Harjanne ehdottaa raportissa, että ilmaston ja luonnon kustannuksella ansaittu vauraus tulisi huomioida Suomen eläkejärjestelmässä.

Hänen mukaansa eläkkeisiin voitaisiin kohdentaa luonto- ja ilmastoperusteinen lisävero tai leikkaava indeksi, jonka laskennan pohjana olisivat kumulatiiviset hiilipäästöt ja luonnontilan köyhtyminen kunkin ikäluokan työuran aikana.

– Tarkoitus ei ole syyttää ketään, vaan tuoda faktat pöytään. Ilmastopäästöt ja luontotuhot ovat valitettavasti kiinteä osa suomalaisen yhteiskunnan vaurastumisen tarinaa, sen varjopuoli. Kyse ei ole vain suurista ikäluokista, vaan oma ikäluokkanikin kuuluu tässä vielä maksajien penkille, sillä aiheutamme yhä nettopäästöjä ja Suomen luonto jatkaa köyhtymistä, Harjanne toteaa tiedotteessaan.

– Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden nimissä eläkejärjestelmää on korkea aika uudistaa joka tapauksessa. Vanhemmat sukupolvet tulevat jättämään jälkeensä huomattavan määrän ilmasto- ja luontovelkaa tuleville sukupolville vailla riittävää ymmärrystä sen vaikutuksista. Ilmaston ja luonnon kustannuksella ansaitun hyödyn huomioiminen eläkkeissä olisikin siksi perusteltua esimerkiksi kohdennetun veron tai indeksin kautta.

Harjanne myöntää, että tämän kaltaisen uuden eläkemallin rakentaminen voi käytännössä osoittautua haastavaksi, mutta pitää tärkeänä, että eläkejärjestelmää tasataan oikeudenmukaisemmaksi ja että ilmaston kuormittaminen ja luonnon köyhdyttäminen huomioidaan kaikissa taloudellisissa laskelmissa. Eläkkeiden osalta toteutuksessa tulisi huomioida sekin, että suuremmat tulot korreloivat suuremman ympäristön kuormituksen kanssa.

– Kirjoittamassamme raportissa tullaan siihen lopputulemaan, että Suomi on todennäköisesti rikkomassa sukupolvien välisen yhteiskuntasopimuksen ja jättämässä laskun tämänhetkisen elintason ylläpitämisestä tuleville sukupolville. Iso osa tätä laskua on ilmasto- ja luontovelka, jota ei ole helppo mitata rahassa, mutta jonka vaikutukset tuleville sukupolville ovat merkittävät, Harjanne toteaa tiedotteessaan.