Asiasta julkaisemassaan tiedotteessa kaupunki toteaa, että tilannetta on verrattu valtuustokauden 2013–2016 alkuun. Silloin esimerkiksi lastensuojelun sijaishuollon ostopalvelujen menot olivat kasvaneet hälyttävästi usean vuoden ajan ja lastensuojeluselvityksistä vain 74 prosenttia valmistui lain säätämässä ajassa. Lisäksi neuvoloiden resurssit alkoivat jäädä jälkeen lasten määrän kasvaessa voimakkaasti, ja perheneuvolaan joutui kiireettömässä asiassa jonottamaan useita kuukausia.

Opiskeluterveydenhuollossa lääkärin vastaanotolle pääsy oli  “vaikeaa”.

Vuonna 2013 valtuustokauden painopisteiksi asetettiin perheiden varhaisempi tukeminen sekä lasten ja nuorten perusterveydenhuollon vahvistaminen. Lisäksi lastensuojelussa painopistettä haluttiin edelleen siirtää sijaishuollosta avohuoltoon ja sijaishuollon sisällä laitoshoidosta perhehoitoon.

Kaupungin mukaan lastensuojelutarpeen selvitykset tehdään Tampereella nykyisin lain säätämässä määräajassa ja perhehoidon osuus sijaishuollon vuorokausista on valtuustokauden aikana noussut 54,6 prosentista 66,8 prosenttiin.

Lisäksi lastensuojelun sijaishuollossa ostopalvelujen kustannukset on saatu hallintaan, minkä myötä perheille suunnattua varhaista tukea on voitu lisätä. Perhepalveluja on vahvistettu ja otettu käyttöön uusia toimintamalleja ja palveluja. Näitä ovat esimerkiksi lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun palveluseteli, neljä Icehearts-joukkuetta sekä lasten mielenterveysongelmien ehkäisemiseen tarkoitettu Turun yliopiston Voimaperheet-toimintamalli.

Perheneuvolassa jonot ovat kaupungin mukaan lyhentyneet. Perheet saavat apua ongelmiin varhaisemmassa vaiheessa, kun vuonna 2015 käyttöön otettiin palveluseteli parisuhdeterapiaan sekä kasvatukselliseen ohjaukseen ja neuvontaan.

Neuvoloita vahvistettu

Neuvolapalvelussa työskentelee kaupungin mukaan nyt yhdeksän terveydenhoitajaa ja yksi neuvolapsykologi enemmän kuin kauden alussa. Uusista terveydenhoitajista kaksi tekee päätoimisesti kotikäyntejä. Pieniä neuvoloita on koottu vähitellen isommiksi yksiköiksi, jolloin niiden toimintamahdollisuudet ovat parantuneet.

Hyvinvointineuvolan toimintamallia Keinua on laajennettu ja sen kattavuus kaupungin neuvoloista on noussut 83 prosentista (v. 2012) 96 prosenttiin. Muun muassa astmaa sairastavien lasten hoitoa on parannettu perusterveydenhuollossa, ja palveluihin on saatu lastentautien erikoislääkärin ja terveydenhoitajan ohella lisää lasten ja nuorten kuntoutuksen ja sosiaalityön ammattilaisia.

Tampereen kaupungin opiskeluterveydenhuollossa hoidon saatavuus on parantunut, kun lääkärien ja psykologien määrää on lisätty. Vuonna 2016 opiskelija saa lääkärinajan viikon sisällä, kun aiemmin kiireetöntä aikaa joutui odottamaan pisimmillään yli kuukauden.

Jatkossa Tampereen kaupungin lasten ja nuorten palvelujen haasteena on muun muassa lasten ja nuorten mielenterveystyö. Lastensuojelussa kiireellisiä sijoituksia tehdään paljon, ja hoitovuorokausien määrä on vuonna 2016 noussut.