Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn kyselyssä hoitotyön johtajille 42 prosenttia vastaajista kertoi yksikkönsä tai osastonsa koon kasvaneen viimeisen vuoden aikana. Samalla on kasvanut myös hallinnollisen työn määrä. Kyselyn vastaajista 66 prosenttia kokee hyvinvointialueuudistuksen lisänneen heidän hallinnollista työmääräänsä.

Hoitotyön johtajat voivat olla esimerkiksi osastonhoitajia, palveluesihenkilöitä tai ylihoitajia. He vastaavat hoitotyön suunnittelusta, kehittämisestä ja johtamisesta eri organisaatiotasoilla. Heidän tehtävänään on varmistaa, että hoitotyö on laadukasta, turvallista, eettisesti kestävää ja asiakaslähtöistä.

EETTINEN kuormitus on kyselyn perusteella noussut merkittäväksi syyksi harkita alan vaihtoa. Kyselyssä 47 prosenttia vastaajista ilmoitti eettisen kuormituksen yhdeksi syyksi harkita alan vaihtoa. Eniten eettistä kuormitusta kokevat lähiesihenkilöt – heistä jopa 83 kertoo harkinneensa joskus alan vaihtoa. 41 prosenttia kertoo harkinneensa alan vaihtoa aktiivisesti kuukausittain tai useammin.

Ylitöiden tekeminen on yleistä suurelle osalle hoitotyön johtajista – 78 prosenttia vastaajista kertoi tehneensä lisä- tai ylitöitä viimeisen kolmen viikon aikana. Tehy pitää huolestuttavana, että heistä noin 7 prosenttia ilmoitti, ettei ylitöistä makseta lainkaan korvausta.

Tehyn mukaan eniten ilmaistyötä tehdään lastensuojelussa, kuntoutuksessa, ensihoidossa, hallinnossa ja vammaispalveluissa.

– Tämä viittaa siihen, että työkuorma ei jakaudu oikeudenmukaisesti ja että työpanoksesta ei aina saa ansaittua vastinetta, Rytkönen sanoo.

KYSELYN mukaan hoitotyön johtajat osallistuvat aiempaa harvemmin kliiniseen työhön, mikä Tehyn mukaan viitaa työn painopisteen muutokseen ja hallinnollisen työn lisääntymiseen.

– Sinänsä on hyvä, että hoitotyön johtajat pääsevät kyselyn mukaan keskittymään enemmän johtamiseen ja hallintoon, mutta toisaalta työkuorma on lisääntynyt. On tärkeää, että hoitotyön johtajien työhyvinvoinnista huolehditaan. Heillä on yhä keskeisempi rooli suuremmissa, yhdistyneissä yksiköissä, Tehyn yhteiskuntasuhdejohtaja Kirsi Sillanpää sanoo tiedotteessa.

Kyselyssä selvitettiin myös hoitotyön johtajien näkemyksiä alan koulutuksesta. Lähes kolmannes vastaajista katsoo, ettei koulutus tuota riittävää osaamista työelämän tarpeisiin. Erityisesti puutteita nähdään leikkaussalin ja psykiatrian alueilla.

Vastauksissa keskeisimpinä syinä opetuksen puutteissa korostuivat työ- ja harjoittelupaikoille jätettävä liian suuri vastuu käytännön asioiden opettamisesta, puutteelliset työelämätaidot ja liian vähäiset kliiniset taidot.

Aula Researchin maalis-huhtikuussa toteuttamaan kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 1091 tehyläistä hoitotyön johtajaa, joista 76 prosenttia työskentelee julkisella, 20 prosenttia yksityisellä ja 4 prosenttia kolmannella sektorilla.