Iidesjärvi, Alasjärvi ja Ahvenisjärvi ovat merkittävä osa kaupunkikuvaa. Järvet luovat lähiympäristöön viihtyisyyttä ja tarjoavat asukkaille virkistäytymismahdollisuuden. Alasjärvellä on suosittu yleinen uimaranta. Iidesjärvi on lintuineen, viitasammakoineen ja täplälampikorentoineen luontohelmi keskellä kaupunkia.

Järvissä on havaittu rehevöitymisen merkkejä – ajoittaisia runsaita leväkasvustoja ja pohjan läheisen veden hapettomuutta. Hapettomuus voi aiheuttaa kalakuolemia ja niiden estämiseksi Iidesjärveä ja Ahvenisjärveä onkin jo keinotekoisesti hapetettu talvisin. Hapetus on estänyt kalakuolemat, mutta se ei ole estänyt rehevöitymiskehitystä.

Kunnostustoimien pohjana selvitys

Kunnostushankkeita on valmisteltu yhteistyönä järvien vesialueiden omistajien kanssa, ja Hankkeissa on huomioitu Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen sekä ELY-keskuksen luontoyksikön näkemykset, jottei luontoarvoille aiheuteta haittaa.

Kunnostustoimenpiteeksi Ahvenisjärvelle ja Alasjärvelle valittiin järvien syvänteiden kemikaalikäsittely. Tämän syksyn aikana tullaan tekemään Ahvenisjärven kemikaalikäsittely. Sen tarkoituksena on alumiinikloridi-kemikaalin avulla kiinnittää ravinteita järven pohjasedimenttiin. Samanlainen kemikaalikäsittely on tavoitteena tehdä vuonna 2020 Alasjärven syvännealueilla.

Iidesjärvellä tehdään ns. ravintoverkkokunnostusta eli järven särkikalakantaa pyritään pienentämään petokalaistutusten ja kalojen pyynnin avulla. KVVY Tutkimus Oy:n selvityksessä Iidesjärven kalakannan todettiin olevan vinoutunut – särkikaloja on järvessä hyvin runsaasti. Kalat pöyhivät järven pohjaa ja vapauttavat ravinteita veteen, mikä heikentää järven tilaa. Särkikalakannan vähentämisestä voivat hyötyä myös kalojen kanssa samasta ravinnosta kilpailevat linnut.

Iidesjärvellä kunnostustoimenpiteet on jo aloitettu istuttamalla syyskuussa järveen petokaloja, kuhia. Ensi vuoden aikana on tarkoitus löytää järvelle sopiva kalojen pyyntikeino ja esimerkiksi rysä- ja nuottauskalastusta tullaan kokeilemaan. Järvi on matala ja rannat ovat kasvien vallassa, mikä vaikeuttaa kalastusta.

Järville tehdään valuma-aluekartoitukset

Järvissä tehtävien toimenpiteiden lisäksi on olennaista, että järviin tulevaa kuormitusta vähennetään. Tämän vuoksi kaikille kolmelle järvelle on tekeillä valuma-aluekartoitukset, jotta tiedetään mistä kuormitusta järviin tulee. Tietojen perusteella voidaan järvien valuma-alueille suunnitella ja toteuttaa entistä tehokkaampia vesiensuojelutoimenpiteitä.

Vesistöjen pelastamiseksi rehevöitymiseltä ei ole olemassa yksittäisiä hokkuspokkustemppuja. Hyviin tuloksiin päästään vain pitkäjänteisellä ja määrätietoisella työllä. Hankejärviä tullaan seuraamaan jatkossa vesinäytteiden ja kalastotutkimusten avulla, jotta toimenpiteiden vaikutuksia ja tehoa voidaan arvioida sekä tarvittaessa tehdä muutoksia.

Iidesjärven vesialueen omistavat kaupunki sekä Messukylän kalastuskunta, joka omistaa myös Ahvenisjärven vesialueen. Alasjärven vesialueen omistaa Takahuhdin osakaskunta. Pirkanmaan ELY-keskus myönsi kustannusarvioltaan 60 000 euron hankkeelle avustusta enintään 50 % ja lopun osuuden kustannuksista maksaa Tampereen kaupunki.