– En kauhean innoissani ole, hän toteaa Demokraatin haastattelussa.

Haastattelun kannat ovat Sundin, sillä Tehyllä ei järjestönä ole ainakaan toistaiseksi budjettiriihessä pohdittaviin veronalennuksiin linjausta.

Politiikassa tuloveron alennuspuheita on linkitetty myös tulevan syksyn vaikean työmarkkinatilanteen ratkaisuun. Teollisuuden puolelle on luvassa palkkavääntöjä ja hoitajienkin tilanne kunta-alalla on yhä auki.

– Jos me laitamme palkansaajat tavallaan itse maksamaan itselleen palkankorotukset, niin onhan se nyt hölmöläisten hommaa. Palkansaajathan maksavat ison osan valtion tuloista. Eli palkansaajat ikään kuin toisesta taskusta antaisivat itselleen rahaa. Eihän siinä hirveästi ole järkeä.

Sund muistuttaa myös, että hallitusohjelman mukaan verotus ei kiristy ja normaalit taulukkokorjaukset verotukseen tehdään joka tapauksessa ensi vuoteen tultaessa. Tämä on myös tulkittavissa veronalennukseksi, vaikka tuloveroaste periaatteessa pysyy ennallaan.

– Tiedämme, että inflaatio on kohdistunut eri tulonsaajaryhmiin eri tavalla. Jos olisin diktaattori, painottaisin pieni- ja keskituloisia oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, vaikka käytäntö on tehdä korjaukset tasaisesti eri tulonsaajaryhmiin. Vaikutus talouskasvuun pienillä tuloilla olisi tehokkaampi, koska siellä kulutusasteet ovat korkeampia.

Jos tuloverotukseen kaavailtuja alennuksia haluttaisiin kohdentaa pieni- ja keskituloisille Sund pitäisi parhaana puuttua verotuksen vähennysjärjestelmään kuten tulonhankkimisvähennykseen. Sund kuitenkin muistuttaa, että tässä ongelma on verojärjestelmän monimutkaistuminen entisestään.

– Ekonomistienhan ohje verojärjestelmään on koko ajan ollut se, että veropohjaa pitää tilkitä eikä lyödä siihen reikiä lisää.

Julkisen talouden ja verotuksen suhdetta pohdittaessa Sund toteaa, että velka-aste eli julkisen velan osuus bruttokansantuotteesta on kohentunut parin vuoden aikana. Miljardiluokan veronalennus kasvattaisi velkaantumista.

Lisäksi perjantaina tulleen valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomen talouskasvu on hidastumassa.

– Tällaisissa talouden epävarmuuden oloissa, kun inflaatio kiihtyy, kansalaisille tuloveronalennuksesta tuleva lisäraha ei menisi kulutukseen. Näin elvyttävä ja talouskasvua herättelevä vaikutus jäisi vaillinaiseksi.

Sund näkee kuitenkin, että jollakin tavalla valtiovallan olisi järkevä reagoida inflaatiouhkaan. Hän katsoo, että erilaiset täsmätoimet voisivat olla kustannustehokkaampia kuin ansiotuloverotuksen alentaminen. Ne olisivat myös kohdennettavissa erityisen hankalassa tilanteessa olevan ryhmiin. Hän nostaa hyvänä esimerkkinä esiin jo päätetyn kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ennenaikaisen indeksitarkistuksen.

Sund kokee myös osin niin, että veronalennuspuheet voivat vaikeuttaa hoitajajajärjestöjen tavoitteiden toteutumista omissa neuvotteluissaan. Työnantajien argumentti, jonka mukaan rahaa ei ole, voisi tulla ikään kuin astetta pätevämmäksi, jos veroratkaisut heikentäisivät julkisen talouden tuloja.

– Enemmän olen kuitenkin huolestunut siitä ajattelusta, kun palkkapöydässä ei pysytä inflaation perässä ja sitten huudetaan valtiovalta apuun. Tässä täytyisi nyt vain ay-liikkeen ryhdistäytyä ja onhan se ryhdistäytymässäkin. Eihän kukaan voinut tietää viime syksyn teollisuuden sopimuksia tehtäessä, että inflaatio pamahtaa seitsemään prosenttiin. Nyt pitäisi saada kunnon kompensaatio ja se pitäisi ensisijaisesti hoitaa työmarkkinapöydässä.

Sund toteaa, että yritykset saavat kompensaationsa inflaatiosta pystyessään siirtämään sen vaikutusta hintoihin.

– Palkansaajillahan ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin lähinnä palkkaratkaisut. Jos valtiovalta tulee hoitamaan sen, tekisimme silloin aivan hurjan tulonsiirron palkansaajilta pääomatuloihin. Se olisi valtava vinouma.

Sund sanoo ymmärtävänsä, että veronalennuspuheisiin sisältyy myös ”poliittista realismia”. Veropuolue kokoomus puhaltaa niskaan.

– Täytyy nyt tietysti ymmärtää demokratian tiettyjä lainalaisuuksia. Mutta näin ison liiton ekonomistille veronalennuspuheet eivät maistu kovin hyvältä.

Sund pitäisi tärkeänä sosiaaliturvan parantamista. Esimerkiksi sosiaaliturvaan tehtävät indeksitarkastukset voitaisiin tehdä nykyistä tiheämmin.

Työeläkkeiden indeksitarkastuksen aikaistamisenkin, kuten tehtiin kansaneläkeindeksiin sidotuille etuuksille, Sund olisi valmis toteuttamaan. Tässä asiassa hän kuitenkin painottaa työmarkkinajärjestöjen aloitteellisuutta.

Työeläkeindeksissä hintatason muutoksen osuus on 80 prosenttia ja palkansaajien ansiotason muutoksen osuus 20 prosenttia. Mitä korotuksen prosenttiosuuteen tulee, Sund toteaa, että eläkeläiset lyövät kirkkaasti tänä vuonna palkansaajat. Eläkeläisille on indeksitarkastusten myötä tulossa vähintään viiden prosentin korotus, kun palkansaajilla liukumineenkin on noin kolme prosenttia.

Samaan hengenvetoon Sund muistuttaa, että etenkin pienimmillä työeläkkeillä elävät ovat joka tapauksessa vaikeassa tilanteessa ja elintasominimissä.

Hoitoalan neuvottelutilannetta kartoitettiin tämän viikon torstaina, kun Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat (KT) ja hoitohenkilöstön Tehyä ja Superia edustava Sote ry tapasivat.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola kertoo lyhyesti Demokraatille sunnuntaina tekstiviestillä, että mitään päätöksiä ei syntynyt. Jatkotapaamista kuitenkin kaavaillaan.

Tapaamisen henkeä tai teemoja Paavola ei tässä vaiheessa halunnut avata.