Kotimaa
7.5.2020 09:30 ・ Päivitetty: 7.5.2020 09:30
Tätä mieltä kansa on perustulosta – puoluekanta vaikuttaa vahvasti asenteeseen
Vajaa puolet suomalaisista kannattaa perustuloa pysyvänä sosiaaliturvan muotona, Kelan kyselytutkimuksesta ilmenee.
Suomessa järjestettiin 2017–2018 kaksivuotinen perustulokokeilu. Sen arviointitutkimus on nyt valmistunut. Arviointitutkimuksessa selvitettiin myös perustulon kannatusta Suomessa perustulokokeilun jälkeen.
Kyselytutkimuksen vastaajista 46 % oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä väitteestä ”perustulo tulisi ottaa käyttöön pysyvänä sosiaaliturvan muotona Suomessa”.
Toimeentulovaikeuksia kokeneet vastaajat kannattivat perustuloa useammin kuin muut. Niistä vastaajista, joiden mukaan kotitalouden tuloilla on hyvin vaikea tulla toimeen, peräti 74 % oli perustulon kannalla.
– Myös työsuhteen epävarmuus näyttää lisäävän perustulon kannatusta. Osa- ja määräaikaisissa työsuhteissa olevat kannattivat perustuloa useammin kuin kokopäiväisissä ja vakinaisissa työsuhteissa olevat, ohjelmajohtaja Olli Kangas Suomen Akatemian strategisesta tutkimuksesta arvioi tiedotteessa.
Tutkimuksessa verrattiin myös puolueiden perustulokantoja niiden kannattajien enemmistön mielipiteeseen. Nämä näyttävät vastaavan toisiaan melko hyvin. Perustulomyönteisimpiä olivat vasemmistoliiton (77 %) ja vihreiden (64 %) kannattajat. Kokoomuksen kannattajat olivat selvästi kielteisimpiä (29 %).
– Perustulon kannatuksen määrä vaihtelee hieman eri tutkimuksissa. Se riippuu kysymyksen muotoilusta ja siitä, mitä tietoa vastaajalle kyselyn yhteydessä annetaan, Kangas huomauttaa.
Lisää aiheesta
”Hyvinvointia se näyttää parantaneen.”
Perustulokokeiluja on järjestetty Suomen lisäksi muun muassa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Barcelonassa, Keniassa ja Hollannissa. Niiden päätulokset ovat olleet samansuuntaisia kuin Suomen kokeilussa.
– Perustulon ei ole havaittu vaikuttavan merkittävästi työllisyyteen, mutta hyvinvointia se näyttää parantaneen, erityisasiantuntija Markus Kanerva valtioneuvoston kansliasta sanoo.
Suomen perustulokokeilu on kansainvälisestikin ainutlaatuinen. Se oli maailman ensimmäinen lakisääteinen ja valtakunnallinen perustulokokeilu, joka perustui satunnaistettuun kenttäkoeasetelmaan.
Koska kokeiluun osallistuminen ei pohjautunut vapaaehtoisuuteen, sen vaikutuksista voi tehdä luotettavampia arvioita kuin vapaaehtoisissa kokeiluissa on mahdollista.
Kysely toteutettiin alkuvuonna. Siihen vastasi 2 500 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.
Lisää aiheesta
Politiikka
6.5.2020 10:41
Perustulokokeilu paransi osallistujien psyykkistä hyvinvointia – aktiivimalli vaikeutti arviointia
Talous
9.8.2019 11:40
Ministeriö selvitti: Valtiontaloudelle neutraali 700 euron perustulo ei lisäisi työnteon kannattavuutta
Politiikka
4.4.2019 06:45
Kela: Perustulo lisäsi luottamusta toisiin ihmisiin ja yhteiskunnan instituutioihin