Tasa-arvovaltuutettu Rainer Hiltunen huomautti, että jo vuonna 2004 tasa-arvovaltuutettu Päivi Romanov esitti, että raskaussyrjinnän kielto määräaikaisissa työsuhteissa kirjoitettaisiin selvemmin lainsäädäntöön.

– On melko masentavaa todeta, että emme ole päässeet tässä asiassa yhtään eteenpäin lainsäädäntötasolla ja tosiasiassa tilanne on erittäin huono myös käytänössä, hän sanoi.

Hiltusen mukaan tasa-arvovaltuutettu saa paljon syrjintäilmoituksia, joista käy ilmi, etteivät työnantajat tiedä lain selvää tulkintaa. Työsuhdetta ei saa rajoittaa kestämään vain perhevapaan alkuun, eikä määräaikaista työsopimusta saa jättää uusimatta raskauden tai perhevapaan vuoksi.

Hiltunen uskoo, että tällä hallituskaudella asiassa on mahdollista edetä. On olemassa eduskunnan yksimielinen kanta vuodelta 2022, että valtioneuvosto laatii pikaisesti tarvittavat täsmennykset ja lisäykset lainsäädäntöön vuokratyössä ja määräaikaisessa ja vaihtelevan työajan suhteissa työskentelevien raskaus- ja perhevapaasyrjinnän ehkäisemiseksi.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on asettanut työryhmän, joka keskittyy erityisesti raskaussyrjintään ja perhevapaisiin liittyvien teemojen käsittelyyn. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että raskaus- ja perhevapaasyrjintään kohdistetaan tehokkaampia keinoja.

Hiltunen nosti kuitenkin myös esiin, että samaan aikaan hallituksen suunnittelemat työelämän suojan heikennykset kohdistuvat erityisesti naisiin.

HILTUSEN alustusta seuranneessa paneelikeskustelussa oltiin yksimielisiä siitä, että lainsäädäntöä on syytä täsmentää. Kansanedustaja Nasima Razmyar (sd.) muistutti, että eurooppalaisittain vertailtuna Suomessa on paljon määräaikaisia työsuhteita ja ne kohdistuvat nimenomaan naisiin.

– Tämä luo ihan hirvittävän paljon epävarmuutta perheen perustamiseen, joka on taas yhteiskunnallisesti mittavan luokan haaste ja ongelma. Meidän pitää lisätä tietoisuutta, mutta meidän täytyy puuttua myös rakenteisiin, hän sanoi.

Razmyar muistutti, ettei raskaus- ja perhesyrjintä koske vain yksityisiä yrityksiä, jotka pyrkivät taloudellisiin ratkaisuihin, vaan sitä nähdään myös julkisella sektorilla.

STM:n työryhmää johtava valtiosihteeri Laura Rissanen (kok.) sanoi, että hänellä on vahva usko siihen, että lainsäädäntömuutoksia saadaan aikaan. Hän luonnehti, että vaikka Suomessa on nähty naisia johtotehtävissä ja viedään eteenpäin ajatusta, että täällä kuka tahansa pystyy mihin tahansa, on perustasolla paljon tekemistä.

Hän viittasi STTK:n kyselyyn raskaus- ja perhevapaasyrjintään liittyvistä kokemuksista. Siihen saatiin yli 300 vastausta. Joitakin vastauksista luettiin paneelikeskustelun aluksi.

– Se kertoo paljon enemmän meidän yhteiskunnastamme, että tällaisia kyselyjä vielä tulee. Jokainen yhteydenotto raskaus- ja perhevapaasyrjinnästä on liikaa. Meidän pitää saada yhteiskunnan perusrakenteet kuntoon ennen kuin me voimme sanoa, että me olemme tasa-arvon mallimaa.

STTK:N juristi Ville Kirvesniemi painotti tiedotteessa, että työsopimuslain nykyistä työsuhdeturvaan ja määräaikaisten työsuhteiden perusteisiin liittyvää sääntelyä ei saa heikentää.

– Hallituksen kaavailema mahdollisuus tehdä työsopimus määräaikaisena ilman erityistä perustetta vuoden ajaksi lisäisi väistämättä työsopimusten perusteetonta ketjuttamista. Muutos olisi räikeässä ristiriidassa työelämän tasa-arvon vahvistamisen kanssa, lisäisi entisestään raskaus- ja perhevapaasyrjintää ja heikentäisi erityisesti naisten työmarkkina-asemaa, hän sanoi.

Myös keskustelussa nostettiin esiin hallituksen suunnitelmat määräaikaisuuksia ja irtisanomissuojan heikentämistä koskien.

– Minusta on hyvä haasto nykyiselle hallitukselle, että jos ja kun viedään näitä eteenpäin, niin vähintä, mitä hallitus voi tehdä, on korjata nämä epäkohdat, jotka ovat jo 20 vuotta odottaneet tullakseen korjatuksi, kansanedustaja Saara Hyrkkö (vihr.) totesi.

LAINSÄÄDÄNNÖN kirkastamisen lisäksi keskustelussa nostettiin esiin asenteet. Hyrkkö huomautti, että siinä myös lainsäädännöllä on roolinsa. Hän muistutti, että keskustelussa perhevapaauudistuksesta nousi monin paikoin esiin ajatus, että eikö asia hoidu itsestään, kun asenteet muuttuvat ja perheet tulevat sen myötä tasa-arvoisemmiksi perhevapaiden jakamisessa.

– Sanoin, että eivät ne asenteet muutu – en jaksa odottaa, että ehkä ne sadan vuoden päästä muuttuvat. Lainsäädäntöä tarvitaan myös siksi, että ihmiset tulevat ajatelleeksi, että asiat voi tehdä eri tavalla kuin ne on tehty tähän asti. Lainsäädäntö antaa myös syrjintää kokeneille oikeutuksen viedä asiaansa eteenpäin ilman, että tulee leimatuksi hankalaksi ihmiseksi, Hyrkkö sanoi.

Nasima Razmyar painotti, ettei tasa-arvoasioissa ylipäätään kunnianhimoa saa laskea ja ajatella, että maailma olisi niiden osalta valmis. Hän nosti esiin myös miesten ja isien merkityksen.

– Tämän ei pitäisi olla vain naisten taistelu, vaan tämän pitää olla myös niiden isien taistelu, jotka ajattelevat, että heidän tyttärillä on täysin samat oikeudet kuin heidän pojillaan.

Myös Hyrkkö nosti esiin miesten roolin. Hän kertoi, että moni hänen miespuolinen ystävänsä on törmännyt negatiivisiin asenteisiin – ihmettelyyn siitä, että mies on jäämässä perhevapaalle. On annettu ymmärtää, että ei kannattaisi.

– Avainasemassa siinä, että aletaan korjata naisten tilannetta on myös se, että yhä useampi mies ymmärtää mitä se todellisuus on.

STTK:N puheenjohtaja Antti Palola siteerasi tilaisuuden päätöspuheenvuorossaan Suomen jääkiekkomaajoukkuetta vuoden 1995 mailmanmestaruuteen luotsannutta Curt Lindtsrömiä. ”Curren” opit toimivat myös tasa-arvoasioiden edistämiseen.

– Hän sanoi, että aina pitää tehdä kaikki lite bättre, vähän paremmin. Se, että asetetaan aina rima korkeammalle, on tosi tärkeä asia.

– Meillä palkansaajajärjestöillä on myös peiliin katsomisen paikka siinä, että millä tavalla pystymme tekemään työehtosopimukset syrjimättömyyttä edistäviksi. Se on meidän käsissämme, pitää vain löytyä tahtoa. Monessa sopimuksessa sitä ollaan onnistuttu viemään eteenpäin, mutta aivan liian monessa se on jäänyt saavuttamatta.

Palola summasi, että Suomella on isoja haasteita, joita ei pääse karkuun. Ilmastonmuutos on yksi, mutta suomalaisittain ikioma haasteemme on matala syntyvyys ja väestön ikärakenne.

– Jos emme pääse raskaus- ja perhevapaasyrjinnän kaltaisista asioista eroon, niin mielestäni me emme ole vielä tunnistaneet kuinka iso ongelma matala syntyvyys on. Meidänhän pitäisi tehdä kaikkemme sen eteen. Tarvitaan hyvää perhepolitiikkaa ja on samalla tärkeää, että työelämässä tapahtuvat asiat tukevat tätä yhteistä tavoitetta.