Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Uutiset

Tampereen talouden tasapainottaminen varmistaa kaupungin tarjoamat palvelut ja sen elinvoiman

- Kun kaupungin talous on kunnossa, on helpompi turvata kuntalaisten laadukkaat palvelut, sanoo Tampereen pormestari Lauri Lyly.

Tampereen kaupungin päättäjät sekä johtavat virkamiehet pohtivat perjantaina kaupungin talouden tasapainottamista ja siinä tarvittavia keinoja. Tarve leikata kaupungin menoja on tällä hetkellä noin 40–50 miljoonaa euroa. Leikkauksen tarve pienenee sitä mukaan, jos tai kun löydetään lisää euroja menojen kattamiseksi. Joka tapauksessa tekeillä olevalla sopeuttamisohjelmalla pyritään kaupungin menot saamaan verorahoituksen sallimalle tai mahdollistamalle tasolle.

Alkaneella valtuustokaudella noudatetaan ensinnäkin menokuria: menot voivat vuosittain kasvaa 1–2 prosenttia. Tampereella on takanaan seitsemän miinusmerkkistä vuotta. Toiseksi menoja on leikattava ja kolmanneksi tuloja lisättävä. Mikään kaupungin toiminta-alueista tuskin välttää säästöt.

Ilman valtionosuuksiin tehtyjä leikkauksia kaupungin talous olisi jos ei tasapainossa, niin kuitenkin paremassa tilassa. Kaupungin väkiluku kasvaa vuosittain 3 700 uudella asukkaalla. Kasvu on siirtynyt kehyskunnista (600 asukasta/vuosi) Tampereelle. Sekin lisää menoja.

– Tampereen kaupungin talous on pitkään ollut miinuksella. Suomen taloustilanteen käännyttyä kasvuun on oikea aika oikaista kaupungin taloustilanne. Kun kaupungin talous on kunnossa, on helpompi turvata kuntalaisten laadukkaat palvelut, sanoo Tampereen pormestari Lauri Lyly.

Vuosikatteen kasvu parantaa investointien rahoitusta

Konsernijohtaja Juha Yli-Rajalan mukaan kaupungin toimintakatteen kasvu on viime vuosina hidastunut, mutta silti se on ollut vielä suurten kaupunkien joukossa keskimääräistä suurempaa. Toimintakate kuvaa toimintakulujen ja -tuottojen erotuksen, mikä kuntataloudessa on aina miinusmerkkinen, koska verotulot ja valtionosuudet esitetään tuloslaskelmassa.

Toimintakate + verotulot + valtionosuudet +rahoituskulut ( eli pitkälti lainojen korot) = vuosikate. Tämän vuoden talouarviossa vuosikatteeksi on arvioitu reilut 95 miljoonaa euroa. Nettoinvestoinneksi on arvioitu 207,5 miljoonaa euroa. Mitä lähempänä vuosikate on investointien hintaa, sen vähemmän on tarve ottaa lainaa. Velkaa Tampereella on kuitenkin siedettävästi muihin isoihin kaupunkeihin verrattuna.

Vuosikate osoittaa siis kunnan tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi paitsi investointeihin myös sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Mikäli vuosikate on miinuksella, kunta on vaikeuksissa jo juoksevien menojensakin kanssa..

Tampereen tilikauden tulos on pudonnut suurten kaupunkien parhaimpien joukosta heikoimpien joukkoon.

– Vuosien 2014–2015 tuloskehitys on ollut Tampereella suurten kaupunkien heikoin. Vantaa ja Turku ovat kyenneet kääntämään alijäämäiset tulokset ylijämäisiksi, Tampere ei, Yli-Rajala muistuttaa.

Tuloslaskelmasta nähdään sekä tulojen määrä että se, mihin rahaa on kulunut. Tuloslaskelmassa on myös tilikauden tulos, joko voitto tai tappio.

Säästökeinoja sekä lisätuloja pohditaan

Tehostamistoimenpiteet kohdistuvat koko kaupunkikonserniin, ja tarkastelussa ovat kaikki tulot ja menot. Kaupunki hoitaa lakisääteiset palvelut. Pormestariohjelman mukaan tulo- ja kiinteistöverojen tarkastelu on mahdollista, mikäli muut toimenpiteet eivät riitä talouden tasapainottamiseksi ja palvelujen turvaamiseksi.

Kunnallisveron tarkistus on pormestari Lylyn mukaan viimesijainen toimenpide. Vuosina 2019 ja 2020 pidetään nykytaso. Mahdolliseen verojen korottamiseen palataan vuoden 2020 talousarvion laadinnan yhteydessä, kun sote- ja maakuntauudistuksen sekä yleisen talouskehityksen vaikutukset kaupungin talouteen ovat tiedossa.

Yleinen taloudellinen kehitys on tällä hetkellä suotuisa. Sen merkittävimmät vaikutukset näkyvät kuitenkin pienellä viiveellä.

Kaupungin talouden tuloihin ja menoihin voidaan vaikuttaa muun muassa palvelumaksuilla, kiinteistöverolla, taksoilla ja takausprovisioilla, osakeyhtiöiden osingoilla, omaisuuden myymisellä, verotulojen vauhdittamisella ja sen edellyttämillä toimenpiteillä.

Maksujen ja taksojen nostamiseen kaupunkilaisten kannattanee varautua. Omaisuuttaan, esimerkiksi turhia kiinteistöjään, kaupunki on kaupannut jo jonkin aikaa. Suuria tuloja ei ole syntynyt. Osakeyhtiöiden maksamiin osinkoihin asetettanee osa toiveista. Veroprosentin korottaminen olisi toki mahdollista vuoden 2019 talousarviota tehdessä.

Tarkastelua vaativat myös kaupungin palvelurakenne ja palvelutavat sekä henkilöstöpolitiikka. Edelleenkin mietitään toimintatapojen muutoksilla saatavia säästöjä. Digitalisaation mahdollisuuksia on jo kokeiltu monin tavoin. Henkilöstöä ei irtisanota. Luonnollinen postuma hyödynnetään.

Kaupungin talouden tasapainottamisohjelma käsitellään kaupunginvaltuustossa 23. huhtikuuta. Ohjelma etenee lauta- ja johtokuntien käsittelyyn toukokuussa. Vuoden 2019 talousarviokehys on 18. kesäkuuta kaupunginhallituksen käsittelyssä.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE