Teknologiateollisuus avasi toimialaan liittyviä lukuja tiedotustilaisuudessa, jossa kerrottiin tuoreen tilauskanta- ja henkilöstötiedustelun tuloksista.

Teknologiateollisuuden pääekonomisti Petteri Rautaportaan mukaan viime kuukaudet Suomen vientiteollisuudessa ovat sujuneet pitkälti odotusten mukaisesti.

– Syksyllä ennakoitu tuotannon kääntyminen laskuun on toteutunut, mutta vakava taantuma on yhä kyetty välttämään. Vaikeudet teollisuudessa tulevat jatkumaan ainakin alkusyksyyn saakka, hän summaa tiedotteessa.

– Olemme viitanneet EK:n laskelmiin näissä. En tiedä, kuinka hedelmällistä on niitä lakkovaikutuksia ruveta laskemaan. Kaikki ymmärtävät, että ne ovat aika isoja. Itse suosittelisin sellaista linjaa, että katsotaan eteenpäin, eikä taaksepäin, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola vastasi kysymykseen hintalapusta tiedotustilaisuudessa.

– Kyllähän nämä kevään kuukauden mittaiset lakot näissä meidän tuotantolaitoksissa ja satamissa osoittavat tämän lainsäädännön tarpeellisuuden. Tällähän ei puututa neuvottelutoimintaan liittyvään työtaisteluoikeuteen millään tavalla. Tämä vahvistaa sopimuskauden aikaista työrauhaa ja on siinä mielessä tervetullut uudistus.

Jaakko Hirvola huomautti, että kansainvälisessä kilpailussa työrauha on yksi asia, jolla voidaan ”tasoittaa kilpakenttää”.

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN kysyntätilanne jatkui alkuvuonna heikkona ja tilausvirrat ovat olleet aiempaa ohuempia. Rautaporras nostaa esiin positiivisena signaalina, että erittäin vaikeasta suhdannetilanteesta huolimatta alan yritykset ovat pyrkineet pitämään kiinni henkilöstöstään.

Rautaportaan mukaan yksi selitys tälle on, että yrityksillä on kuitenkin uskoa ja toivoa siitä, että vähitellen kuljetaan kohti parempaa. Toinen selitys kytkeytyy osaajapulaan.

– Vielä vuosi takaperin lähes jokainen yritys koki, että osaavan työvoiman saatavuus on ollut yksi keskeisin kasvun este, niin tämä on kirkkaana muistissa yrityksissä ja sen tähden nyt heikonkin suhdanteen aikana osaajista pyritään kovasti pitämään kiinni, Rautaporras sanoi tiedotustilaisuudessa.

Hirvolan mukaan osaajapula on edelleen Teknologiateollisuuden murhelistan kärjessä.

– Toistan moneen kertaan annetun viestin päättäjille siitä, miten kansainvälisiä osaajia pitäisi osata kohdella täällä, jotta me saisimme kaikki kansainväliset osaajat tulemaan tänne ja työllistymään täällä, koska töitä riittää.

Hirvolan mukaan hallituksen lausuntokierrokselle lähtenyt esitys työttömiksi jäävien kansainvälisten osaajien ja heidän perheidensä nopeasta maasta poistamisesta on erittäin huolestuttava viesti vientiyritysten elintärkeille kv-osaajille.

RAUTAPORTAAN mukaan tunnelmat tulevaisuuden näkymistä ovat yrityksissä hieman piristyneet tai ainakaan ne eivät ole enää niin synkkiä kuin aikaisemmin.

– Yritysten optimismia ja tulevaisuudentoivoa kuvaa hyvin sen suuntainen viesti yrityksiltä, että projekteja, hankkeita, aikomuksia ja suunnitelmia on edelleen aika paljon, mutta päätösten teko on venynyt.

Odotukset paremmasta ovat Rautaportaan mukaan tiiviisti kytköksissä toiveeseen korkojen laskuun kääntymisestä.

– Nyt odotetaan, että korkojen lasku saisi investoinnit liikkeelle ja nämä hankkeet lähtisivät pyörähtämään. Vaikea kysymys on, onko optimismi ylimitoitettua.

Myös Hirvola nostaa positiivisia merkkejä muutoin ”mollivoittoisen kehityksen keskellä”. Teknologiateollisuus on tyytyväinen hallituksen kehysriihessään tekemään päätökseen yritysvetoisten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostusten lisäämisestä sekä hallituksen esittämästä investointikannustimesta.

– Suurten investointien jälkikäteinen verotuki auttaa Suomea pärjäämään yllättäen heränneessä, globaalissa valtiontukikilpailussa. Tuki tulee kohdistaa investointeihin, joita ei muuten tehtäisi Suomeen tai jotka tuen ansiosta toteutuisivat merkittävästi aikaistettuina. Määräaikainen verokannustin houkuttelee suuria yrityksiä luomaan uusia vihreän siirtymän hankkeita Suomeen mahdollisimman nopeasti, Hirvola sanoo tiedotteessa.

Hirvola nosti tiedotustilaisuudessa esiin myös toimialoja, joiden kehitystä Teknologiateollisuudessa on seurattu ilolla.

– Yksittäisiä pirteitä uusia alueita on esimerkiksi puolijohdeala. Vaikka se on pieni Suomessa, niin sillä on mittavat mahdollisuudet, hyvä potentiaali kehittyä ja siellä ollaan tekemässä rohkeita liikkeitä. Tekoäly on toinen alue, jossa voidaan nähdä huikea tuottavuuspotentiaali, jos se saadaan kunnolla vietyä eteenpäin.