Työskentelen päivittäin tekoälyn ja sen tutkimuksen parissa, ja näen aitiopaikalta sen kehityksen nopeuden. Generatiivinen tekoäly ja suuret kielimallit ovat poikkeuksellinen ilmiö.

Vaikutuksiltaan ne ylittävät monet aiemmat elämää ja yhteiskuntia muuttaneet teolliset vallankumoukset. Kaikkein merkittävintä on kuitenkin itse muutoksen nopeus.

Teknologian sijasta meidän tulisikin ymmärtää, kuinka suurella vauhdilla muutos nyt tapahtuu.

Höyrykone, mekanisoituminen, rautatiet ja sähkö otettiin käyttöön pitkien ajanjaksojen kuluessa.

Vaikka ne muuttivat työelämää, muutos oli hitautensa ansiosta hallitumpi ja yhteiskunnallisesti kestävämpi. Jopa tietojenkäsittelyn, tietoliikenneteknologian ja internetin aiheuttama murros työelämässä kesti useita kymmeniä vuosia.

Tekoälyn kohdalla työn perustavanlaatuisten toimintojen muutos on tapahtunut vain muutamassa vuodessa. Laajemman läpimurron voi todeta alkaneen loppuvuonna 2022.

Teknologia oli olemassa jo aiemmin, mutta kun se tuotiin netissä helppokäyttöisenä kaikkien asiantuntijatyötä tekevien saataville, mikään ei ollut enää entisensä.

Tutkijat eivät enää puhu teknologian kohdalla normaalista leviämisestä läpi yhteiskunnan, vaan historiallisesta ”hyper-leviämisestä”.

KOKO TALOUDEN ja yhteiskunnan tasolla tekoäly on jo nyt muuttanut pysyvästi työnkuvia, ja olemme vasta aivan alussa.

Kun aiemmissa työn murroksissa, kuten tehtaiden mekanisoitumisessa ja prosessien automatisoinnissa tai globalisaatiossa, kyse on ollut vahvasti suorittavan ja mekaanisen työn korvaamisesta tai siirtämisestä, tällä kertaa asetelma on toinen.

Nyt murroksen polttopisteessä on asiantuntija-, suunnittelu- ja hallintotyö, joita on perinteisesti pidetty jonkinlaisena työmarkkinoiden vakauden ylläpitäjinä.

Asiantuntijatyössä ei kilpailla tekoälyä vastaan, vaan olennaista on kyky työskennellä yhdessä tekoälyn kanssa.

Toistettavien työtehtävien lisäksi myös kognitiiviset rutiinit siirtyvät koneelle tehtäväksi, ja ihmisen rooliksi jää tulkinta, kehittäminen ja inhimillinen arviointi.

Tämä kehitys pitää sisällään riskin työmarkkinoiden kahtiajakautumisesta, ja se on jo nähtävissä Suomessakin.

Tekoälyn aiheuttama polarisoiva kuilu kasvaa niin alueellisesti kuin taitojenkin perusteella. Uuden teknologian hallinta jakaa työntekijöitä nopeasti niihin, jotka osaavat hyödyntää tekoälyä, ja niihin, jotka eivät.

Tekoäly pitäisi jo nyt ymmärtää yleiskäyttöisenä perusteknologiana, aivan kuten sähköverkko tai tietoliikenneinfra.

Siksi tekoälyn aiheuttama työn murros pitää myös nähdä lähes infrastruktuuritasoisena yhteiskunnallisena kysymyksenä.

Koska kyse on työn ja osaamisen perusrakenteita järisyttävästä muutoksesta, vastuu siihen sopeutumisesta ei voi jäädä yksilöiden tai markkinoiden harteille, vaan se kuuluu yhteiskunnalle.

TYÖ MUUTTUU, halusimme sitä tai emme. Tavoitteenamme on oltava reilu siirtymä, jossa uusi teknologia kohtelee ihmisiä tasapuolisesti. Meidän pitää varmistaa jokaisen mahdollisuudet hankkia riittävää tekoälyosaamista, vaikkapa tekoälyn avulla.

Ottamalla vahvan kopin tästä uudesta digitaalisesta perusinfrastruktuurista varmistamme, ettei uusin teollinen vallankumous jätä ketään ulkopuolelle.

Kirjoittaja on Kaakkois-Suomen Sosialidemokraatit ry:n piirihallituksen jäsen.