittaessa uusia päätöksiä. Emme aio jättää Suomen pelastamista kesken”, Aalto-Setälä paalutti.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman sanoi ryhmäpuheessaan, että maamme julkinen talous on ollut liian pitkään alijäämäinen, toisin sanoen Suomessa on eletty nyt pitkään velaksi.

– Onkin syytä kysyä, ansaitsemmeko nykyisen elintasomme vai olemmeko monilta osin siirtyneet passiivisiksi kuluttajiksi? Östman jatkoi.

KD:n ryhmyri totesi myös, että nykyisten kipeiden päätösten keskellä on kyettävä näkemään pidemmälle ja uskallettava muuttaa kestämättömiä yhteiskuntarakenteita.

– Hallituksen uudella suunnalla Suomi on tulevaisuudessa taas rakenteellisesti tuottava ja dynaaminen maa, jossa yhteiskunnan palvelut ovat järkevällä tasolla, jokainen kansalainen osallistuu ja voi kokea ylpeyttä suomalaisesta hyvinvoinnista.

Uutisoinnissa on hyödynnetty puolueiden tiedotteita ryhmäpuheista.

RKP:n eduskuntaryhmän Otto Andersson puheenjohtaja kuvasi hallituspuolueiden tehtävää kehysriihessä hyvin vaikeaksi ja totesi, että ilman riihen päätöksiä Suomi joutuisi EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn.

Andersson sanoi Suomen olevan tällä hetkellä Pohjois-Euroopan velkaantunein maa.

– Maamme velkaantumisaste on yksinkertaisesti liian korkea ja valtionvelan menot kasvavat voimakkaasti. Tämä velkaantumiskierre on katkaistava, Andersson totesi.