Hallituksen kiisteltyä esitystä uudeksi työmarkkinamalliksi viimeistellään parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriössä. Esitys saattanee tulla jo tällä viikolla.

Oppositiopuolue SDP:n mukaan hallituksen työmarkkinamallihanke sotkisi ensi kevään naisvaltaisten alojen palkkaneuvottelut. Puolue vaatiikin hallitusta vetämään lakiesityksensä pois.

– Tässä on niin isosta periaatteellisesta asiasta kysymys, että me emme voi tätä katsoa sivusta. Tulemme jättämään tästä välikysymyksen ja mittauttamaan hallituksen luottamuksen, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kertoi MTV:n Uutisextrassa lauantaina.

Hallitus toimii nyt lakiteitse. Käytännössä hallitus on pyrkinyt lailla varmistamaan sitä, etteivät muut alat voisi saada vientialaa korkeampia palkankorotuksia työehtosopimusneuvotteluissa. Näin kävi kunta-alan ratkaisussa kesällä 2022 sen taatessa kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijöille yleistä linjaa kovemmat palkankorotukset vuosiksi. Hoitoala sai tämän lisäksi neuvoteltua myös oman lisäpalkkaohjelman.

Hallituksessa kaavailtu työmarkkinamalli sitoisi samalla myös valtakunnansovittelijan käsiä.

OPETUSALAN ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto on varoittanut, että kevään kunta- ja aluevaaleista saattaa tulla palkka- ja työehtovaalit, jos lakiesitys palkkamallista menisi läpi.

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutettujen ammattijärjestö Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen yhtyy Murron arvioon palkkavaalien mahdollisuudesta.

– Tietyssä mielessä olen samaa mieltä Murron kanssa. Ehkä poliittiset päättäjät haluavatkin istua neuvottelupöytään. Jos vientivetoinen malli tulee, sehän tarkoittaa sitä, että poliittiset päättäjät ikään kuin ottavat tukevan paikan ja haluavatkin ohjailla. Tähän astihan se on ollut niin, että työnantaja- ja työntekijäpuolet neuvottelevat asiasta. Nyt näköjään poliittisella päättäjällä on hirveä hinku tulla sinne pöytään, vaikka he väittävät, että ei ole, Rytkönen sanoo Demokraatille.

RYTKÖNEN kertoo nähneensä Lindtmanin haastattelun Uutisextrasta.

– Taisin ohjelman jälkeen sanoa viikonloppuna, että tällä lailla riisutaan sovittelijalta puolueettoman tuomarin raitapaita ja puetaan hänet toisen joukkueen pelipaitaan jatkossa. Sitten alkaa kaksi vastaan yksi -peli. Reilua? Ei, Rytkönen sanoo.

Kaksi vastaan yksi -asetelmalla Rytkönen tarkoittaa sitä, että jatkossa hän näkisi seurauksen olevan se, että valtakunnansovittelija olisi työnantajien taskussa.

Rytkösen viesti Petteri Orpon (kok.) hallitukselle on tiukka.

– Tällaista lakia ei missään nimessä pidä säätää. Ei missään nimessä.

Rytkönen kutsuu lakihanketta ”palkkamonttulaiksi” ja toteaa, ettei edes suostu käyttämään siitä mitään muuta nimeä.

– Tämähän oikeasti sementoi ja betonoi täysin meidät matalapalkka-alat sinne palkkamonttuun. Olen totaalisesti tätä vastaan.

Vaikka kaavailtu lakiesitys on lieventynyt sen takaaman työmarkkinamallin sitovuuden osalta matkan varrella, Rytkönen näkee silti, ettei todellista muutosta ole tapahtunut. Hän ei siis usko, että uudet muotoilut takaisivat esimerkiksi hoitoalalle mahdollisuuden kuroa kiinni palkoissa.

KUN Rytköseltä tiedustelee, ajatteleeko hän lakihanketta jonkinlaisena kostona työntekijöiden kannalta onnistuneesta kunta-alan ratkaisusta, hän sanoo, että ”tuo on hyvä kysymys”.

– Ketä voi ärsyttää näin paljon se, että palkka-tasa-arvo-ongelmaa saatiinkin korjattua? Minä heitän ihan saman kysymyksen ilmoille, että kenen varpaille naisvaltaiset alat astuivat, jotta pitää tämmöinen vientivetoinen työmarkkinamalli luoda ja sitoa sovittelijan kädet. Ihan käsittämätöntä, Rytkönen sanoo.

Elinkeinoelämästä ja työnantajajärjestöistä on liputettu mallin puolesta.

Rytkönen huomauttaa kokoomuksen johtavan maata.

– Luulisi, että kokoomukselle jos kenelle, on tärkeää, esimerkiksi sitoumukset, joita meillä on vaikkapa EU:n myötä. Meitähän sitoo EU-oikeus ja kansainväliset sopimukset ja nyt kun tämä rikkoo niitä, tuntuu tosi käsittämättömältä, että kokoomusjohtoinen hallitus haluaa tehdä siten, että kansainvälisiä ja sopimuksia rikotaan, hän jatkaa.

– Tässä viitattaisiin kintaalla niin monelle asialle, Rytkönen näkee.

Rytkönen viitannee näkemyksillään sopimuksista esimerkiksi EU:n vähimmäispalkkadirektiiviin sekä
Kansainvälisen työjärjestö ILO:n ammatillisia järjestäytymisvapauksia koskevan yleissopimukseen.

Jos erilaisia sopimuksia rikotaan, Rytkönen sanoo, että Tehy vie taatusti asioita oikeudellisesti eteenpäin. Muita mahdollisia keinoja hän ei halua tässä yhteydessä avata.

– Suomihan on halunnut aina vähän esittää, että olisimme mallioppilas ja noudattaisimme sovittuja sopimuksia. Nythän me emme noudattaisi esimerkiksi niin perustavanlaatuisia asioita kuin EU:n perusoikeuskirjan velvoitteita, Rytkönen katsoo.

Tehy on tuonut näitä kantoja esiin aiemmassa lausunnossaankin.

MILLARIIKKA Rytkönen muistuttaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat Suomessa perustuslain turvaamia.

– Meillä on parhaillaan päällä globaali hoitajapula ja Suomessa alalla pyörii yt-ralli. Jos hallitus sen keskelle runnoisi vielä vientivetoisen mallin läpi, onhan tämä semmoinen kombinaatio, että kyllä tämä hallitus näköjään tosissaan haluaa tuhota meidän alamme.

Rakenteilla on myös suojelutyötä koskevan sääntelyn muuttaminen.

– Kyllä he nyt ajattelivat meidät totaalisesti kanveesiin heittää. Nämä ovat hurjia aikoja hoitajille.

Rytkösen mielestä ilmassa on myös vähättelevää ajattelua, jossa nähdään, että hoitajat eivät tajuaisi, mitä nyt on tapahtumassa.

– Luulevatko päättäjät, että hoitajat eivät tajua mitä on tapahtumassa? Kyllä he tajuavat, todellakin tajuavat.

– Kun samaan aikaan mietitään, miten alalle saataisiin uusia työntekijöitä ja opiskelijoita, ei tämä nyt ainakaan se vetovoimaisin tapa ole, Rytkönen toteaa sarkastisesti.

PUHEENJOHTAJAT Katarina Murto ja Millariikka Rytkönen selvittivät viime keväänä työministeri Arto Satosen (kok.) toimesta keinoja Suomen työmarkkinamallin kaksikantaisten neuvotteluiden käynnistämiseksi uudelleen.

Työ ei johtanut tuloksiin.

Rytkönen arvioi yhä, että Suomeen todennäköisesti tarvitaan uusi työmarkkinamalli.

– Mutta sen pitää olla sellainen, että se huomioi kaikkien alojen erityispiirteet, myös vaikkapa sote- ja varhaiskasvatuksen. En edellenkään ajattele, että me emme tarvitsisi uutta malli, mutta me emme tarvitse sitä tällä tavalla runnomalla. Olen sillä kannalla kuin keväälläkin, kun otimme selvityshenkilön roolit, että kyllä malli olisi mahdollista saada neuvotteluteitse eikä uhkailemalla. Ja nythän hallitus ei sitä edes uhkaile, vaan runnoo läpi.