Pääministeripuolue Sosialidemokraatit lähtee vaalityöhön haastavista asetelmista, vaikka puolue on pysytellyt sitkeästi kannatusmittausten kärjessä läpi vaalikauden. Tuoreimmissa gallupeissa demareiden takana on ollut noin 27 prosenttia vastaajista, kun puolueen kannatus edellisissä vaaleissa 2014 oli 31,4 %.

Suurimmista haastajista kannatuskuopassa edellisen puheenjohtajan Anna Kinberg Batran (2015-17) aikana käynyt Maltillinen kokoomus on toipunut edellisten vaalien aikaiselle noin 23-24 prosentin tasolle. Jyrkän maahanmuuttovastainen Ruotsidemokraatit on nyt noin 16 prosentissa, kun se sai 2014 vaaleissa äänistä hieman alle 13 prosenttia.

Lena Rådström Baastad.

Hallitusvastuussa olevaa punavihreää allianssia johtava Sosialidemokraatit ilmoitti kuitenkin jo hyvissä ajoin, että se lähtee tuleviin vaaleihin täysin omalla ohjelmalla ilman yhteisiä julistuksia. Ruotsidemokraatit se sulkee myös jatkossa yhteistyökumppanina. Siinä missä Suomessa perussuomalaiset nostettiin 2015 vaalien jälkeen hallitukseen, Ruotsissa muut puolueet eivät ole suostuneet neuvottelemaan Ruotsidemokraattien kanssa.

Anna Kinberg Batra joutui jättämään paikkansa Maltillisen kokoomuksen johdossa flirttailtuaan Ruotsidemokraattien suuntaan ja saatuaan puolueensa suosion lyhyessä ajassa syöksykierteeseen. Tilalle tullut Ulf Kristerssen julisti ensi töikseen, ettei hänen johtamansa puolue aio tehdä yhteistyötä Ruotsidemokraattien kanssa.

Rådström Baastad sanoo, että tällä hallituskaudella demarien johdolla on saatu muun muassa 200 000 työllistä lisää, lapsiperheiden etuuksia on korotettu ja eläkeläisten verotusta on alennettu. Lisäksi on maahanmuuttopolitiikkaa on kiristetty ja taistelua rikollisuutta vastaan on alettu käydä päättäväisemmin muun muassa poliisia vahvistamalla. Ruotsin hallitus päätti myös asevelvollisuuden palauttamisesta vuosi sitten.

On siis toisaalta tehty perinteisempää vasemmistolaista, hyvinvointia sosiaalisesti painottavaa politiikkaa, mutta toisaalta panostettu teemoihin, jotka ovat yleensä olleet oikeistopuolueiden temmellyskenttää. Paikoin puoluesihteerinkin puheista paistaa ainakin suomalaisittain jyrkentynyt linja, tietynlainen Tanskan malli, josta sikäläinen sosiademokraattinen puolue on saanut pyyhkeitä suomalaisilta demareilta.

Maahanmuutto poliittisena, yhteiskunnallisena kysymyksenä on toisaalta täysin toinen Ruotsissa kuin Suomessa puhtaasti kokoluokaltaan. Ruotsalaisissa kyselyissä tulevien vaalien tärkemmistä teemoista maahanmuutto sekä laki ja järjestys tulevat heti terveydenhoidon jälkeen yhdessä koulutuksen kanssa. Kun ruotsalaisilta on kysytty, mistä poliittisista aiheista he itse ovat keskustelleet viimeisen viikon aikana, maahanmuutto ja rikokset ovat kärjessä.

– Nämä ovat ensimmäiset vaalit, joissa sosialidemokraatit puhuvat maahanmuutosta. Viime kerralla äänestäjät halusivat puhua maahanmuutosta, he olivat huolissaan, mutta me sanoimme, ettemme puhu siitä, koska se ei ollut meille hyväksi. Mutta äänestäjät halusivat meidän puhuvan siitä.

Puoluesihteerin mukaan demarien on nyt näytettävä, että heistä on hoitamaan asiaa ja ettei puolue ole peloissaan siitä. Tiukempi linja rikollisuuteen tarkoittaa Sosialidemokraateille samalla myös kovempaa linjaa rikollisuuden syihin.

Asetelma on kaikkea muuta kuin helppo Sosialidemokraateille. Silti Rådström Baastad vakuuttaa, että puolue tavoittelee parempaa vaalitulosta kuin viime kerralla. Keinot eivät kuulosta mullistavilta, pikemminkin perinteisiltä.

– Tavoitteena on käydä 1,5 miljoonaa keskustelua äänestäjien kanssa ennen äänestyspäivää ja hankkia 20 000 uutta jäsentä.

Puoluesihteerin mukaan vaaleissa ratkaisevaa ei ole se, kuinka hyviä Sosialidemokraatit ovat kansalaisten hyvinvoinnin parantamisessa.

– Ellemme ole uskottavia lain ja järjestyksen sekä maahanmuuttajien paremman kotouttamisen kysymyksissä, emme menesty.

Tärkeimmät kohderyhmät, joille viestiä nyt suunnataan, ovat ne noin 750 000 äänestäjää, jotka demarit laskevat “blokkivaihtajiksi” eli he, jotka liikkuvat punavihreän ja porvarillisen allianssin välillä. Lisäksi 350 000 äänestäjää aprikoi demarien arvion mukaan heidän ja Ruotsidemokraattien välillä.

Kuinka puhutella vastakkaisilta kuulostavia ryhmiä, punavihreitä ja Ruotsidemokraatteja yhtä aikaa? Rådström Baastad uskoo Sosialidemokraattien tavoittelemien keskustelujen äänestäjien kanssa välittävän viestiä, että puolue on kiinnostunut siitä, mistä äänestäjätkin. Kyse on siis siitä, että puolue on aiempaa halukkaampi huomioimaan niitä huolia ja näkökantoja, joita kansalaisilla on.

– Tämä on hiukan mutkikasta, mutta me yritämme.

Kampanjassaan Sosialidemokraatit itse aikovatkin puhua Ruotsin mallin kehittämisen puolesta. Kaikenlaiselle uhkailulle ja valheille on uusista painotuksista huolimatta nolletoleranssi. Vahva ay-liike kuuluu jatkossakin ruotsalaiseen yhteiskuntamalliin, puoluesihteeri korostaa.

Maltillisen kokoomuksen uusi puheenjohtaja Kristersson sanoi tammikuussa, että Ruotsin liittyminen Natoon on vain ajan kysymys. Hän väitti myös, että jäsenyyteen torjuvasti suhtautuvat Sosialidemokraatit muuttavat kantansa ennen pitkää.

Lena Rådström Baastad sanoo Demokraatille, ettei asiassa ole luvassa Kristerssonin esittämiä liikahduksia.

– En usko, että Natosta on vaaliteemaksi Ruotsissa näissä vaaleissa. Tämä johtuu Donald Trumpista ja siitä, että kävimme tämän keskustelun jo ennen Yhdysvaltain presidentinvaaleja.