[pro_ad_display_adzone id=68868]

Kolumni

TARJA HALONEN

Kirjoittaja on presidentti.

https://twitter.com/TarjaHalonen

Tarja Halonen: Arvaamaton maailma

Viime viikot maailma on jännittänyt USA:n presidentinvaalien tulosta. Itse asiassa kyseessä on vaalirypäs, joka tulee pitkälle määrittelemään, ei vain amerikkalaisten omaa vaan myös meidän muiden elämää. Onhan kyse monella eri tavoin laskettuna maailman mahtavimmasta valtiosta. Silti heitäkin tuntuu vaivaavan tunne tulevaisuuden arvaamattomuudesta.

Globalisaation myötä on yhteistyön merkitys maailmassa kasvanut, kun halutaan poistaa epävarmuutta. Mutta miten organisoida yhteistyö maailmassa, jossa eri valtioiden johtajat – sekä hallitukset että valtioiden päämiehet ja -naiset – vaihtuvat tämän tästä kulloisestakin vaalituloksesta riippuen?

Vaalitkin ovat vaikeita ennustaa. Pinnanalaiset tyytymättömyydet ovat nousemassa pintaan. Muutospaine työntää kahteen eri suuntaan. Toiset katsovat tulevaisuuteen ja ovat valmiita sen uuden saavuttamiseksi myös jonkinasteiseen epävarmuuteen. Osa haluaa muutoksen palatakseen vanhaan. Ajat entiset ovat usein muistojen kultaamia, mutta joskus myös todennettavasti parempia kyseisille henkilöille. Globalisaatio ja robotisaatio ovat antaneet monille työtä ja toimeentuloa, mutta syösseet yhtä lailla ihmisiä työttömyyteen ja köyhyyteen. Uusi työ ei läheskään aina kohdistu entisen menettäneelle.

Uskon, että amerikkalaisilla itselläänkin on edessään paluu arkeen.

Historiasta voi oppia, mutta ei se palaudu samanlaisena. Globalisaatio on ja pysyy. Yksittäinen valtio voi tietysti jättäytyä ulkopuolelle, mutta ei se pysäytä muun maailman kehitystä. Suurilla mailla on mahdollisuus pieniä paremmin itsellisempään talous- tai turvallisuuspolitiikkaan.

Juuri sen vuoksi Euroopan unioni on ollut hyvä ratkaisu Suomelle, mutta myös muille jäsenmaille. Yksikään Euroopan maista ei mielestäni ole riittävän suuri pärjäämään omin voimin, mutta ei USA:kaan, vaikka sillä onkin suuremmat sisämarkkinat. Amerikkalaisten taktiikka kauppapolitiikassa on ollut tähänkin asti tehdä mieluummin kahdenvälisiä sopimuksia kuin multisopimuksia. Se voi merkitä tässä uudessa poliittisessa tilanteessa kovempia neuvotteluvaatimuksia ja enemmän kotimarkkinoiden suojaamista.

Samaa linjaa USA voi toistaa turvallisuuspolitiikassakin. Eurooppalaisten pitää tottua maksamaan suurempi osuus puolustusmenoistaan, eikä kuvitella amerikkalaisten aina tulevan apuun. Vielä parempi keino olisi tietysti tulla paremmin toimeen keskenään sekä EU:ssa että mantereen laajuisesti.

Vakaa uskoni ja toiveeni on, ettei USA:kaan välty ennen pitkää naispresidentiltä.

Uskon, että amerikkalaisilla itselläänkin on edessään paluu arkeen. Donald Trumpin kyky lukea ääneen äänestäjien pelkoja ei luo sellaisenaan hyviä vastauksia näihin pelkoihin. Kun republikaanit ovat tehneet presidentti Barack Obaman kaudella kaikkensa, jotta hänen uudistusehdotuksena eivät toteutuisi, niin nyt heillä on pohtimisen paikka, miten suhtautua omasta leiristä tulleeseen presidenttiin, josta jo vaalikampanjan aikana osa puolueen nimekkäistä politiikoista irtisanoutui.

Itselleni monien amerikkalaisten demokraattien vaikeus tukea Hillary Clintonia oli aluksi yllätys. Harvardin yliopiston piirissä oli paljon kiinnostusta pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan, jota heijasti myös Sandersin menestys demokraattien presidenttiehdokaskampanjassa. Näiden kahden asian – sukupuolen ja hyvinvointiyhteiskunnan – yhdistäminen ei oikein onnistunut vaaleissa. Olisiko Bernie Sanders pitänyt nimittää varapresidenttiehdokkaaksi, on nyt pelkkä akateeminen kysymys. Luulen kyllä, että se ei olisi kuitenkaan onnistunut näiden kahden persoonallisuuksilla.

Entä sitten naisten mahdollisuudet tulevaisuudessa? Olisiko esimerkiksi demokraatti Elisabeth Warrenilla Massachusettsista tai vastaavasti jollakin nuoremmista naispuolisista republikaaneista siihen paremmat mahdollisuudet? Vakaa uskoni ja toiveeni on, ettei USA:kaan välty ennen pitkää naispresidentiltä.

Sen sijaan kysymys vaaleista ja tyytymättömien ihmisten kohtaamisesta rakentavalla tavalla, tulee eteen meillä ja muualla huomattavasti nopeammin. Liian kauan on ajateltu, miten tällaiset ihmiset vaiennetaan, eikä kysytty, mikä heitä vaivaa. Kysymykset eivät ole vääriä, vastaukset voivat olla.

Puolueiden sen paremmin kuin ammattiyhdistysliikkeenkään ei pidä pelätä olla epämukavia. Mutta vastausten näihin kysymyksiin pitää olla rehellisiä ja kestää myös pitkän aikavälin tarkastelu. Jos hyppää uuteen ja arvaamattomaan pelkästään siitä syystä, ettei entinen miellytä, voi joutua ojasta allikkoon.

https://twitter.com/TarjaHalonen TARJA HALONEN

Kirjoittaja on presidentti.

Kolumni

Juha-Rantanen_05

Viron ”Gordon Ramsay” Juha Rantanen: ”Jos joku sanoo mulle työhaastattelussa olevansa täysoppinut kokki, lopetan haastattelun siihen”

Virossa kaikkien tuntema keittiömestari Juha Rantanen ihmetteli maahan muuttaessaan 1998, miksi suomalaisilla on niin monia nimityksiä Virossa, kuten Pekka, poro ja kahisev. Taas suomalaisilla ei ole vastaavia virolaisia kohtaan, mutta ruotsalaisista ”rakkaita lempinimiä” on senkin edestä.

— Virolaiset ovat kivikaudella, suomalaiset keskiajalla, ja ruotsalaiset ovat moderneja, keittiömestari kärjistää.

Kateuden syyksi hän arvelee niin Suomen kuin Viron kohdalla sen, että molemmissa tapauksissa se kohdistuu isompaa ja paremmin menestyvää maata kohtaan. Rantanen ihmettelee, mitä nykyisellä taloudellisella menestyksellä Viro yrittää näyttää ja kenelle? Ahneus vain kasvaa.

— Ihmisten kohtelemisesta ei välitetä täällä vielä mitään. Ei yhteiskuntaa kiinnosta, miten kansalainen voi, Rantanen lataa.

Rantanen on nähnyt Virossa, millaisia vaikutuksia kaupallisilla arvoilla on ja mihin suuntaan ne vievät ihmisiä. Elämännäkemyksen- ja kokemuksen kunnioitus puuttuvat.

— Kun kaikki on ostettavissa, ja joka asiassa on kysymys rahasta, ei se kehitä yhteiskuntaa, hän tähdentää.

Viro ei ole Neuvostoliitto, eikä Suomen maakunta. Täällä on oma kulttuuri ja sitä pitää kunnioittaa.

On vaikea viedä eteenpäin mitään, jos ei tunne perusteita ja historiaa. Asioiden kyseenalaistaminen ja punnitseminen ovat oppimisen lähtökohtia.

— Miksi on tärkein kysymys. Pitää ehdollistaa asioita. Jos ei pysty perustelemaan, sitten on hiljaa, Rantanen tähdentää.

Ravintolassa johtajan pitää kuunnella alaisiaan, mutta hänellä tulee olla selkeä johtajan rooli. Yhdessä keskustelemalla ei tule tulosta. Jälkikäteen annosta voi vain yrittää korjailla päällepäin.

— Täällä on helvetisti hyviä kokkeja. Ei ole huonoa henkilökuntaa, vaan huonoa johtajuutta ja bisnesajattelua. Jos ei saa henkilökuntaa kuuntelemaan, hommasta ei tule mitään, Rantanen linjaa.

Ihmiset eivät tule ravintolaan nälän tai janon takia, vaan tapaamaan ihmisiä. Hyvä palvelu on kokonaisvaltaista, jossa ihminen tekee kokemuksia toiselle. Palvelun tulee olla lisäarvo.

— Jos joku sanoo mulle työhaastattelussa olevansa täysoppinut kokki, lopetan haastattelun siihen, Rantanen laukoo.

Tällä hän viittaa siihen, että ihan jokaisella on aina jotain uutta opittavaa. Ilman oppimisen asennetta ei voi kehittyä.

Rantanen hämmästelee yhä uudestaan matkailijoita, jotka kuvittelevat kaikkien virolaisten osaavan suomea. Niin ei todellakaan ole. Suomalaisilla on virolaisilta myös paljon opittavaa.

— Viro ei ole Neuvostoliitto, eikä Suomen maakunta. Täällä on oma kulttuuri ja sitä pitää kunnioittaa,Rantanen selvittää.

Lue koko Juha Rantasen haastattelu torstain 19.1. Demokraatista.

Juha-Rantanen_05
AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

[pro_ad_display_adzone id=139132]

Kolumni

Tentti1

Maailmanpolitiikkaa puitiin pj-tentissä Tampereella – ”Hallituksemme on impivaaralainen smurffi”

SDP:n puheenjohtajien tentissä Tampereella pureuduttiin muun muun muassa ulkopoliittisiin kysymyksiin. Donald Trumpin nousu Yhdysvaltain presidentiksi ja Iso-Britannian erottautuminen EU:sta puhaltavat pyörteitä maailmanpolitiikkaan.

SDP:n puheenjohtajaehdokkaat Antti Rinne, Timo Harakka ja Tytti Tuppurainen arvioivat, millainen rooli sosialidemokratialla – ja mahdollisesti sosialidemokraattisella Suomen pääministerillä on kansainvälisellä kentällä.

SDP on kansainvälinen, eurooppalainen liike.

Rinne luonnehti, että kansalaisten keskuudessa on syntynyt käsitys siitä, ettei EU olisi puolellamme. Hän sanoi, että EU koetaan ”eliitin harrasteluna”. Sosialidemokraattien tehtävänä hän näkee tämän käsityksen oikaisemisen.

– SDP on kansainvälinen, eurooppalainen liike. Meidän intresseissämme on vahvistaa EU:ta siten, että se saa kansalaisten keskuudessa mahdollisimman suuren luottamuksen, hän sanoi.

Suomen etu on turvata vahva Euroopan unioni.

Tuppuraisen mukaan on tärkeää, että Suomen pääministeri olisi tukemassa yhteistyön ja luottamuksen linjaa ”näinä epävarmoina aikoina”. Tuppurainen on huolissaan siitä, ettei Trump näytä tukevan eurooppalaisen yhteistyön säilymistä.

– Olemme pieni maa ja meille kansainvälinen yhteistyö ja kansainvälinen rauha ja vakaus on elinehto. Ei ole mitenkään mahdollista, että selviäisimme vaikkapa turvapaikkakriisistä ilman eurooppalaista yhteistyötä. Suomen etu on turvata vahva Euroopan unioni ja eurooppalainen yhteistyö, Tuppurainen sanoi.

Suomen tämän hetkinen hallitus on kansainvälisessä ja europolitiikassa täysi kääpiö.

Myös Harakka pitää ”hämmentävänä ja historiallisena”, että Yhdysvalloissa virkaan astumassa oleva presidentti on romuttamassa pitkää yhteistyötä Yhdysvaltain ja EU:n välillä. Hän sanoi myös olevansa jopa raivoissaan siitä, että ulkoministeri Timo Soini (ps.) on kuitannut linjanmuutoksen toteamalla, ettei Trumpin puheista tarvitse välittää.

– Toistaiseksi en ole kuullut myöskään pääministerin ja presidentin kommentteja tästä uudesta, vakavasta tilanteesta. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen tämän hetkinen hallitus on kansainvälisessä ja europolitiikassa täysi kääpiö. Meidän hallituksemme on impivaaralainen smurffi, hän sivalsi.

Harakan mukaan juuri nyt tarvitaan sosialidemokraattista johtajuutta, jotta Euroopassa maiden alistuminen ”äärioikeiston ja kansalliskiihkoisen populismin valtaan” pysäytetään.

Puheenjohtajaehdokkailta kysyttiin myös, pitäisikö Suomen liittyä Natoon, mikäli Ruotsi liittyy. Rinne ja Harakka painottivat, ettei Ruotsi ole liittymässä, eikä Suomenkaan pidä liittyä. Jos Ruotsi kuitenkin liittyisi Natoon, olisi Tuppuraisen mukaan Suomenkin harkittava.

– Päätösten pitää perustua faktaan, oikeaan tilanneanalyysiin ja hyvään, maltilliseen harkintaan. Siksi kysymys Ruotsin Nato-jäsenyydestä on relevantti. Meidän tulee olla tietoisia Ruotsin linjoista. Se tilanne ei saa toistua, mitä tapahtui 1990-luvulla EU-jäsenyyden suhteen, Tuppurainen sanoi.

Tentti1

Kolumni

auto-vm

Verkkouutiset: Veroista vastaava ministeriö kiistää tiedot autoveron poistosta

Valtiovarainministeriöstä kerrotaan Verkkouutisille, ettei valtiovarainministeriössä ole valmisteltu autoveron poistamista. Yle uutisoi tänään, että liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) esittää torstaina, että liikenteen veroja alennetaan 1,6 miljardia euroa.

Autoveroa kerätään tänä vuonna arviolta 853 miljoonaa euroa. Ylen mukaan liikenne- ja viestintäministeriö esittää selvityksessään, että autoverosta luovutaan kokonaan.

Lisäksi ajoneuvoveron perusveroa laskettaisiin 547 miljoonalla eurolla. Liikenne- ja viestintäministeriö esittää myös polttoaineveron laskemista 200 miljoonalla eurolla.

Valtiovarainministeriöstä korostetaan Verkkouutisille, että kyse on liikenne- ja viestintäministeriön omasta selvityksestä, jossa valtiovarainministeriö ei ole ollut mukana.

Vastuu valmisteverojen valmistelusta ja veromuutosten esittämisestä kuuluu valtiovarainministeriölle, eikä siellä ole Verkkouutisten saamien tietojen mukaan valmisteilla mitään veromuutoksia.

auto-vm

Kolumni

autoala

Ostatko auton tänä vuonna? – autoala toivoo jonkinlaista kompensaatiota

Autotalon johtaja Sarno Pitenius esittelee neliveto-Passatia Vantaalla sijaitsevassa Volkswagen Center Airportissa. 40 000 euroa maksavan Passatin hinnasta yli 11 000 euroa on autoveroa.

– Autoalan yhteinen toive on varmasti, että autovero poistuu, Pitenius kertoo.

Pienin Passateista maksettava vero on 2 800 euroa. Auto on 46 000 euroa maksava vähäpäästöinen hybridi.

Liikenne- ja viestintäministeriö esittää, että autoverosta luovuttaisiin kokonaan.

Piteniuksen mukaan tärkeätä on, että epätietoisuus verotuksesta jäisi mahdollisimman lyhyeksi. Moni saattaa lykätä hankintapäätöstä kunnes verotus on selvillä.

Hän arvioi, ettei ole valtionkaan edun mukaista, jos autokauppa hyytyisi.

Pitenius muistuttaa, että autoveron poistaminen johtaisi autokannan nopeampaan uusiutumiseen. Uudet autot ovat vähäpäästöisempiä ja turvallisempia kuin vanhat autot.

Autoalan yhteinen toive on varmasti, että autovero poistuu.

Autoalan Keskusliitto varoo ottavansa vielä tiukasti kantaa liikenne- ja viestintäministeriön esitykseen autoveron poistamisesta.

– Onhan siinä teoreettinen riski, että autokauppa pysähtyisi, arvioi Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa.

Rissa sanoo olevansa varma, että tänä vuonna auton ostaville voitaisiin jollakin tavalla kompensoida autoveron poistuminen. Mahdollisia variaatioita on erilaisia.

– Esimerkiksi he, jotka ovat ostaneet jo aikaisemmin auton täydellä autoverolla, niin heillä vuotuista ajoneuvoveroa eli perusveroa kompensoitaisiin joidenkin kuukausien tai vuosien aikana, Rissa sanoo.

Myös Pitenius pitää jonkinlaista kompensaatiota tarpeellisena, jotta autokauppa ei pysähtyisi.

Rissa kertoo odottavansa ensin torstaina julkaistavaa ministeriön raporttia ennen kuin ottaa tarkemmin kantaa asiaan.

Hän korostaa, että kyse on vasta ministeriön esityksestä. Keskeisiä poliittisia päätöksiä on määrä tehdä huhtikuussa hallituksen kehysriihen yhteydessä. Hänen mukaansa kysymys on tällä hetkellä jossittelusta.

– On pitkä matka siihen, että tämä asia on päätetty, Rissa muistuttaa.

STT–ANTTI AUTIO

autoala

Kolumni

paavolainen

Vihreä Kousa Helsingin valtuuston johtoon – Sara Paavolainen varapuheenjohtajaksi

Helsingin kaupunginvaltuusto valitsi vuoden ensimmäisessä kokouksessaan valtuuston puheenjohtajaksi Tuuli Kousan (vihr.). Kousa on toisen kauden valtuutettu ja toiminut vuodesta 2013 myös kaupunginhallituksen konsernijaoston puheenjohtajana.

Kousa seuraa vihreiden Mari Puoskaria, joka on toiminut kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuodesta 2013. Puoskari on ilmoittanut jättävänsä politiikan siirryttyään johtotehtäviin konsulttiyhtiö Pöyrylle.

Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valtuusto valitsi Harry Bogomoloffin (kok.), joka on ollut valtuuston jäsenenä vuodesta 1985. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Sara Paavolainen (sd.), joka on toisen kauden valtuutettu.

paavolainen