https://twitter.com/TarjaHalonen

Kolumni

TARJA HALONEN

Kirjoittaja on presidentti.

Tarja Halonen: Arvaamaton maailma

Viime viikot maailma on jännittänyt USA:n presidentinvaalien tulosta. Itse asiassa kyseessä on vaalirypäs, joka tulee pitkälle määrittelemään, ei vain amerikkalaisten omaa vaan myös meidän muiden elämää. Onhan kyse monella eri tavoin laskettuna maailman mahtavimmasta valtiosta. Silti heitäkin tuntuu vaivaavan tunne tulevaisuuden arvaamattomuudesta.

Globalisaation myötä on yhteistyön merkitys maailmassa kasvanut, kun halutaan poistaa epävarmuutta. Mutta miten organisoida yhteistyö maailmassa, jossa eri valtioiden johtajat – sekä hallitukset että valtioiden päämiehet ja -naiset – vaihtuvat tämän tästä kulloisestakin vaalituloksesta riippuen?

Vaalitkin ovat vaikeita ennustaa. Pinnanalaiset tyytymättömyydet ovat nousemassa pintaan. Muutospaine työntää kahteen eri suuntaan. Toiset katsovat tulevaisuuteen ja ovat valmiita sen uuden saavuttamiseksi myös jonkinasteiseen epävarmuuteen. Osa haluaa muutoksen palatakseen vanhaan. Ajat entiset ovat usein muistojen kultaamia, mutta joskus myös todennettavasti parempia kyseisille henkilöille. Globalisaatio ja robotisaatio ovat antaneet monille työtä ja toimeentuloa, mutta syösseet yhtä lailla ihmisiä työttömyyteen ja köyhyyteen. Uusi työ ei läheskään aina kohdistu entisen menettäneelle.

Uskon, että amerikkalaisilla itselläänkin on edessään paluu arkeen.

Historiasta voi oppia, mutta ei se palaudu samanlaisena. Globalisaatio on ja pysyy. Yksittäinen valtio voi tietysti jättäytyä ulkopuolelle, mutta ei se pysäytä muun maailman kehitystä. Suurilla mailla on mahdollisuus pieniä paremmin itsellisempään talous- tai turvallisuuspolitiikkaan.

Juuri sen vuoksi Euroopan unioni on ollut hyvä ratkaisu Suomelle, mutta myös muille jäsenmaille. Yksikään Euroopan maista ei mielestäni ole riittävän suuri pärjäämään omin voimin, mutta ei USA:kaan, vaikka sillä onkin suuremmat sisämarkkinat. Amerikkalaisten taktiikka kauppapolitiikassa on ollut tähänkin asti tehdä mieluummin kahdenvälisiä sopimuksia kuin multisopimuksia. Se voi merkitä tässä uudessa poliittisessa tilanteessa kovempia neuvotteluvaatimuksia ja enemmän kotimarkkinoiden suojaamista.

Samaa linjaa USA voi toistaa turvallisuuspolitiikassakin. Eurooppalaisten pitää tottua maksamaan suurempi osuus puolustusmenoistaan, eikä kuvitella amerikkalaisten aina tulevan apuun. Vielä parempi keino olisi tietysti tulla paremmin toimeen keskenään sekä EU:ssa että mantereen laajuisesti.

Vakaa uskoni ja toiveeni on, ettei USA:kaan välty ennen pitkää naispresidentiltä.

Uskon, että amerikkalaisilla itselläänkin on edessään paluu arkeen. Donald Trumpin kyky lukea ääneen äänestäjien pelkoja ei luo sellaisenaan hyviä vastauksia näihin pelkoihin. Kun republikaanit ovat tehneet presidentti Barack Obaman kaudella kaikkensa, jotta hänen uudistusehdotuksena eivät toteutuisi, niin nyt heillä on pohtimisen paikka, miten suhtautua omasta leiristä tulleeseen presidenttiin, josta jo vaalikampanjan aikana osa puolueen nimekkäistä politiikoista irtisanoutui.

Itselleni monien amerikkalaisten demokraattien vaikeus tukea Hillary Clintonia oli aluksi yllätys. Harvardin yliopiston piirissä oli paljon kiinnostusta pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan, jota heijasti myös Sandersin menestys demokraattien presidenttiehdokaskampanjassa. Näiden kahden asian – sukupuolen ja hyvinvointiyhteiskunnan – yhdistäminen ei oikein onnistunut vaaleissa. Olisiko Bernie Sanders pitänyt nimittää varapresidenttiehdokkaaksi, on nyt pelkkä akateeminen kysymys. Luulen kyllä, että se ei olisi kuitenkaan onnistunut näiden kahden persoonallisuuksilla.

Entä sitten naisten mahdollisuudet tulevaisuudessa? Olisiko esimerkiksi demokraatti Elisabeth Warrenilla Massachusettsista tai vastaavasti jollakin nuoremmista naispuolisista republikaaneista siihen paremmat mahdollisuudet? Vakaa uskoni ja toiveeni on, ettei USA:kaan välty ennen pitkää naispresidentiltä.

Sen sijaan kysymys vaaleista ja tyytymättömien ihmisten kohtaamisesta rakentavalla tavalla, tulee eteen meillä ja muualla huomattavasti nopeammin. Liian kauan on ajateltu, miten tällaiset ihmiset vaiennetaan, eikä kysytty, mikä heitä vaivaa. Kysymykset eivät ole vääriä, vastaukset voivat olla.

Puolueiden sen paremmin kuin ammattiyhdistysliikkeenkään ei pidä pelätä olla epämukavia. Mutta vastausten näihin kysymyksiin pitää olla rehellisiä ja kestää myös pitkän aikavälin tarkastelu. Jos hyppää uuteen ja arvaamattomaan pelkästään siitä syystä, ettei entinen miellytä, voi joutua ojasta allikkoon.

Kolumni

Syytösryöpyn saanut Lauri Törhönen avautui Ylellä: ”Itse olen machoillut vähemmän”

Seksuaalisesta häirinnästä syytöksiä saanut ohjaaja Lauri Törhönen myöntää, että hän on varmaan häirinnyt ihmisiä. Törhönen kommentoi sunnuntaina Yle TV1:n Arto Nyberg -ohjelmassa kohua, jonka keskiöön hän joutui tammikuun lopulla parinkymmenen naisen tultua asiassa julkisuuteen.

Törhösen mukaan väitteet väkisin annetuista kielisuudelmista tai seksiehdotuksista ovat kuitenkin perättömiä. Hän ei kiistä, että ihmiset muistavat subjektiivisesti niin tapahtuneen, mutta tekijänä on Törhösen mukaan ollut joku muu kuin hän.

Taideteollisen korkeakoulun professorina vuosina 1995–2006 ollut Törhönen korostaa, että asiassa kyse on harmaan sävyistä mustan ja valkoisen välillä.

– Jos vastaan kysymykseen häirinnästä kyllä, se ei ole koko totuus. Jos vastaan ei, sekään ei ole oikea termi. Olen varmaan temperamenttini vuoksi käyttäytynyt tyhmästi ja harkitsemattomasti. Siitä on voinut häiriintyä.

Törhönen katsoo, että syytöskohun vuoksi hänen maineensa on mennyt lopullisesti.

Konkariohjaajan mukaan miljoonat miehet ovat joutuneet me too -kampanjan jälkeen miettimään, mitä on tullut tehtyä.

– Aika on muuttunut kuin katkaisijasta vääntämällä.

Törhönen painottaa, että elokuvakoulu ja teatterikoulu eivät ole pappisseminaareja. Machokulttuuri on ollut hänen mukaansa pesiytyneenä näille aloille.

– Itse olen machoillut vähemmän. Mutta olen varmaan tehnyt virheitä tämän nykyisen koodin mukaan.

Törhönen kertoo toivovansa, että hänen anteeksipyyntönsä otetaan vastaan.

STT–PERTTI MATTILA

Kolumni

Nyt lyödään Mikko Kärnälle luuta kurkkuun: ”Ei käsitä minkälaista kärsimystä nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa kanoille”

Oikeutta eläimille -yhdistys julkaisi lauantaina salaa kuvattua materiaalia eläintiloilta. Videolla näkyy, miten lypsylehmät ovat sidottuina parsiin, emakot pidetään sullottuna kääntymiseen estäviin porsitushäkkeihin ja miten kuolleet kanat on jätetty häkkeihin häkkikanaloissa.

Kuvat eläintiloilta on otettu Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa vuoden 2016 huhtikuun ja vuoden 2018 tammikuun välisenä aikana. Kuvamateriaalia on julkaistu seitsemältä eri tuotantotilalta – kanaloista, sikaloista ja navetasta.

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) on Twitterissä pohtinut videomateriaalin aitoutta.

”Miten mediat ovat varmistuneet, että materiaali todella on kuvattu Suomessa vuosien 16-18 aikana? Kuvissa näyttäisi olevan häkkikanala. Ne on kielletty 2012.”

Oikeutta eläimille järjestön kampanjapäällikkö Linda Nyholm vastaa järjestön tiedotteessa.

”EU-direktiivi on kieltänyt varustelemattomien häkkikanaloiden käytön alkaen vuodesta 2012. Salaa kuvatuissa materiaaleissa näytetään varusteltuja häkkikanaloita. Myös näiden varusteltujen häkkikanaloiden käyttö tulisi kieltää Suomessa.”

Videoiden sisältö osoittaa järjestön mukaan, etteivät eläinsuojelulain löyhät säädökset kykene suojelemaan eläimiä teollisuuden välinpitämättömyydestä niiden terveyttä ja hyvinvointia kohtaan.

”On huolestuttavaa, että istuva kansanedustaja tekee virheellisiä väitteitä. Huolestuttavaa on myös se, että kansanedustaja Kärnä ei tunnista laillisia häkkikanaloita, jotka ovat lain sallimia. Tämä kertoo siitä, että Kärnä ei käsitä minkälaista kärsimystä nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa kanoille”, Nyholm sanoo.

Kolumni

Nyt puhuu näköalapaikalle valittu SDP:n Krista Kiuru: ”Uskon, että perustuslakivaliokunta haluaa tämän kokonaisuuden vielä katsoa”

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan tuore puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) pitää sote-lakien käsittelyaikataulua erittäin kireänä.

– Aikataulusta on sanottavissa vain, että aikataulu on erittäin kireä ja monelta osin myös kriittinen, Kiuru sanoo STT:lle.

Eduskunnan käsittelyyn on tulossa näillä näkymin ensi kuussa sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapautta koskeva lakiesitys. Edellinen esitys kaatui perustuslakivaliokunnan kritiikkiin.

Kiireellisyyttä lainsäädäntötyöhön tuo, että sote-uudistuksessa syntyviin uusiin maakuntiin on määrä valita päättäjät jo lokakuun maakuntavaaleissa.

Yksi mahdollinen jarruttava tekijä jo ennen eduskuntakäsittelyä on lainsäädännön arviointineuvoston perjantainen palaute valinnanvapauslainsäädännöstä. Neuvosto esimerkiksi katsoi, että lakiesityksestä ei löydy vastausta muun muassa siihen, saavutetaanko uudistuksella sen keskeisiä tavoitteita.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi STT:lle perjantaina, että neuvoston huomiot voidaan ottaa huomioon ja eivätkä aikataulut pauku.

Kiuru katsoo, että hallituksen tulee toden teolla ottaa palaute vastaan ja toimia.

– On tärkeää, että eduskunta ei joudu tilanteeseen, jossa eduskunnan tehtäväksi ja vastuulle jää tämän lakiesityksen puutteiden korjaaminen. Se kuuluu hallitukselle.

Avataanko koko paketti vielä?

Eduskunnan toiseksi varapuhemieheksi nousseen Tuula Haataisen (sd.) tilalle valiokunnan johtoon noussut Kiuru katsoo, että valiokuntien pitää käsitellä asia huolellisesti ja perusteellisesti. Kaksi keskeistä sote-paketin osaa eli maakuntalaki ja sote-laki odottavat eduskunnassa valinnanvapauslain hyväksyntää.

– Uusi valinnanvapauslainsäädäntö pitää sovittaa kokonaisuuden muiden osien kanssa yhteen, joka tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että koko kokonaisuus pitäisi käydä huolellisesti läpi.

Sosiaali- ja terveysvaliokuntaakin tärkeämpi on perustuslakivaliokunnan kanta. Sitä luotaa vasemmistoliiton Annika Lapintie.

Kiuru uskoo, että perustuslakivaliokunta käsittelee vielä kaikkien kolmen lain kokonaisuuden erikseen.

– Uskon, että perustuslakivaliokunta haluaa tämän kokonaisuuden vielä katsoa, Kiuru sanoo.

STT–OLLI VESALA

Kolumni

Li Andersson murskaa Timo Soinin: ”Kuinka pihalla voi olla?”

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) jatkaa kotihoidontuen puolustamista vetoamalla perinteisiin arvoihin kirjoituksessaan verkkosivuillaan.

Soinin mielestä ”kotiäitiviha” kumpuaa samasta ajatusmaailmasta, jonka mukaan perinteiset moraali- ja perhearvot ovat vanhanaikaisia ja vääriä. Soinin mukaan ne eivät ole.

Soini kyseli kirjoituksessaan, mikä yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta.

”Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus. Janan ääripäät muodostavat ympyrän. Ideologisia esteitä tuskin on, sillä jytkyn jälkeisessä hallituksessa Suomen asioita sotkemassa olivat sekä vasenmistoliitto että kokoomus.”

Andersson arvostelee Soinin töräytystä siekailematta omalla Twitter-tilillään. Hän sanoo kritisoineensa kokoomuksen kaatunutta perhevapaamallia paljon, koska uudistuksesta ei tule mitään ilman rahaa.

”Nyt Timo Soini kirjoittaa perhevapaista: ”mikä siis yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta? Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus”. Kuinka pihalla voi olla?”

Kolumni

Timo Soini sanoo sen nyt lähes siekailematta: Mikä yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta?

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) jatkaa kotihoidontuen puolustamista vetoamalla perinteisiin arvoihin.

Soinin mielestä ”kotiäitiviha” kumpuaa samasta ajatusmaailmasta, jonka mukaan perinteiset moraali- ja perhearvot ovat vanhanaikaisia ja vääriä. Soinin mukaan ne eivät ole.

”Sama yhteiskunnallinen ajatustapa yhdistää punavihervasemmistoa ja liberaalia kokoomuslaisia. Homoliitot piti saada, translaki pitäisi saada, kirkon pitäisi vihkiä homopareja, vaikka kirkossa ei käydä tai siihen ei edes kuuluta, naispappeuden vastustajat pitää erottaa pappisvirasta, prostituutio ja eutanasia pitää laillistaa sekä lestadiolaisia pilkata ikivanhoilla pesukonevitseillä.”

 

Mikä siis yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta, Soini kysyy tuoreessa verkkokirjoituksessaan.

”Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus. Janan ääripäät muodostavat ympyrän. Ideologisia esteitä tuskin on , sillä Jytkyn jälkeisessä hallituksessa Suomen asioita sotkemassa olivat sekä vasenmistoliitto että kokoomus.”

Soini ennustaa, että perhevapaista tulee eduskuntavaalien suuri kysymys.

”Jos minä vielä vaaleihin lähden, kampanjoin rajusti kotiäitivihaa vastaan ja kotihoidontuen puolesta tavalla jonka jokainen ymmärtää. Ja tulen valituksi.”