Telegramin oman ilmoituksen mukaan tammi-maaliskuussa 2025 se vastasi 60:een Suomen viranomaisilta tulleeseen tietopyyntöön, joiden kohteena oli 166 palvelun käyttäjää.

Yhtiö suostui myös poistamaan sisältöä palvelustaan.

Viime vuonna viranomaispyyntöjä tuli vain 24, yhteensä 73:sta Telegramin käyttäjästä.

KESKUSRIKOSPOLIISI kertoi Demokraatille sähköpostitse, että Telegram ryhtyi vastaamaan EU:n jäsenmaiden virallisiin tiedonsaantipyyntöihin vasta viime vuoden aikana.

Ensimmäiset käyttäjätiedot esitutkintaan liittyvässä tapauksessa Suomen poliisi sai syyskuussa 2024.

KRP antaa ymmärtää, että Telegram vastaa nykyisin Suomen poliisin tiedonluovutuspyyntöihin auliisti. Lisäksi se on totellut KRP:n poistamismääräyksiä esimerkiksi terroristisesta sisällöstä, ja tarkistuspyynnöillä on saatu muuta haitallista aineistoa pois palvelusta.

Poliisi ei kerro, millaisia tietoja se on pyytänyt tai saanut, tai millaisista rikostutkinta-asioista niissä on ollut kyse.

KRP:n mukaan se ei tilastoi tiedonluovutuspyyntöjä, mutta Telegramin ilmoittama tämän kevään määrä voi pitää paikkaansa.

AIEMMIN Telegram oli pitkään rikollisten suosiossa, sillä palvelu ei piitannut eurooppalaisten viranomaisten luovutuspyynnöistä edes vakavissa rikostapauksissa.

Nyt yhtiö on alkanut noudattaa noudattaa EU:n Digital Services Act -lakia.

Käyttäytymismuutosta saattoi vauhdittaa sekin, että viime kesänä yksi palvelun perustajista, venäläinen Pavel Durov, pidätettiin Ranskassa.

Häntä epäillään useista palvelun toimintaan liittyvistä rikoksista ja viranomaisavun laiminlyönneistä. Durov pääsi vapaaksi keväällä ja palasi asuinmaahansa Dubaihin odottamaan oikeusprosessin jatkoa.

VALTAOSA palvelun viime talvena tekemistä, EU-maiden viranomaisten pyytämistä sisältöpoistoista johtui terrorismista. Näitä on ollut 528.

Lisäksi EU:n viranomaiset tekivät palvelulle tieto- ja poistopyyntöjä esimerkiksi huijauksista, kyberrikollisuudesta, lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä, rikokseen yllyttämisestä, asekaupasta ja huumausainekaupasta.