– Tässä oli hyvin paljon erilaisia näkemyksiä, joita pyrittiin sovittamaan yhteen. Pyrittiin vastaamaan palautteisiin ja toisaalta rakentamaan toimiva johtamisen malli, Ikonen sanoo STT:lle.

Yliopistoväki kritisoi aiempaa johtosääntöesitystä, sillä sen katsottiin kaventavan yliopiston valtaa. Asian takia yliopistossa järjestettiin ulosmarssi kuluneella viikolla. Ulosmarssiin osallistui järjestäjän arvion mukaan noin tuhat ihmistä.

Johtosääntöä vastustavan adressin oli torstaina kirjoittanut yli 3 000 ihmistä.

Yliopiston rehtorilta päätettiin aiemmasta poiketen edellyttää tohtorin tutkintoa ja lisäksi vahvistettiin seitsemän tiedekuntaa, Ikonen sanoo

Yliopistoväeltä saadun palautteen perusteella päätettiin Ikosen mukaan muun muassa lisätä yliopiston valtaa nimityskomiteassa, joka nimittää yliopiston uuden hallituksen.

– Luonnoksessa oli, että puheenjohtajana olisi toiminut perustajien edustaja. Nyt otettiin yliopistojen autonomia huomioon ja lisättiin konsistorin valtaa siten, että konsistori nimittää puheenjohtajan. Tällöin autonomia toteutuu, kun ratkaiseva ääni kiistatilanteissa on puheenjohtajalla.

Nimityskomiteassa olisi johtosäännön mukaan kolme perustajien edustajaa ja kolme yliopistoyhteisön edustajaa.

Hallinnossa yliopistoa edustavan konsistorin kokoonpanoksi vahvistettiin kahdeksan professoria, kuusi jäsentä opetus-, tutkimus- ja muusta henkilöstöstä sekä viisi opiskelijaa. Ikosen mukaan opiskelijajäsenten määrää lisättiin aiemmasta esityksestä.

– Tiedekuntaneuvostoihin toteutettiin yliopistoyhteisön toivoma tasakolmikantaratkaisu.
Tänään nuijittu johtosääntö julkaistaan alkuviikosta ja Ikonen sanoo, että yliopistoyhteisön kanssa pyritään keskustelemaan pikimmiten.