Pettilä esitti huolensa tehohoitotarpeen lisääntymisestä.

– Vaikka syksyiset ja tämänhetkiset kuormitusluvut ovat kevättä matalammat, meidän tulee muistaa, että tehohoidon tarve näkyy vasta 2-4 viikon kuluttua tartuntojen määrän huipusta.

Tapausmäärät tehohoidossa ovat tällä hetkellä jakautuneet koko maahan melko tasaisesti, HUSin osuus on yliedustettuna.

– Me emme voi tuudittautua siihen ajatukseen, että kyseessä olisi sairaus, joka johtaa sairaala- ja tehohoidon tarpeeseen ainoastaan ikääntyneillä tai perussairailla ihmisillä. Noin karkeasti puolet tapauksista kohdentuvat tehohoidon osaltakin alle 60-vuotiaisiin, Pettilä muistutti.

Suomalaisen koronahoitoaineiston mukaan tehohoidon kesto on keskimäärin 12,7 vuorokautta. Noin kolmannes potilaista on tehohoidossa yli kaksi viikkoa.

– Tämä on selkeästi ristiriidassa muun tehohoidon keston kanssa, jossa keskiarvo on noin 3 vuorokautta, Ville Pettilä totesi.

– Vaikka tehohoidon ennuste Suomessa on kansainvälisesti erinomainen, siitä huolimatta tähän tautiin voi Suomessa oikeasti kuolla.

Kuolleisuus nousee voimakkaasti iän myötä, mutta alle 60-vuotiailla ja perusterveilläkin kuolleisuutta on. Alle 60-vuotiaiden tehohoitopotilaiden kuolleisuus on 6 %, yli 70-vuotiailla kuolleisuus on 28%.

Suomalaisessa tehohoidossa tilaresurssia on noin 300 tehohoitopaikalle.

– Kannattaa kuitenkin muistaa, että normaalioloissakin pääosa tästä resurssista on käytössä, noin 70%. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että tehohoidon kapasiteettia voidaan kasvattaa merkittävästi vain siirtämällä henkilöstöä muista tehtävistä tehohoitoon.

Tarvittaessa tämä tarkoittaa sairaalan muiden toimintojen supistamista, lähinnä suunnitellun kirurgian vähentämistä.

HUSiin ja muihin sairaanhoitopiireihin on koulutettu lisähenkilöstöä.

– Mutta on todettava, että tällä hetkellä yhdelläkään erityisvastuualueella ei ole mitään merkittävää ylimääräistä tehohoitokapasiteettia.

Pettilän mukaan tehohoitoyhteisössä joulu ja vuodenvaihde herättävät huolta. Siihen kohdistuu todennäköisesti merkittävä hoitopaine.

– Erityisesti kannamme huolta siitä, että koulutetun henkilöstön määrä olisi riittävä potilaiden hoitoon.

Lopuksi Pettilä vetosi kansalaisiin, jotta rajoituksia noudatetaan.

Strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki STM:stä sanoi tiedotustilaisuudessa, että koronapotilaiden sairaalahoidon kuormituksen kasvuennuste on huomattavan suuri. Hän arveli, että nyt ollaan todennäköisesti jo yli sairaalahoidon keväisen tason.

3/4 tartunnoista on alle 50-vuotiailla. Mutta yli 60- ja 70-vuotiaiden tartunnat ovat kasvussa, mikä herättää huolta. Yli 60-vuotiaiden osuus tartunnoista on noin 12% ja yli 70-vuotiaiden noin 5 %. Sairaalahoitojaksot painottuvat vanhempiin ikäryhmiin.

Voipio-Pulkin mukaan tartunnat leviävät nyt väestössä joka puolella Suomessa. Juuri nyt tartuntojen jyrkkä kasvu selittyy pääosin HUSin ulkopuolisilla alueilla leviävistä tartunnoista.