Lukijaristeily2017
tuntematonsotilas

Kolumni

TARJA HALONEN

Kirjoittaja on presidentti.

https://twitter.com/TarjaHalonen

Tarja Halonen: Arvaamaton maailma

Viime viikot maailma on jännittänyt USA:n presidentinvaalien tulosta. Itse asiassa kyseessä on vaalirypäs, joka tulee pitkälle määrittelemään, ei vain amerikkalaisten omaa vaan myös meidän muiden elämää. Onhan kyse monella eri tavoin laskettuna maailman mahtavimmasta valtiosta. Silti heitäkin tuntuu vaivaavan tunne tulevaisuuden arvaamattomuudesta.

Globalisaation myötä on yhteistyön merkitys maailmassa kasvanut, kun halutaan poistaa epävarmuutta. Mutta miten organisoida yhteistyö maailmassa, jossa eri valtioiden johtajat – sekä hallitukset että valtioiden päämiehet ja -naiset – vaihtuvat tämän tästä kulloisestakin vaalituloksesta riippuen?

Vaalitkin ovat vaikeita ennustaa. Pinnanalaiset tyytymättömyydet ovat nousemassa pintaan. Muutospaine työntää kahteen eri suuntaan. Toiset katsovat tulevaisuuteen ja ovat valmiita sen uuden saavuttamiseksi myös jonkinasteiseen epävarmuuteen. Osa haluaa muutoksen palatakseen vanhaan. Ajat entiset ovat usein muistojen kultaamia, mutta joskus myös todennettavasti parempia kyseisille henkilöille. Globalisaatio ja robotisaatio ovat antaneet monille työtä ja toimeentuloa, mutta syösseet yhtä lailla ihmisiä työttömyyteen ja köyhyyteen. Uusi työ ei läheskään aina kohdistu entisen menettäneelle.

Uskon, että amerikkalaisilla itselläänkin on edessään paluu arkeen.

Historiasta voi oppia, mutta ei se palaudu samanlaisena. Globalisaatio on ja pysyy. Yksittäinen valtio voi tietysti jättäytyä ulkopuolelle, mutta ei se pysäytä muun maailman kehitystä. Suurilla mailla on mahdollisuus pieniä paremmin itsellisempään talous- tai turvallisuuspolitiikkaan.

Juuri sen vuoksi Euroopan unioni on ollut hyvä ratkaisu Suomelle, mutta myös muille jäsenmaille. Yksikään Euroopan maista ei mielestäni ole riittävän suuri pärjäämään omin voimin, mutta ei USA:kaan, vaikka sillä onkin suuremmat sisämarkkinat. Amerikkalaisten taktiikka kauppapolitiikassa on ollut tähänkin asti tehdä mieluummin kahdenvälisiä sopimuksia kuin multisopimuksia. Se voi merkitä tässä uudessa poliittisessa tilanteessa kovempia neuvotteluvaatimuksia ja enemmän kotimarkkinoiden suojaamista.

Samaa linjaa USA voi toistaa turvallisuuspolitiikassakin. Eurooppalaisten pitää tottua maksamaan suurempi osuus puolustusmenoistaan, eikä kuvitella amerikkalaisten aina tulevan apuun. Vielä parempi keino olisi tietysti tulla paremmin toimeen keskenään sekä EU:ssa että mantereen laajuisesti.

Vakaa uskoni ja toiveeni on, ettei USA:kaan välty ennen pitkää naispresidentiltä.

Uskon, että amerikkalaisilla itselläänkin on edessään paluu arkeen. Donald Trumpin kyky lukea ääneen äänestäjien pelkoja ei luo sellaisenaan hyviä vastauksia näihin pelkoihin. Kun republikaanit ovat tehneet presidentti Barack Obaman kaudella kaikkensa, jotta hänen uudistusehdotuksena eivät toteutuisi, niin nyt heillä on pohtimisen paikka, miten suhtautua omasta leiristä tulleeseen presidenttiin, josta jo vaalikampanjan aikana osa puolueen nimekkäistä politiikoista irtisanoutui.

Itselleni monien amerikkalaisten demokraattien vaikeus tukea Hillary Clintonia oli aluksi yllätys. Harvardin yliopiston piirissä oli paljon kiinnostusta pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan, jota heijasti myös Sandersin menestys demokraattien presidenttiehdokaskampanjassa. Näiden kahden asian – sukupuolen ja hyvinvointiyhteiskunnan – yhdistäminen ei oikein onnistunut vaaleissa. Olisiko Bernie Sanders pitänyt nimittää varapresidenttiehdokkaaksi, on nyt pelkkä akateeminen kysymys. Luulen kyllä, että se ei olisi kuitenkaan onnistunut näiden kahden persoonallisuuksilla.

Entä sitten naisten mahdollisuudet tulevaisuudessa? Olisiko esimerkiksi demokraatti Elisabeth Warrenilla Massachusettsista tai vastaavasti jollakin nuoremmista naispuolisista republikaaneista siihen paremmat mahdollisuudet? Vakaa uskoni ja toiveeni on, ettei USA:kaan välty ennen pitkää naispresidentiltä.

Sen sijaan kysymys vaaleista ja tyytymättömien ihmisten kohtaamisesta rakentavalla tavalla, tulee eteen meillä ja muualla huomattavasti nopeammin. Liian kauan on ajateltu, miten tällaiset ihmiset vaiennetaan, eikä kysytty, mikä heitä vaivaa. Kysymykset eivät ole vääriä, vastaukset voivat olla.

Puolueiden sen paremmin kuin ammattiyhdistysliikkeenkään ei pidä pelätä olla epämukavia. Mutta vastausten näihin kysymyksiin pitää olla rehellisiä ja kestää myös pitkän aikavälin tarkastelu. Jos hyppää uuteen ja arvaamattomaan pelkästään siitä syystä, ettei entinen miellytä, voi joutua ojasta allikkoon.

https://twitter.com/TarjaHalonen TARJA HALONEN

Kirjoittaja on presidentti.

Kolumni

39124240

Oikeusministeriö päättää oikeuskanslerin sijaistamisesta ensi kuussa – ”Virasto säilyy ratkaisukykyisenä”

Oikeuskanslerin sijaistamisjärjestelyistä aiotaan päättää kesäkuussa, kertoo oikeusministeriön kansliapäällikkö Asko Välimaa.

Aiempi oikeuskansleri Jaakko Jonkka jäi eläkkeelle toukokuun alussa. Seuraajaksi nimitetty Tuomas Pöysti (kuvassa) aloittaa oikeuskanslerina vasta ensi vuoden alussa, koska hän valmistelee tämän vuoden ajan sote-uudistusta.

Kansliapäällikkö Välimaa vakuuttaa, että Oikeuskanslerinvirasto säilytetään ratkaisukykyisenä myös sijaistusjärjestelyjen ajan ja että laissa säädetyt tehtävät hoidetaan.

– Oikeuskanslerin tai apulaisoikeuskanslerin sijaisjärjestelyitä on tehty aikaisemminkin, eikä tämä ole ainoa kerta, viestittää Välimaa sähköpostitse STT:lle.

Oikeuskansleri valvoo hallituksen ja ministeriöiden sekä presidentin virkatoimien laillisuutta.

39124240

Kolumni

39362067

Kaikkonen: Alkoholilain sorvaaminen jatkuu hallituspuolueissa tiistaina

Hallituspuolueet aikovat ratkoa kiistaa alkoholilain muuttamisesta seuraavan kerran tiistaina.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoo STT:lle, että jatkoaskelia tarkastelevat tuolloin hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat.

Kaikkonen ei osannut lauantaina arvioida, tuleeko keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen neuvotteluissa valmista jo tiistain aikana.

Alkoholilain uudistuksen jälkeen ruokakaupoissa saisi muun muassa myydä aiempaa vahvempia alkoholijuomia sekä niin sanottuja limuviinoja, mikä on aiheuttanut vastustusta päähallituspuolue keskustan sisällä.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi lauantaina Ylen Ykkösaamussa, että ratkaisu alkoholilakikiistassa pitää löytää ensi viikolla.

– Kyllä tämä pitää ensi viikolla ratkaista. Se on selvä asia, linjasi Sipilä.

Sipilä ei suoraan vastannut Ylen ohjelmassa kysymykseen, voitaisiinko kiistelyä herättänyt alkoholilakiehdotus vetää kokonaan pois. Sipilän mukaan ehdotuksessa on sekä ongelmia että hyviä asioita.

– Hallituksen esitys on ollut lausunnoilla, ja lausunnoilta on tullut kovaakin palautetta, sanoi Sipilä Ylellä.

Kovalla palautteella Sipilä viittasi kritiikkiä saaneeseen linjaukseen, jonka mukaan ruokakaupoissa myytävän alkoholin prosenttirajoja nostettaisiin 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin.

Muutoksen myötä ruokakaupoissa voisi myydä vahvempia nelos- eli A-oluita sekä niin sanottuja limuviinoja.

Juttua on täydennetty klo 15:59.

39362067

Kolumni

30023632

Halla-aho Sipilälle: ”Uusia hallitusohjelmaneuvotteluja ei ole tainnut vaatia kukaan”

Perussuomalaisten europarlamentaarikko ja puheenjohtajaehdokas Jussi Halla-aho on vastannut pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitusohjelmapuheisiin Facebookissa.

Sipilä sanoi tänään Ylen Ykkösaamussa, että hallitusohjelmaan ei ole tulossa muutoksia perussuomalaisten puoluejohtajan vaihtumisen jälkeen.

Sipilä muistutti ohjelmassa, että puolueiden välillä tehty hallitusohjelma on aina kompromissi. Hänen mukaansa siksi voidaan keskustella, näkyykö kunkin puolueen kädenjälki tarpeeksi.

Halla-aho kirjoittaa Facebookissa Sipilän lausuntoon viitaten, että hallitusohjelman neuvottelemista uudelleen ei ole tainnut vaatia kukaan.

– Hyvä alku olisi, että noudatetaan hallitusohjelmaa, kirjoittaa Halla-aho Facebookissa.

Halla-aho viittaa tässä yhteydessä Sipilän taannoiseen avaukseen, että tämän Kempeleen-talo voitaisiin antaa turvapaikanhakijoiden käyttöön.

– Siellä (hallitusohjelmassa) ei esimerkiksi ole sellaista kirjausta, että houkutellaan Suomeen 30 000 irakilaista lupaamalla näille omakotitalo Kempeleestä, kirjoittaa Halla-aho.

Sipilän taloon Kempeleessä ei lopulta asutettu turvapaikanhakijoita. Syynä olivat Sipilän mukaan turvallisuusnäkökohdat.

Perussuomalaisten puoluekokous pidetään parin viikon päästä Jyväskylässä. Vahvimpina ehdokkaina Timo Soinin seuraajaksi on pidetty Halla-ahoa ja ministeri Sampo Terhoa.

Työministeri Jari Lindström (ps.) ilmoitti tänään blogissaan kannattavansa tehtävään Terhoa. Aiemmin myös puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) on ilmoittanut tukevansa Terhoa.

Lindström kertoo muun muassa pitävänsä erittäin hankalana, jos tuleva puheenjohtaja olisi hallituksen ulkopuolella.

– Mielipiteeni on, että hänen on oltava pääsääntöisesti saavutettavissa ja mieluiten ihan paikan päällä. Kaikkea ei voi delegoida, vaikka vastuuta onkin viisasta jakaa, hän kirjoittaa.

Halla-ahon lausunnosta kertoi ensin Yle.

Juttua on täydennetty klo 14:17.

30023632

Kolumni

Tuomioja oikeuskanslerin nimityksestä: ”Kestämätöntä”

Kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) pohtii Facebook-päivityksessään uuden oikeuskanslerin nimitystä.

– En tunne oikeuskanslerin virkaan ilmoittautuneita eikä minulla ole kantaa siihen kuka olisi pitänyt tehtävään valita, mutta se että maan korkeimman oikeusvalvojan virka pidetään täyttämättömänä kahdeksan kuukautta on kestämätöntä, Tuomioja kirjoittaa.

Tuomiojan  mukaan luottamusta ei herätä sekään seikka, että virkaan astuu viiveen jälkeen henkilö, joka on jäävi käsittelemään yhtään sote-uudistukseen liittyvää kysymystä ja valitusta, joita on odotettavissa aika iso määrä.

Uudeksi oikeuskansleriksi nimitettiin alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti. Nimityksen teki presidentti valtioneuvoston esityksen pohjalta.

Pöystin on tarkoitus aloittaa virassaan vasta ensi vuoden alussa. Nykyinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka jäi eläkkeelle toukokuun alussa.

Oikeuskanslerin nimitys oli tulossa valtioneuvoston istuntoon jo pääsiäisen jälkeen. STT:n tietojen mukaan oikeusministeriö oli jo ehtinyt ilmoittaa tehtävään hakeneille, että se esittää virkaan Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professoria Veli-Pekka Viljasta.

Nimitysasia kuitenkin mutkistui, koska Helsingin Sanomien tietojen mukaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei ollut halukas nimittämään Viljasta vaan Pöystin.

Asiaa pitäisi käsitellä perustuslakivaliokunnassa.

Valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies ovat ylimpiä laillisuusvalvojia Suomessa. Oikeuskansleri valvoo hallituksen ja ministeriöiden sekä presidentin virkatoimien laillisuutta.

Entinen oikeusasiamies Jacob Södermanin mukaan asiaa pitäisi käsitellä perustuslakivaliokunnassa, joka valvoo oikeuskanslerin toimintaa. Hän kommentoi tapausta Tuomiojan Facebook-sivulla.

­– Uuden oikeuskanslerin päätös siirtää vastuullisten virkansa hoitoa pitkäksi tulevaisuuteen ja jatkaa poliittisen hallituksen poliittisten asioiden valmistelijana on virkatoimi.

Södermanin mukaan näin asia voidaan arvioida vaikkapa Oikeuskanslerin kertomuksen yhteydessä tai saattamalla se erikseen PL:n 117 § nojalla valiokunnan tutkittavaksi.

Kolumni

39403053

Sipilä torjui Vapaavuoren syytökset Ylellä: ”Uudistus tehdään, että jokainen suomalainen pysyisi palveluiden piirissä”

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) torjui Jan Vapaavuoren (kok.) syytökset hallituksen maakuntauudistuksen toteutuksesta.

Vapaavuori lyttäsi hallituksen maakuntauudistuksen HS:n haastattelussa aikaisemmin tänään. Hänen mukaan valtion tiukkaan ohjaukseen ja rahoitukseen tukeutuvat uudet maakunnat ovat kohtalokas askel menneisyyteen.

Vapaavuori on ensimmäinen merkittävä kokoomusvaikuttaja, joka arvosteleli oman puolueensa hallitustoimintaa julkisesti.

Sipilä vastasi Ylen Ykkösaamussa Vapaavuoren syytöksiin. Sipilän mukaan uudistuksessa on kyse suomalaisten tasa-arvon parantamisesta.

– Jos se jätettäisiin tekemättä, niin kyllähän hyvätuloiset pärjää. Tämä uudistus tehdään siksi, että jokainen suomalainen pysyisi näiden palveluiden piirissä, Sipilä sanoi.

Sipilä myös totesi Vapaavuoren itse olleen hallituksessa, joka jätti uudistukset toteuttamatta.

– Hän istui edellisessä hallituksessa, jossa kaikki uudistukset jäivät käytännössä tekemättä ja taloutta korjattiin nostamalla veroja, Sipilä totesi.

Jan Vapaavuori oli Kataisen ja Stubbin hallituksen elinkeinoministeri vuosina 2012–2015. Vanhasen ja Kiviniemen hallituksissa Vapaavuori toimi asuntoministerinä.

39403053