Naiserityisyys asunnottomuustyössä NEA -hanketta koordinoivan Y-Säätiön mukaan naisille on tyypillistä myös traumatisoituminen esimerkiksi läheisen käyttämän väkivallan vuoksi, mikä voi johtaa asunnottomuuteen.

– Jo nyt on selvinnyt, että naiset ottavat usein yhteyttä avuntarjoajiin liian myöhään. Taustalla voi olla häpeää, syyllisyyttä tai lasten menettämisen pelkoa, kuvaa Y-Säätiön projektipäällikkö Leena Lehtonen hankkeen alustavia havaintoja tiedotteessa.

Lehtosen mukaan naiset ovat usein piiloasunnottomia eli asuvat vastentahtoisesti jonkun tutun luona, koska muuta paikkaa ei ole. Tästä seuraa monenlaista naisiin kohdistuvaa hyväksikäyttöä. Monien naisten asunnottomuuteen liittyy kiinteästi myös äitiys ja lapset.

Naisten asunnottomuutta ilmiönä kartoittava hanke sai alkunsa tilastohavainnosta, että miesten asunnottomuus laskee, mutta naisten ei. Hankkeessa yhdistetään osaamista päihde-, väkivalta- ja perhetyöstä asunnottomuustyöhön.

Lehtosen mukaan asuminen tulisi ottaa puheeksi varhaisessa vaiheessa, kun naisia kohdataan erilaisissa tukipalveluissa. NEA-hankkeessa on havaittu, että naiset hyötyvät joustavasta, luottamukselliseen suhteeseen perustuvasta tuesta. Apua on myös siitä, että ihmisen elämäntilannetta tarkastellaan kokonaisuutena, ei yksittäisinä ongelmina.

Turvallisuus on asunnottomuutta kokeville naisille avainasia. Väkivallan kokeminen on naisille hyvin yleistä joko ennen asunnottomaksi joutumista tai asunnottomuuden aikana.

– Naisilla on myös vahva tarve osallisuuteen. Joillekin osallisuus tarkoittaa yhteisöllisyyttä asumisyhteisössä, toisille muunlaista sosiaalisuutta, Lehtonen kuvaa.

Hankkeessa mukana ovat Y-Säätiön lisäksi Helsingin Diakonissalaitos, Vailla Vakinaista Asuntoa ry, Sininauhasäätiö, Ensi- ja turvakotien liitto, Turun ensi- ja turvakoti ry, Helsingin ensikoti ry, EJY ry sekä A-klinikkasäätiö. Hankkeessa on myös mukana viisi isoa kaupunkia – Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku ja Tampere. Yleishyödyllinen Y-Säätiö on Suomen neljänneksi suurin vuokranantaja.