Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

Tapetuksi väitetyn irakilaismiehen tytär ja tyttären entinen mies täysin eri linjoilla käräjäoikeudessa – näin tarinat eroavat toisistaan

LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Helsingin käräjäoikeudessa on alkanut oikeudenkäynti kuolleeksi väitetyn irakilaismiehen tapauksessa.

Syytteiden mukaan miehen tytär ja tyttären tuolloinen aviomies esittivät Helsingin hallinto-oikeudelle sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle (EIT) väärennettyjä asiakirjoja, joiden mukaan naisen isä olisi tapettu Irakissa joulukuussa 2017 sen jälkeen kun Suomi oli evännyt tältä turvapaikan. EIT määräsi Suomen valtion maksamaan tyttärelle yhteensä 24  500 euroa korvauksia ja oikeudenkäyntikuluja.

Syyttäjän mukaan irakilaismiestä ei tapettu eikä hän ole kuollut.

–  Se on varmistettu monista lähteistä, todistajien kuulusteluilla ja Irakista saatujen tietojen perusteella. Tästä ei pitäisi olla epäselvyyttä, eikä käsittääkseni kukaan enää väitäkään, että mies olisi kuollut, syyttäjä Sampsa Hakala sanoi oikeudessa.

Syyttäjä vaatii ehdottomia tuomioita

Syyttäjän mukaan tytär halusi huijauksella saada oleskeluluvan itselleen ja lapsilleen. Isänsä tavoin hän oli hakenut Suomesta turvapaikkaa, mutta hakemus oli hylätty.

Syyttäjän mukaan isän kuoleman lavastamisen tarkoituksena oli osoittaa, että myös nainen ja lapset olisivat vaarassa, jos heidän pitäisi palata Irakiin.

–  Motiivina oli nimenomaan perusteiden hankkiminen sille, että hän saisi jäädä Suomeen. (Ex-miehen) näkökulmasta uhkana oli, että hänen vaimonsa ja lapsensa muuttaisivat Suomesta Irakiin. Molemmilla oli vahva motiivi löytää perusteet käännytyspäätöksen kumoamiselle ja oleskeluluvan saamiselle, syyttäjä sanoo.

Molempia syytetään kahdesta törkeästä väärennyksestä ja yhdestä törkeästä petoksesta. Naista syytetään lisäksi perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä. Molemmille vaaditaan ehdottomia vankeusrangaistuksia.

Puolustus: Tytär oli nyrkin ja hellan välissä

24-vuotias nainen myöntää teot osittain, 37-vuotias ex-aviomies kiistää kaiken. Vaikka nainen on osin myöntänyt toimineensa syyttäjän kuvaamalla tavalla, hän kiistää syyllistyneensä törkeisiin rikoksiin.

Naisen asianajajan Joonia Strengin mukaan nainen oli avioliitossaan täysin alisteisessa asemassa. Päätöksen isän kuoleman lavastamisesta tekivät isä ja aviomies, ja he olivat naiselle auktoriteetteja, joita pitää totella, Streng sanoi.

–  Päämieheni on kasvanut hyvin vanhanaikaisessa, patriarkaalisessa kodissa, jossa häntä syrjittiin sukupuolensa perusteella. Kasvettuaan tällaisessa ympäristössä hänet on naitettu kanssasyytetylle. Avioliitto on sujunut kirjaimellisesti nyrkin ja hellan välissä… Tämä tausta on hyvä pitää mielessä, kun mietitään hänen rooliaan ja mahdollisuuksiaan toimia toisin, Streng sanoi oikeudessa.

Strengin mukaan nainen suhtautui toimiin hyväksyvästi, mutta toisaalta hänellä ei alistetussa asemassa perheessä ja suvussaan ollut mitään muita mahdollisuuksia. Motiivina oli halu jäädä Suomeen, ei raha.

–  Hänen ensisijainen ja ainoa motiivinsa oli turvata oleskeluoikeutensa Suomessa. Kun valitus oli laitettu vireille, hän ei edes ollut tietoinen, että voisi vaatia jotain taloudellista korvausta.

Mies kertoi poliisille isän olevan elossa

Naisen ja miehen avioero tuli vireille loppuvuodesta 2019. Vuoden 2020 helmikuussa nainen muutti lasten kanssa pois perheen kodista. Paria viikkoa myöhemmin mies vei appensa kuolemaan liittyvät asiakirjat poliisiasemalle. Häntä kuultiin aluksi todistajana, jolloin hän kertoi äitinsä nähneen kuolleeksi väitetyn miehen hiljattain Bagdadissa. Mies kertoi kuulustelussa olleensa alkuvuonna yhteydessä myös Ruotsissa asuvan sukulaisensa kanssa, joka kertoi kuoleman olevan lavastettu ja asiakirjojen väärennyksiä.

Myöhemmin miestä alettiin epäillä asiassa rikoksesta, ja hänet otettiin toukokuussa kiinni ja määrättiin tutkintavankeuteen. Kuulustelussa mies pysyi aiemmassa kertomuksessaan ja sanoi naisen hoitaneen asioita asianajajien kanssa.

Mieheltä kysyttiin, miksi asiaan liittyvillä viranomaisilla oli vain miehen yhteystiedot. Hänen mukaansa syy oli se, että hän osasi suomea ja vaimo ei. Miehen mukaan hän oli mukana tapaamisissa ainoastaan hoitamassa lapsia. Asiassa todistajina kuullut oikeusavustajat kuitenkin sanoivat miehen olleen se, joka oli tapaamisissa äänessä.

Miehen puolustuksen mukaan mies ei ollut osallisena valituksissa hallinto-oikeuteen tai EIT:hen eikä hän tiennyt, että asiakirjat olivat väärennettyjä. Miehellä ei myöskään ollut intressiä asiakirjojen väärentämiseen, puolustus sanoi oikeudessa.

–  Hänellä on ollut oleskelulupa Suomeen jo kauan ennen kuin tutustui (naiseen), jonka kanssa sittemmin avioitui… EIT-valitusta koskevassa syytekohdassa on syytä pitää mielessä, kenen intresseissä valituksen tekeminen ja korvausten saaminen on ollut, miehen asianajaja Petteri Kouhia sanoi.

Kouhia kiisti myös naisen puolustuksen väitteen, että miehellä olisi ollut määräävä asema avioliitossa.

Naisen mukaan hänet naitettiin miehelle oleskeluluvan saamiseksi

Nainen sanoi ensimmäisessä kuulustelussaan saaneensa silloiselta aviomieheltään tiedon isänsä kuolemasta. Toisessa kuulustelussa nainen kuitenkin myönsi tienneensä kaiken aikaa isänsä olevan elossa.

Naisen mukaan isän kuoleman lavastusta oli alettu suunnitella noin viikko sen jälkeen, kun isä palasi Irakiin. Idea oli naisen mukaan ollut hänen miehensä.

– (Nainen) toisti edelleen sitä, että idea väärentää asiakirjat (isän) kuolemasta oli alun perin (aviomiehen) ja että se oli syntynyt (isän) palattua Irakiin. (Mies) oli kommunikoinut asiasta puhelimitse, lähinnä (naisen) äidin kanssa, esitutkintapöytäkirjassa kerrotaan naisen kertomasta.

Irakilaiselle väärentäjälle maksettiin naisen mukaan 200 dollaria per asiakirja. Ne lähetettiin Suomeen joko suoraan tai Ruotsissa asuvien sukulaisten kautta, nainen kertoi.

Isän kuoleman lavastaminen oli naisen mukaan alun perin keksitty naisen oleskeluluvan takia. Oleskeluluvan saamiseksi isä oli naisen mukaan muun muassa käskenyt kertomaan poliisille, että isän autoon laitettiin Irakissa pommi.

Naisen mukaan alkuperäinen suunnitelma oli valehdella, että koko hänen perheensä olisi kuollut Irakissa. Hän sanoi, ettei tiedä, miksi kertomus lopulta muuttui siihen, että isä ammuttiin kadulla joulukuun lopulla 2017.

Naisen mukaan hänen miehensä hoiti kaiken asioinnin asianajajien kanssa. Hänen kertomansa mukaan hän ei käyttänyt miehen sähköpostitilejä tapaukseen liittyvässä asioinnissa.

Kuulustelussa nainen kertoi myös perheensä tulosta Suomeen. Naisen mukaan isän pitkäaikainen haave oli muuttaa pois Irakista. Suunnitelmana oli, että nainen ja hänen veljensä lähtevät ensin isän kanssa Suomeen ja muut perheenjäsenet tulevat perässä. Naisen mukaan hänet naitettiin kanssasyytetylle oleskeluluvan saamiseksi. Naisen mukaan hänen perhettään ei ollut vainottu Irakissa.

EIT:n langettava päätös oli Suomelle ensimmäinen

Syyttäjän mukaan väärennetyt asiakirjat olivat Irakin terveysviranomaisten antamaksi merkitty kuolintodistus sekä Irakin poliisin ja tutkintatuomarin antamiksi merkityt tutkinta-asiakirjat. Niiden mukaan Suomesta palannut irakilaismies oli tapettu ampumalla Bagdadissa 17. joulukuuta 2017.

EIT antoi päätöksensä marraskuussa 2019. Langettava päätös oli ensimmäinen laatuaan Suomelle. EIT katsoi, että Suomi rikkoi ensimmäistä kertaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklaa, jossa turvataan jokaisen oikeus elämään. Lisäksi Suomi rikkoi EIT:n mukaan kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun kieltoa.

EIT katsoi, etteivät Maahanmuuttovirasto ja Helsingin hallinto-oikeus ottaneet miehen taustaan liittyviä riskejä ja aiempia tapahtumia riittävästi huomioon kielteisen turvapaikkapäätöksen antaessaan. Sen mukaan Suomen viranomaiset olivat tai niiden olisi pitänyt olla tietoisia siitä, että mies saattaisi joutua hengenvaaraan Irakissa.

Päätös johti muun muassa siihen, että palautukset Irakiin keskeytettiin ja satoja turvapaikkapäätöksiä päätettiin käydä uudestaan läpi Maahanmuuttovirastossa.

Jutun viimeinen käsittelypäivä käräjäoikeudessa on 25. tammikuuta. Tuomio annetaan myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

Maria Rosvall, Jecaterina Mantsinen – STT

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE