Tampereen kaupungin tilinpäätökset vuosina 2009-2017 ovat vuotta 2010 lukuunottamatta jääneet alijäämäisiksi. Investointien taso on noussut, ja velkaantuminen kiihtynyt.

Pormestari Lauri Lylyn pormestariohjelmassa kaupungin talouden tasapainottaminen on työllisyyden parantamisen lisäksi valtuustokauden keskeinen tavoite. Sopeuttamistarpeeksi laskettiin 40 – 50 miljoonaa euroa. Taloutta pyritään tasapainottamaan paitsi menoja leikkaamalla myös tuloja lisäämällä.

Kaupunginvaltuuston maanantaina hyväksymän talouden tasapainottamisohjelman “pohjat” on tehnyt hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä Perlacon Oy:stä. Päätyö on ollut kaupungin virka- ja luottamusmiesten harteilla ja heidän käsialaansa.

Tasapainottamisohjelman rakentamisen aikana Nekalan kirjaston kohtalo nousi suhteettoman suureen, joskin nekalalaisille tärkeään rooliin. Kirjaston tulevaisuus herätti huolta Nekalan asukkaissa, jotka kampanjoivat kirjastonsa puolesta tarmokkaasti viimeiseen asti.

Lopputuloksena on pormestari Lylyn lupaus, että kirjaston mahdollisiin uusiin tiloihin palataan vuoden 2019 talousarvion laadinnan yhteydessä.

Talouden tasapainottamisohjelmaa käsiteltäessä vasemmistoliitto teki muutosesityksen, että ohjelmasta poistettaisiin ensinnäkin Nekalan kirjaston lakkauttaminen sekä luovuttaisiin asiakasmaksujen korotuksista.

Äänestysten jälkeen vasemmistoliiton muutosesitykset, jotka ainakin osin saivat tukea Aarne Raevaaralta (VaTa) hylättiin äänin 58-8 (yksi poissa). Niinpä talouden tasapainottamisohjelma hyväksyttiin pohjaesityksen mukaisesti.

Tasapainottamisohjelman toimenpiteet on jaksoteltu toteutettavaksi vuosien 2018–2020 aikana. Lauta- ja johtokunnat sekä kaupungin eri yksiköt valmistelevat valtuuston päättämien linjausten pohjalta tasapainottamisohjelman toteuttamisen.

Vuoden 2019 talousarvio ja vuosien 2019 – 2022 taloussuunnitelma valmistellaan talouden tasapainottamisohjelman linjausten mukaan.

Kunnallisveroa ei kiristetä

Talouden tasapainottamis-ohjelmassa verotuksen kiristämistä ei pidetä keinovalikoimassa vuosina 2019 – 2020. Taloustalkoissa kaupunkia konsultoinut hallintotieteen tohtori Eero Laesterän mukaan Tampereen tuloveroprosentti on “edullisempi” kuin kehys- eli naapurikunnissa. Maan kuudessa isoimmassa kaupungissa veroprosentti on Oulua lukuunottamatta pienempi. Laesterän mukaan Tampere on syönyt “verovaransa”.

Tampereen kaupungin taloutta on sopeutettu jo aikaisemminkin. Laesterän mukaan ei kuitenkaan riittävästi tulovirran hiipumiseen verrattuna. Takavuosien tilannetta kohentaa se, että yleinen taloudellinen kasvu on alkanut näkyä paitsi Tampereella myös koko Pirkanmaalla. Se lisää taloudellista toimeliaisuutta, kaivattuja työpaikkoja ja näin ollen myös kaupungin verotuloja.

Laesterän selvityksen mukaan kaupunginvaltuuston hyväksymä talousohjelma ei välttämättä saata kaupungin taloutta tasapainoon. Lisätoimiin saattaa olla tarvetta joko talousohjelman toteuttamisen aikana tai heti sen jälkeen. Kaupungin johto on toki tiedostanut asian.

Viime vuosien suurien investointien osalta tavoitellaan vuodesta 2022 alkaen tasoa, jossa vuosikate kattaa vähintään 70 prosenttia nettoinvestoinneista ja velkaantuminen pysähtyy. Tänä vuonna vuosikate jänee alle 50 prosentin nettoinvestoinneista. Mitä lähempänä vuosikate on investointien hintaa, sen vähemmän on tarve ottaa lainaa.

Konsteja 70 miljoonan euron edestä

Tehtyjen kartoitusten myötä talouden “tehostamiskeinoja” arvioitiin olevan noin 70 miljoonan euron verran. Lopputulokseksi sovittiin 43,5 miljoonaa euroa. Eurot jakautuvat suunnilleen puoliksi menojen vähentämisen ja tulojen lisäysten kesken.

Runsaaseen 40 euroon sisältyvät “ensisijaiset” toimet. “Vaihtoehtoisia” toimiakin selvitettiin. Niiden toteuttamisella voitaisiin löytää ensisijaisille toimille vaihtoehtoja tai hakea tarvittaessa lisää säästöjä ja tuloja.

Talouden säästöt tai “tehostamistoimenpiteet” on kohdistettu kaikkiin palvelualueisiin, liikelaitoksiin, yhtiöihin, hallintoon, henkilöstöetuuksiin sekä myös poliittisiin päätöksentekijöihin. Periaatteena toimenpiteiden valinnassa on ollut turvata lakisääteiset palvelut.

Toimenpiteiden lähtökohta on ollut, että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokoihin ei puututa eikä subjektiivista päivähoito-oikeutta rajata. Sosiaali- ja terveyspalvelujen maksujen korotuksista tehdään “vaikutusarvio”.

Lisäksi liikuntapalvelujen maksujen kohdentamisessa tavoitteena on, että maksujen korotukset eivät kohdennu lapsiin ja työttömiin. Myös kaupungin kulttuuriavustukset säilyvät ainakin tyydyttävällä ellei hyvällä tasolla.

Henkilöstön osalta hyödynnetään luonnollista poistumaa. Irtisanomisiin ei ryhdytä. Henkilöstöetuuksia pienennetään. Pormestarin ja apulaispormestarien palkkoja sekä luottamusihmisten kokouspalkkioita leikataan viidellä prosentilla talouden tasapainottamisohjelman ajaksi.

Tasapainottamisohjelma ei ainoastaan ota, vaan myös antaa. Se mahdollistaa lisää resursseja esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn.

Vuoden 2019 talousarvio ja vuosien 2019 – 2022 taloussuunnitelma valmistellaan talouden tasapainottamisohjelman linjausten mukaan.