Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kolumnit

23.3.2025 17:00 ・ Päivitetty: 23.3.2025 15:02

Tekoäly on teologinen kysymys – kone ei tunne vastuuta, mutta ihmisen pitää tuntea se, arkkipiispa Tapio Luoma sanoo

iStock

”Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen.”

Tapio Luoma

Raamatun alkulehtien luomiskertomukseen sisältyvä toteamus tiivistää kristillisen käsityksen ihmisestä ja hänen arvostaan.

Niillä on merkitystä, kun hahmotellaan tekoälyn mahdollisuuksia ja uhkia, sen rajoja ja vaikutuksia. Tekoälyssä on nimittäin lopulta kysymys ennen muuta ihmisestä.

Jumalan luomana olentona ihmisellä on kyky luoda itse uutta. Jumala loi ihmisen kuvakseen, ja ihminen on luonut tekoälyn kuvakseen.

Tekoälyn kehitystä on siivittänyt pyrkimys valjastaa algoritmit ja mikroprosessorit ylittämään ihmisen luontaiset kyvyt ja saada tekoäly vaikuttamaan mahdollisimman ihmismäiseltä. Siksi ei voi välttyä kysymykseltä, mitä ihmisyydelle tapahtuu tämän kehityksen myötä.

Tekoäly on järjestelmä tai ohjelma, joka koneiden tavoin tekee vain sitä, mitä ihminen käskee sen tehdä. Sen sijaan ihminen biologisena olentona ei ole mekanismi vaan organismi, elävä olento, jonka erityislaatuisuutta on näihin aikoihin asti voitu perustella suhteessa koneisiin.

Tekoälyn kehittymisen myötä nämä erot ovat käyneet kuitenkin yhä hämärämmiksi. Teologiselta kannalta yksi raja vaikuttaa pysyvältä: ihminen on Jumalan luomus, tekoäly ihmisen luomus.

MONET tekoälyn nopean kehityksen herättämät huolet liittyvät tekoälyn ihmismäistymiseen tai itsenäistymiseen.

Aihetta käsitellään esimerkiksi elokuvissa, joissa korkean tietoisuuden asteen saavuttaneet koneet oppivat itse valmistamaan uusia koneita ja ennen pitkää ottavat ihmisiltä vallan tyrannisoidakseen heitä.

Jo nyt tekoälyllä tuotetut kuvat, videot ja tekstit vetävät vertoja lahjakkaimpienkin ihmiskykyjen aikaansaannoksiin.

Kun ihminen Jumalan kuvana kehittää tekoälyä yhä enemmän muistuttamaan itseään, toistetaan Raamatun luomiskertomuksen teemaa. Luomisessa ihminen sai tehtävän viljellä ja varjella luomakuntaa, ainutta kotiaan, mutta samalla hän sai vapauden eettiseen harkintaan.

Ihminen otti kielletyn hedelmän paratiisin keskelle asetetusta puusta omasta harkinnastaan ja valinnastaan, ei Jumalan ohjelmoimana tai pakottamana.

Lahjoittaessaan vapauden ja eettisen harkintakyvyn ihmiselle Jumala otti riskin, että ihminen voi valita myös väärin. Tekoälyyn liittyy vastaava eettinen kysymys, kuinka suuren vapauden ihminen haluaa koneelle antaa.

Kone ei tunne vastuuta, mutta ihmisen pitää tuntea se.

Jos ihminen luovuttaisi perimmäisen vastuun ratkaisuista tekoälylle, tai sysäisi virheet sen niskoille, se merkitsisi perustavanlaatuista muutosta ihmisyyden ymmärtämisessä.

TEKOÄLYN kehittymisellä ei kuitenkaan pidä pelotella.

Ihmisen luotuisuuteen ja ainutlaatuisuuteen kuuluu uteliaisuus ja elämää helpottavien ja rikastuttavien asioiden, myös koneiden, keksiminen ja kehittäminen.

Tekoälyn mahdollisuudet ihmiselämän tukemisessa ovat huikean laajat. Mihin tekoälyn kehitys johtaakin, on muistettava, että ihmisarvoa ei voi sille antaa eikä vastuuta sille siirtää.

Se on ihmisen luomus, jolla on vain välinearvo.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU