Luvut eivät kuitenkaan ole Mäki-Lohiluoman mukaan vielä täysin varmoja.

-  Asiasta on vaikea tehdä arviota tällä hetkellä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että ajassa pitää elää ja meidän tulee elää yhteiskunnan muutoksen mukana ja haluamme opettaa kelalaisillekin uusia taitoja, Mäki-Lohiluoma vastasi STT:n kysymykseen tekoälyn työllisyysvaikutuksista Kelan keskustelutilaisuudessa aamulla.

Samansuuntaisen arvion antoi myös Kelan pääjohtaja Lasse Lehtonen viime viikolla julkaistussa Puheenaihe-podcastissa. Lehtosen mukaan tekoäly voisi korvata Kelan etuuskäsittelijöitä.

Kelan tavoitteena on saavuttaa vuoteen 2035 mennessä jopa 80 prosentin automaatioaste sekä asiakaspalvelussa että hallinnossa.

Asiakkaalle tämä tarkoittaisi, että tulevaisuudessa ei välttämättä tarvitse asioida ollenkaan suoraan Kelan kanssa, vaan asioiminen Kelassa hoituisi täysin itsenäisesti.

Marraskuun Aamu Kelassa -tilaisuudessa käsiteltiin tiistaina tekoälyn hyödyntämistä julkishallinnossa ja siihen liittyviä eettisiä kysymyksiä.

KELAN johtava asiantuntija Riikka Lindroos-Järvitalo kuitenkin huomauttaa, että tekoälyn hyödyntämisellä voi myös olla myönteisiä vaikutuksia työllisyyteen.

-  En näe, että tekoäly ainoastaan vähentäisi työntekijöiden määrää. Tekoäly voi myös tuoda uutta työtä, sillä jonkun pitää sitä myös valvoa.

Kelan pääjohtaja Lehtonen on ollut viime päivinä runsaasti julkisuudessa Kelan työntekijöihin liittyvien kommenttiensa vuoksi. Kohu sai alkunsa Kelan työntekijöitä närkästyttäneestä uudesta etätyölinjauksesta, johon liittyen Lehtonen sanoi julkisuudessa, ettei Kelalla ole nykyisessä työvoimatilanteessa erityistä tarvetta pitää ”ihan viimeisen päälle” kiinni työntekijöistään.

Myöhemmin Lehtonen on pyytänyt Ilta-Sanomien saamalla videolla sanavalintojaan Kelan henkilökunnalta anteeksi.

Tekoälystä toivotaan olevan lähitulevaisuudessa apua Kelan liikamaksuihin eli Kelan maksamiin ylimääräisiin tai aiheettomiin etuuksiin.

Aamun tilaisuudessa Lindroos-Järvitalo kertoo Kelan parhaillaan kehittävän ratkaisua liikamaksuihin, jossa yhtenä välineenä toimii tekoäly. Tarkoituksena on, että asiakkaalle tiedotettaisiin jo ajoissa, jos näyttää siltä, että hänelle ollaan maksamassa liikaa tukia. Vuonna 2023 Kela maksoi noin 117 miljoonaa euroa liikaa etuuksia.

Tarvittaessa ihminen pystyisi Lindroos-Järvitalon mukaan muuttamaan tai kumoamaan tekoälyn päätöksiä.

KELA yhdessä muun muassa verottajan kanssa toivovat tekoälyn käytön lisäämiseksi muutoksia digipalvelulakiin niin kutsutun palveluautomaatioon osalta.

Tällä hetkellä lain mukaan ihmisen tulee tarkistaa ja varmistaa esimerkiksi chatbottien vastausten sisältö.

Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Teija Hauteran mukaan toinen keskeinen este tekoälyn hyödyntämiselle julkishallinnossa tällä hetkellä on se, että laissa on säädetty edellytykset sille, millä perusteilla asian saa ratkaista automaatiolla. Päätöksen tulisi perustua vain ihmisen etukäteen määrittelemiin käsittelysääntöihin.

Generatiivisen tekoälyn ei koeta täyttävän näitä edellytyksiä.

Lakirajoitteiden vuoksi tekoäly ei voi tällä hetkellä tehdä Suomessa viranomaispäätöksiä eikä se voi tuottaa esimerkiksi viranomaissivustoilla toimivien chatbottien tarjoamia palveluita.

Tällä hetkellä valtiovarainministeriön asettama työryhmä selvittää muutosten tekemistä digipalvelulakiin palveluautomaation osalta.

Aliisa Uusitalo/STT