Käytännössä kaikki puolustushallinnon rahantarpeet tyydytettiin hallituksen kehysriihessä.

– Olen ministerinä käynyt kamman kanssa läpi nuo esitykset ja voin kyllä sanoa, että perustelut ovat vahvat, Kaikkonen totesi.

Syynä suurille lisäsatsauksille on Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

Hallitus antaa Puolustusvoimien materiaalihankintoihin vuosille 2022-2027 1,74 miljardia euroa. Kaikkosen mukaan hankinnat käynnistetään heti.

Listalla on ainakin panssarintorjunta-aseita, ilmatorjunta-aseita, taisteluvarusteita, tykistöampumatarvikkeita, kenttähuoltomateriaalia sekä meri – ja ilmapuolustusohjuksia.

Samalla Puolustusvoimat laittaa kuntoon varastonsa ja parantaa nykyisen kaluston ylläpitoa.

Puolustusvoimat on saamassa myös lisää henkilöstöä. Työntekijöiden määrää nostetaan asteittain 500 henkilötyövuodella. Myös sopimussotilaiden määrää Kaikkosen mukaan lisätään.

Kertausharjoituksiin kutsuttavien reserviläisten määrää nostetaan tänä vuonna 9000 ja ensi vuodesta alkaen 10 000. Nykytaso on 19 000 reserviläistä vuodessa.

– Korotus on merkittävä.

Kaikkosen mukaan Suomi ylittää lähivuosina Naton edellyttämän puolustusbudjettirajan, joka on 2 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Puolustusvoimien komentajan, kenraali Timo Kivisen mukaan henkilöstön lisäys käynnistetään välittömästi. Puolustusvoimat palkkaa jo tänä vuonna määräaikaisiin tehtäviin siviilihenkilöstä, jonka joukossa on myös eläköityneitä sopimussotilaita.

– Myös uusien lennokkisuorituskykyjen hankintaa ja käyttöönottoa nopeutetaan. Ja lisäksi näillä hankinnoilla vahvistetaan tiedustelukykyä, kyberpuolustusta ja pimeätoimintakykyä, Kivinen sanoi tiedotustilaisuudessa.

Kivisen mukaan Ukrainan sodan nostattama varustautumisinto myös muissa maissa tulee todennäköisesti vaikuttamaan puolustusmateriaalien saatavuuteen ja hintaan. Merkittävä osa materiaalihankintojen lisäbudjetista kuluu Kivisen mukaan sellaisten asejärjestelmien ampumatarvikkeisiin ja ohjuksiin, jotka Suomella on jo käytössä.

Kiviseltä kysyttiin mihin hän viittasi mainitessaan tiedostustilaisuudessa vaijeiden ja puutteiden paikkaamisen. Hän vastasi lainaamalla viime syksyn puolustusselontekoa.

– Materiaalinen omavaraisuus ei edelleenkään ole riittävällä tasolla. Etenkin varaosien ja ampumatarvikkeiden hankintoja on jatkettava. Kunnossapidon resurssointiin kohdistuu haasteita, sillä kalusto ja järjestelmät monimutkaistuvat ja palveluiden kustannustaso nousee, Kivinen lainasi selontekoa.

Selonteon seuraava kappale kuuluu näin: “Puolustusvoimiin aikaisempina vuosina kohdistetut säästövelvoitteet ja nykyisin käytössä olevat resurssit asettavat haasteita toiminnan ja valmiuden ylläpitämiselle nykytasolla sekä rajoittavat Puolustusvoimien varautumista pitkäkestoiseen kriisiin ja sodankäyntiin.”

Ukrainan sodan myötä ongelma on ratkennut.