https://twitter.com/TarjaHalonen

Kolumni

TARJA HALONEN

Kirjoittaja on presidentti.

Tarja Halonen: Arvaamaton maailma

Viime viikot maailma on jännittänyt USA:n presidentinvaalien tulosta. Itse asiassa kyseessä on vaalirypäs, joka tulee pitkälle määrittelemään, ei vain amerikkalaisten omaa vaan myös meidän muiden elämää. Onhan kyse monella eri tavoin laskettuna maailman mahtavimmasta valtiosta. Silti heitäkin tuntuu vaivaavan tunne tulevaisuuden arvaamattomuudesta.

Globalisaation myötä on yhteistyön merkitys maailmassa kasvanut, kun halutaan poistaa epävarmuutta. Mutta miten organisoida yhteistyö maailmassa, jossa eri valtioiden johtajat – sekä hallitukset että valtioiden päämiehet ja -naiset – vaihtuvat tämän tästä kulloisestakin vaalituloksesta riippuen?

Vaalitkin ovat vaikeita ennustaa. Pinnanalaiset tyytymättömyydet ovat nousemassa pintaan. Muutospaine työntää kahteen eri suuntaan. Toiset katsovat tulevaisuuteen ja ovat valmiita sen uuden saavuttamiseksi myös jonkinasteiseen epävarmuuteen. Osa haluaa muutoksen palatakseen vanhaan. Ajat entiset ovat usein muistojen kultaamia, mutta joskus myös todennettavasti parempia kyseisille henkilöille. Globalisaatio ja robotisaatio ovat antaneet monille työtä ja toimeentuloa, mutta syösseet yhtä lailla ihmisiä työttömyyteen ja köyhyyteen. Uusi työ ei läheskään aina kohdistu entisen menettäneelle.

Uskon, että amerikkalaisilla itselläänkin on edessään paluu arkeen.

Historiasta voi oppia, mutta ei se palaudu samanlaisena. Globalisaatio on ja pysyy. Yksittäinen valtio voi tietysti jättäytyä ulkopuolelle, mutta ei se pysäytä muun maailman kehitystä. Suurilla mailla on mahdollisuus pieniä paremmin itsellisempään talous- tai turvallisuuspolitiikkaan.

Juuri sen vuoksi Euroopan unioni on ollut hyvä ratkaisu Suomelle, mutta myös muille jäsenmaille. Yksikään Euroopan maista ei mielestäni ole riittävän suuri pärjäämään omin voimin, mutta ei USA:kaan, vaikka sillä onkin suuremmat sisämarkkinat. Amerikkalaisten taktiikka kauppapolitiikassa on ollut tähänkin asti tehdä mieluummin kahdenvälisiä sopimuksia kuin multisopimuksia. Se voi merkitä tässä uudessa poliittisessa tilanteessa kovempia neuvotteluvaatimuksia ja enemmän kotimarkkinoiden suojaamista.

Samaa linjaa USA voi toistaa turvallisuuspolitiikassakin. Eurooppalaisten pitää tottua maksamaan suurempi osuus puolustusmenoistaan, eikä kuvitella amerikkalaisten aina tulevan apuun. Vielä parempi keino olisi tietysti tulla paremmin toimeen keskenään sekä EU:ssa että mantereen laajuisesti.

Vakaa uskoni ja toiveeni on, ettei USA:kaan välty ennen pitkää naispresidentiltä.

Uskon, että amerikkalaisilla itselläänkin on edessään paluu arkeen. Donald Trumpin kyky lukea ääneen äänestäjien pelkoja ei luo sellaisenaan hyviä vastauksia näihin pelkoihin. Kun republikaanit ovat tehneet presidentti Barack Obaman kaudella kaikkensa, jotta hänen uudistusehdotuksena eivät toteutuisi, niin nyt heillä on pohtimisen paikka, miten suhtautua omasta leiristä tulleeseen presidenttiin, josta jo vaalikampanjan aikana osa puolueen nimekkäistä politiikoista irtisanoutui.

Itselleni monien amerikkalaisten demokraattien vaikeus tukea Hillary Clintonia oli aluksi yllätys. Harvardin yliopiston piirissä oli paljon kiinnostusta pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan, jota heijasti myös Sandersin menestys demokraattien presidenttiehdokaskampanjassa. Näiden kahden asian – sukupuolen ja hyvinvointiyhteiskunnan – yhdistäminen ei oikein onnistunut vaaleissa. Olisiko Bernie Sanders pitänyt nimittää varapresidenttiehdokkaaksi, on nyt pelkkä akateeminen kysymys. Luulen kyllä, että se ei olisi kuitenkaan onnistunut näiden kahden persoonallisuuksilla.

Entä sitten naisten mahdollisuudet tulevaisuudessa? Olisiko esimerkiksi demokraatti Elisabeth Warrenilla Massachusettsista tai vastaavasti jollakin nuoremmista naispuolisista republikaaneista siihen paremmat mahdollisuudet? Vakaa uskoni ja toiveeni on, ettei USA:kaan välty ennen pitkää naispresidentiltä.

Sen sijaan kysymys vaaleista ja tyytymättömien ihmisten kohtaamisesta rakentavalla tavalla, tulee eteen meillä ja muualla huomattavasti nopeammin. Liian kauan on ajateltu, miten tällaiset ihmiset vaiennetaan, eikä kysytty, mikä heitä vaivaa. Kysymykset eivät ole vääriä, vastaukset voivat olla.

Puolueiden sen paremmin kuin ammattiyhdistysliikkeenkään ei pidä pelätä olla epämukavia. Mutta vastausten näihin kysymyksiin pitää olla rehellisiä ja kestää myös pitkän aikavälin tarkastelu. Jos hyppää uuteen ja arvaamattomaan pelkästään siitä syystä, ettei entinen miellytä, voi joutua ojasta allikkoon.

Kolumni

384946371

”Onneksi kansalaiset ja suuri osa päättäjistä eivät tiedostaneet” – Katainen avoimena 2008 tapahtumista

Nykyinen komissaarina ja Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) muistelee valtiovarinministeriministeriaikojaan VM:n nettisivuille kirjoittamassaan poikkeuksellisen avoimessa kolumnissa.

Kataisen tultua valtiovarainministeriksi Yhdysvalloista vuonna 2007 liikkeelle lähtenyt finanssikriisi iski koko maailmaan.

Pankkien välinen rahaliikenne alkoi hiipua ja markkinoille syntyi paniikki.

– Kukaan ei tiennyt mistä etsiä turvaa, jotakin mikä olisi varmaa ja luotettavaa.

– Kiveenhakattu totuus, ettei valtio voi mennä konkurssiin, koska sillä on verotusoikeus, menetti uskottavuutensa. Kukaan ei luottanut kehenkään.

Kataien kertoo keskustelleensa päivittäin Suomessa toimivien pankkien johtajien kanssa ja tiedusteleensa heidän pankkiensa tilannetta markkinoilla.

– Edes vahvat ja vakavaraiset pankit eivät olleet suojassa, hän kertoo.

Katainen kertoo tunteneensa poliittisen uransa aikana pelkoa vain kerran.

– Se oli perjantaina 10.10.2008. Pankkien välinen rahaliikenne oli hyytymässä. Paniikki syveni ja kurssit Euroopan pääpörsseissä laskivat 10 % kaupankäynnin ensi tunteina. Sama meno jatkui Wall Streetillä iltapäivällä. Onneksi kansalaiset ja suuri osa päättäjistä eivät tiedostaneet kriisin tilaa.

Sunnuntaina 12.10. euroalueen päämiehet ja Ison-Britannian Gordon Brown kokoontuivat Ranskan presidentti Nicolas Sarkozyn kutsusta hätäkokoukseen Pariisiin.

– Maat päättivät turvata pankkien rahoituksen ja talletussuojaa kasvatettaisiin. Hyvät pankit pääomitettaisiin. EKP lupasi turvata likviditeetin. Britannialla oli oma vastaava ratkaisunsa. Maanantaina toimittiin myös Yhdysvalloissa. Suurimpien pankkien täytyi hyväksyä mittavat pääomitukset. Päätökset toimivat. Paniikki rauhoittui ja katastrofilta vältyttiin.

Katainen kertoo tilanteessa myös tilanteessa, jossa paniikki palasi, kun markkinat jäätyivät uudelleen vuonna 2010.

384946371

Kolumni

Helsingin ex-apulaiskaupunginjohtaja Viljanen hakee Vantaan johtoon

Helsingin entinen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd.) hakee Vantaan kaupunginjohtajaksi. Vantaa julkisti torstaina kymmenen virkaa hakeneen nimet tehtävän varsinaisen hakuajan umpeuduttua.

Viljanen (s. 1958) oli Helsingin kaupungin sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja vuosina 2012–2017. Valtiotieteiden maisteri ja oikeustieteiden kandidaatti Viljanen oli sitä ennen liki vuosikymmenen ajan sisäministeriön kansliapäällikkö.

Vantaan kaupunginjohtajan virka tulee avoimeksi, kun nykyinen kaupunginjohtaja Kari Nenonen (sd.) jää eläkkeelle vuodenvaihteessa.

Kaupunginvaltuuston on määrä valita uusi kaupunginjohtaja 13. marraskuuta.

Kolumni

Eduskunnan täysistunto

LKS 20170914 Työminiseri Jari Lindström kyselytunnilla eduskunnassa 14. syyskuuta 2017. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Työnhaku katkesi yllättäen monelta – Lindström: Työttömät eivät nyt vaan osaa käyttää uusia sähköisiä palveluita

Ely-keskuksissa makaa 150 miljoonaa käyttämätöntä työllistämisrahaa tälle vuodelle. Tieto hämmästytti kansanedustajia, kun eduskunta torstaina ruoti työministeriön budjettia.

Moni edustaja ihmetteli sitä, että hallitus on asettanut kolmannelle sektorille – eli kansalaisjärjestöille – 3 000 henkilötyövuoden katon sataprosenttisen palkkatuen käytölle. Se estää ely-keskuksia käyttämästä enemmän rahaa yhdistysten palkkatukeen.

– Tällä on varmaan jonkun verran merkitystä siihen tilanteeseen, jossa me nyt olemme, että niitä määrärahoja on vielä käytössä, myönsi työministeri Jari Lindström (sin.).

Lindstömin mukaan työllisyysmäärärahat eivät ole missään paikassa loppu.

– Tilanne on se, että sitomatonta rahaa on siis 150 miljoonaa, ja alueellisesti on tietysti eroja, mutta joka paikassa sitä rahaa on. Itse asiassa nyt on kyse siitä, että sitä pitää osata käyttää.

Ministerin mukaan oikeita kohteita ovat omaa työmarkkina-asemaa parantavat toimenpiteet.

– Palkkatukea markkinoisin tässä ja sen käyttöä. Sinällään oli ihan asiallinen tämä edustaja Tarja  Filatovin (sd.) kysymys siitä, että eikö tälle voisi jotain tehdä. Olen saanut työttömien valtakunnalliselta yhdistykseltäkin palautetta, että voisimmeko perua tämän. Hallitus on tehnyt linjauksen tästä katosta, ja se pysyy täällä toistaiseksi, kunnes toisin päätetään. Mutta ei semmoista keskustelua ole käynnistetty, että siihen puututtaisiin, Lindström muotoili.

Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtajan Jukka Haapakosken viesti työministeri Jari Lindströmille (sin.) oli, että 150 miljoonalla eurolla palkkaisi palkkatuella yli 10 000 työtöntä vuodeksi töihin.

Lindströmin mukaan järjestöille ilmoitettiin hyvissä ajoin, että katto tulee.
– Silti tuli yllätyksenä, että me puutumme tähän. Ei ole valmis siltäkään osin maailma, vaan kyllä sielläkin pitää pystyä tekemään asioita tehokkaammin.

Huoli sähköisistä palveluista otettu vakavasti

Lindström kertoi eduskunnalle myös, että työnhaku katkesi heinäkuussa, koska TE-toimistojen sähköisissä palveluissa oli ongelmia. Hän kertoi saaneensa TE-keskusten sähköisten palveluiden uudistuksesta palautetta sekä työnhakijoilta että TE-palveluiden asiantuntijoilta.

– Siellä on paljon sellaisia ongelmia, että ihmiset eivät ole ymmärtäneet ohjeita, eivätkä asiakkaat osaa käyttää uusia sähköisiä palveluita. Tähän pitää panostaa edelleen, ja huoli otetaan vakavasti, hän vastasi kysymykseen siitä, miksi työnhaku katkesi.

Myös hallituksen niin sanottu työttömien aktiivimalli sai odotetusti paljon kritiikkiä oppositiolta. Malli on tulossa syksyllä eduskunnan käsittelyyn. Oppositioedustajien mielestä se jatkaa hallituksen politiikkaa, jossa työttömyys nähdään ennen kaikkea yksilöiden omana syynä, ei työpaikkojen vähyydestä tai kohtaanto-ongelmista johtuvana.

Sanna Nikula, STT

 

STT–SANNA NIKULA

Eduskunnan täysistunto

LKS 20170914 Työminiseri Jari Lindström kyselytunnilla eduskunnassa 14. syyskuuta 2017. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Kolumni

Eduskunnan suullinen kyselytunti

LKS 20170921 SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 21. syyskuuta 2017. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Nuorin edustaja: ”Minulta tullaan kysymään, mitä täällä tapahtuu, kun eläke ei enää riitäkään lääkkeisiin”

Eduskunnan kyselytunti pääsi budjettikäsittelyn lomassa käsiksi valtavasti kasvaneeseen ongelmaan, eläkeläisköyhyyteen.

Asian pääsi tarttumaan eduskunnan nuorin kansanedustaja Ilmari Nurminen (sd.). Hän kertoi tavanneensa kesän aikana runsaasti iäkkäitä ihmisiä, jotka ovat tulleet kysymään, mitä on nyt tapahtunut, kun käteen jäävä eläke ei tahdo enää riittää elämiseen.

– Tämä ei ole ihme, sillä eriarvoisuus on lisääntynyt ja ihmisten toimeentulo on vaikeutunut pääministeri Juha  Sipilän (kesk.) hallituksen politiikan toimesta. Esimerkiksi lääkekorvauksien leikkaukset sekä terveydenhuollon asiakasmaksujen 30% korotus – koettelevat varsinkin ikääntyneitä kovalla kädellä. Helsingin Sanomat kertoi tällä viikolla, että 350 000 asiakasmaksua on mennyt ulosottoon ja määrä on kasvanut hurjasti vuodessa, Nurminen sanoi.

Sadat tuhannet pienituloiset ovat menettäneet luottotietonsa.

– Valtiovarainministeriön arvion mukaan tuloerot kasvavat ja nyt käsittelyssä olevan budjetin myötä rikkaat saavat jopa 400 euroa lisää vuodessa, kun pienituloisilta otetaan jälleen pois. Tämä ei ole oikein, Nurminen huomautti.

Onko tämä teistä oikein? Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.).  Miksi budjettiesityksessä leikataan pienituloisilta kansaneläkeläisiltä, kun samaan aikaan rikkaille annetaan 400 euroa lisää köyhiltä otetaan pois?

Mattila vastasi varsin ylimielisesti olevansa sitoutunut tämän hallituksen ohjelmaan ja valtiontalouden sopeutumiseen, Mattila vastasi.

Nurminen jatkoi: Te ministeri Mattila varmasti tiedätte, että tämä takuueläkkeen nosto koskee vain yhtä osaa eläkeläisistä ja indeksileikkausten vuoksi sekin jatkossa pienenee. Meillä on 615 000 eläkeläistä, jotka saavat kansaneläkettä. Indeksileikkausten myötä te leikkaatte täydestä kansaneläkkeestä 240 euroa. Siis te leikkaatte täydestä kansaneläkkeestä 20 euroa kuussa, 240 euroa vuodessa.

– SDP ei hyväksy tätä indeksileikkausta, vaan haluaa parantaa kaikkien pienten ja keskituloisten eläkeläisten toimeentuloa. Me olemme vaatineet toimenpideohjelman tekemistä, jossa kiinnitetään erityisesti huomioita ikääntyneiden naisten ja pientä työeläkettä saavien asemaan, joka huomioi elinkustannusten nousun ja, jolla työeläkkeiden verotusta korjataan ja kansaneläkkeen tasoa parannetaan, Nurminen kertoi.

Hallituksen sosiaaliasioista vastaavat ministerit tyytyivät pakenemaan lähinnä hallitusohjelman taakse. Valtionvaroista vastaava ministeri Petteri Orpo (kok.) tyytyi toistelemaan, että työllisyysasteen nosto on parasta lääkettä  eläkeläisköyhyyteen. Hallitus ei esimerkiksi ollut valmis kehottamaan kuntia siihen, että nämä jättäisivät terveydenhoidon asiakasmaksut perimättä. Ei vaikka kunnilla on siihen kaikki oikeus.

 

 

Eduskunnan suullinen kyselytunti

LKS 20170921 SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 21. syyskuuta 2017. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Kolumni

.

SYL: ”Eikö opiskelijoiden kurittaminen jo riitä?” – Kimppakämpissä asuvilta lähtemässä jopa 20% tuista

Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL pitää hallituksen esitystä asumistuen muuttamisesta haitallisena sekä opiskelijoille että yhteiskunnalle.

Hallitus on esittänyt käyttöön otettavaksi niin kutsuttua osa-asunnon normia. Normin käyttöön ottamisen myötä henkilöt, jotka asuvat alle 20 neliön asunnossa tai vuokraavat osaa asunnostaan, menettävät asumistukea jopa 20 prosenttia. Hallituksen esittämä osa-asunnon normi tulisi heikentämään SYL:n mukaan etenkin kimppa-asumisen houkuttelevuutta.

– Esitetty muutos kannustaa opiskelijoita muuttamaan kalliimpiin yksiöihin kohtuuhintaisten kimppakämppien sijaan. Esitetty osa-asunnon normi tullee vaikuttamaan opiskelijoiden halukkuuteen hakeutua asumaan kimppa-asuntoihin, varsinkin kun ruokakunta- ja avoliittotulkinnat varjostavat jo valmiiksi vaihtoehdon valovoimaisuutta, SYL:n puheenjohtaja Riina Lumme sanoo.

Esitetty muutos enimmäisasumismenojen leikkaamisesta asunnon osaa vuokraaville onkin erityisen vahingollinen alhaisempien enimmäisasumismenojen alueella solu- ja kimppa-asunnoissa asuville opiskelijoille, SYL tiedottaa.

Esitetyllä enimmäisasumismenojen hinnalla ei järjestön mukaan pysty tarjoamaan kaikkia soluasuntojaan edes voittoa tavoittelemattomat toimijat, kuten opiskelija-asuntosäätiöt.

– Opiskelijat siirrettiin vasta kaksi kuukautta sitten yleisen asumistuen piiriin ja on käsittämätöntä että opiskelijoiden asumistukitilannetta halutaan heikentää jo nyt.

Esitys myös kohdistuu käytännössä suurimmaksi osaksi opiskelijoihin.

Esitys myös kohdistuu Lumpeen mukaan käytännössä suurimmaksi osaksi opiskelijoihin, sillä muut pienituloiset ryhmät ovat oikeutettuja täydentämään leikattua asumistukeaan toimeentulotuella. Opiskelijat kuitenkaan eivät.

– Voisi kysyä: eikö opiskelijoiden kurittaminen jo riitä? 80% osa-asunnon normi vaikuttaa myös opiskelija-asuntojen soluihin. Soluasuntojen kysyntä on entuudestaan heikentynyt yleisen asumistuen myötä, toteaa puolestaan hallituksen jäsen Jani Sillanpää.

– Mikäli niissä tulee tyhjäkäyttöä, yhteiskunta häviää kahdella tapaa: toisaalta valtion tukema asuntokanta on vajaakäytöllä, toisaalta valtio kustantaa opiskelijoiden yksityisten markkinoiden kovempia vuokra asumistuella.

Esitys kääntyy hyvin nopeasti itseään vastaan.

SYL:n puheenjohtaja Lumme toteaa SYL:n toivovan, että hallitus pyrkisi ratkaisemaan kohtuuhintaisen, tarvetta vastaavan asumisen kysymyksiä muilla tavoilla kuin yhteiskunnan pienituloisimpia rankaisemalla.

– Osa-asunnon normin käyttöönoton arvioidaan säästävän asumistukimenoja noin 4 miljoonaa euroa vuodessa. Me epäilemme, että hallitus ajaa toimillaan opiskelijoita yksiöihin.

– Esitys kääntyy hyvin nopeasti itseään vastaan ja asumismenot jatkavat paisumistaan, jos kimppa-asuminen ei ole opiskelijoille edullinen asumismuoto. Tästä kärsivät sekä opiskelijat että yhteiskunta.” Lumme summaa.

 

.