Teknologiateollisuudessa uusien tilausten arvo parani vuodentakaiseen nähden ja tarjouspyyntökyselyn saldoluku nousi positiiviseksi ensimmäisen kerran yli kahteen vuoteen. Samaan aikaan, kun kysyntä alkaa osoittaa merkkejä viennin toivotusta käänteestä, Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tempoilevat tullitoimet huolestuttavat yrityksiä.

Teknologiateollisuus ry teki kyselynsä tullien vaikutuksista yrityksille viime viikolla, koska siihen haluttiin pääekonomisti Petteri Rautaportaan mukaan tuoreinta mahdollista tietoa. Positiivista kyselyssä Rautaportaan mukaan on se, että moni alan yritys raportoi, ettei vaikutuksia oman yrityksen toimintaan ole vielä näkynyt. Vaikutukset ovatkin olleet maltillisempia kuin Teknologiateollisuudessa pelättiin.

– Huolta herättää se, että siellä jo lähes kolmannes sekä teollisista että palvelupuolen jäsenistämme kertoo, että heidän asiakkaansa näyttävät lykkäävän omia investointipäätöksiään. Jos tämä investointipäätösten odotustilaan laittaminen kestää vähänkään pitempään, se alkaa väistämättä näkyä kysynnässä toisen vuosineljänneksen aikana, Rautaporras sanoi Teknolgiateollisuuden infotilaisuudessa.

Toimitusketjuhäiriöitä raportoi teollisuudessa 15 prosenttia vastanneista. Yhdysvaltojen länsirannikoiden satamissa on hiljaista. Laivat seisovat joko merellä tai eivät ole Aasiasta lähteneetkään, Rautaporras kuvaa. Hän muistuttaa, että mitä pitempään logistiikkaketjun häiriötila jatkuu, sitä enemmän ongelmat kasaantuvat.

– Voi hyvin olla, että toimitusketjujenkin osalta vaikutukset ovat vasta tulossa – että se pommi siellä Tyynellämerellä virittyy tällä hetkellä, mutta ei ole vielä räjähtänyt käsiin.

RAUTAPORRAS toteaa, että globaalin kaupankäynnin reunaehtoihin ja pelisääntöihin puuttumisen lopputulemien arvoiminen on erittäin vaikeaa, sillä ilmiö on kompleksinen. Tätä kuvaa myös se, että kyselyn vastaajat näkivät tulleilla myös mahdollisia positiivisia vaikutuksia.

– Sellaisessa mielikuvituksellisessa tilanteessa, jossa Euroopan tullit jäisivät 20 prosenttiin, ne olisivat Kiinaan sata prosenttia ja muuhun Aasiaan 40 prosenttia, niin silloinhan eurooppalaisen tuotannon kilpailukyky suhteessa aasialaiseen vahvistuu sellaisen amerikkalaisen asiakkaan näkökulmasta, joka joutuu ostamaan välituotteensa tai jonkun muun tuotannon osansa ulkomailta, Rautaporras sanoo.

– Silmiinpistävää yritysten avokommenteissa kyselyssä on se, että minkäänlaista paniikkia tai lamaantumista ei ole jäsenkentässä havaittavissa, vaan pikemminkin aika moni kertoo, että tästä avautuu uusia mahdollisuuksia.

Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Minna Helle kiteytti tiedotustilaisuudessa, että nyt ei parane jäädä voivottelemaan tai seuraamaan tilannetta sivusta. Helteen mukaan nyt on syytä toimia sen eteen, että vientiyritykset pärjäävät.

– Meneillään on isompi ja pysyvämpi muutos, jossa geopolitiikka ja kotiinpäin vetäminen, protektionismi, on arkipäivää maailmantaloudessa. Jokuhan tässäkin tilanteessa maailmanmarkkinoilla pärjää, joku pystyy kotiuttamaan investointeja. Meidän Suomessa pitää pitää huoli siitä, että Suomi ja suomalaiset yritykset ovat pärjääjien joukossa, Helle sanoi.

Helteen mukaan hallituksen veropaketti on tehokas työkalu, jolla voidaan tukea Suomen houkuttelevuutta ja yritysten investointihalukkuutta. Hän sanoi kuitenkin olevansa huolissaan pienten ja keskisuurten yritysten kannustimista.

– Investointikannustin, jota nyt jatketaan, oli erinomainen päätös, mutta se raja, kuinka iso investoinnin täytyy olla kannustimen piiriin päästäkseen, on todella suuri. Siinä puhutaan kymmenien miljoonien investoinnista ja tämä raja on liian korkea pk-yrityksille. Jos Suomen talous halutaan kasvuun, pk-yritysten kasvuhakuisuus on aivan keskeinen ajuri, jotta kasvuun päästään.

TEKNOLOGIATEOLLISUUS esitteli tänään tuloksia tuoreesta tilauskanta- ja henkilöstötiedustelusta sekä huhti-toukokuun vaihteessa tehdystä TeknoBaro-kyselystä.

Tulosten mukaan uusien tilausten arvo oli tammi-maaliskuussa 25 prosenttia pienempi kuin edellisellä neljänneksellä mutta 9 prosenttia suurempi kuin vuoden 2024 vastaavalla ajanjaksolla. Rautaportaan mukaan tilausten merkittävää laskua selittää viime vuoden loppuun kohdistunut arvoltaan erittäin suuri laivatilaus.

Teknologiateollisuuden mukaan ensimmäisen vuosineljänneksen tilauskertymää voi kuitenkin kuvata kohtalaisen hyväksi, verrattuna viime vuoden aiempien vuosineljännesten tilauskertymiin.

Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa prosentin pienempi kuin joulukuun lopussa mutta seitsemän prosenttia suurempi kuin vuoden 2024 maaliskuussa.

Vuodenvaihteen aikaisen tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan kääntyvän vähitellen nousuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna toimialan yritysten liikevaihto laski Suomessa noin prosentin verrattuna vuoteen 2023, ja se oli kaikkiaan noin 98 miljardia euroa. Liikevaihtoa painoi tuotantomäärien supistuminen sekä tuottajahintojen lasku.

Teknologiateollisuuden henkilöstömäärä Suomessa oli maaliskuun lopussa sama kuin joulukuun lopussa eli noin 328 000. Lomautusjärjestelyiden piirissä oli maaliskuun lopulla noin 16 000 henkilöä. Uuden henkilöstön rekrytoinnit olivat maltillisella tasolla tammi-maaliskuussa.