Tiedote kertoi myös, että Yliopistollinen eläinsairaala on koonnut valtakunnallisesti tietoja eläinklinikoilla käytössä olevista tehohoitolaitteista, jotka soveltuvat käyttöön ihmisten hoidossa.

Yliopistollisen eläinsairaalan johtaja Timo Wahlroos kertoo Demokraatille, mistä asiassa on kyse.

Asia lähti liikkeelle siitä, että Wahlroosiin oli otettu yhteyttä Helsingin Laakson sairaalasta, jossa työskentelee ylilääkärinä henkilö, joka tiesi eläinpuolen laitteista.

Tällaisia yhdistelmiä on eri puolilla Suomea eläinpuolella kaiken kaikkiaan 10-20 eri yksikössä, käytännössä eri eläinsairaaloissa mukaan lukien yksityinen puoli. Tämä on siis kartoituksen tulos.

Näiden lisäksi kartoituksessa on selvinnyt, että on olemassa eläinkäyttöön suunniteltuja laitteita, hengityskoneita eli ventilaattoreita joita käytetään eläinten kirurgiassa, yleensä koirilla.

Näiden suoraa käytettävyyttä ihmisten hoidossa Wahlroos ei osaa arvioida. Nämä laitteet on suunniteltu ja rekisteröity eläinlääkinnälliseen käyttöön.

Wahlroos arvelee, että kriisitilanteissa ja kenttäoloissa nämäkin laitteet voisivat ainakin teoriassa olla sovellettavissa ihmiskäyttöön.

– En osaa ottaa kantaa onko näin. Katsottiin kuitenkin, että nekin on syytä listata. Todellista käytettävyyttä en osaa arvioida.

Wahlroos painottaa, että kaiken kaikkiaan eläinkäytössä olevien laitteiden osalta puhutaan joka tapauksessa äärimmäisen hädän reservistä eli tilanteesta jossa eri keinot on käytetty ja tehohoitolaitteisto loppuisi muutoin kesken.

– Me näimme ,että tällaiset on syytä listata, koska emme tiedä mihin olemme menossa, Wahlroos sanoo ja lisää, että tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että rajoitustoimet eli ihmisten sosiaalisen etäisyyden rajoittaminen näyttää purevan pandemian etenemisen hidastamisessa.

Eläinkäytössä olevat laitteet kartoitti varsinaisesti Eläinlääkäriliitto, jonka valtuuskunnassa myös Timo Wahlroos on. Selvitystä tekivät myös kansanterveystieteen maisteri, Diplomate of American College of Veterinary Preventive Medicine Heidi Vesterinen ja eläinlääketieteen lisensiaatti Ira Kallio-Kujala.

Wahlroos kertoo, että listaus laitteista on toimitettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle.

– Sen saavat asianomaiset viranomaiset arvioida, miten tätä tietoa halutaan hyödyntää.

Osa nyt eläinten käytössä olevista laitteista on tullut suoraan ihmisten käytöstä. Osa laitteista voi olla ihmisten hoidosta poisjääneitä tai huollettuja käytössä olleita laitteita.

– Vaikka ne ovat sinänsä suoraan käyttökelpoisia, on eri asia, että hengityskone on väliaikaisessa käytössä tai tehohoitokäytössä. Siinä on eri kriteerit ja vaatii laitteistolta erilaisia ominaisuuksia. Emme osaa arvioida, ovatko nämä ihan suoraan koronakäyttöön hyödyllisiä. Mutta kun laitteista on pulaa, kaikesta on hyötyä, myös lyhyempiaikaisista.

Wahlroos muistuttaa myös, että yhä enemmän eläinpuolella käytetään ihan samoja laitteita kuin ihmispuolella.

– Esimerkiksi ihan samat anestesiayksiköt ovat käytössä.

Jos tilanne menisi Suomessa niin tiukaksi, että eläinpuolelta tarvittaisiin laitteita käyttöön, ihmisten etu ajaa ohi.

– Totta kai ihmiset hoidetaan ensisijaisesti kuitenkin. Ei siitä ole varmasti kenelläkään mitään epäselvää. Ilman muuta se tarkoittaa, että eläinten hoito kärsii, mutta kyllähän se nyt on kaikille aika selvää, Walhroos sanoo.

Ennen kuin koneita, Yliopistollisesta eläinsairaalalta saattaa lähteä pois henkilökuntaa hoitamaan ihmisiä.

– Eri eläinsairaaloissa on töissä henkilöitä, joilla on tutkintoja ja kokemusta ihmispuolen sairaahoitajina ja tehohoitajina. Meiltä on jo lähtenytkin yksi henkilö valmiuslain myötä. Hänet on kutsuttu takaisin kriittiseen tehtäviin ihmispuolelle. On esitetty kutsu ja me olemme myöntäneet työstä vapautuksen, hän on mennyt hätätöihin omaan sairaanhoitopiiriinsä.

– Tämä tapahtui hyvässä yhteisymmärryksessä. Ei siinä tarvinnut kauheasti valmiuslakiin vedota. Yhdessä todettiin, että toukokuun loppuun se tämän lain nojalla tapahtuu. Voi olla että näitä tulee lisääkin, mutta kyseinen henkilö oli kriittisen alan työntekijä ja haluttiin sitten nopeasti.

Helsingin yliopisto kertoi tiedotteessaan, että myös maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa on kartoitettu sopivat laitteet sekä ne työntekijät, joilla on sairaanhoitajan tai laboratoriohoitajan koulutus.

Tiedekunnasta kerrotaan Demokraatille, että varsinaisia tehohoitolaitteita tiedekunnassa ei ole, mutta esimerkiksi erilaista molekyylibiologista laitekantaa on, jota tarpeen vaatiessa voitaisiin hyödyntää.