Teollisuusliiton kolmipäiväinen liittokokous alkoi maanantaina Tampere-talossa, jossa 441 Teollisuusliiton jäsentä linjaa liiton tulevaisuudennäkymiä. Kaikkiaan avajaispäivänä kokousvieraat mukaan lukien Tampere-taloon on kokoontunut 800 henkeä.

Avajaispuheessaan Aalto kuvasi, miten kansainvälinen talous vaikuttaa teollisuuden ja Teollisuusliiton toimintaympäristöön hyvässä ja pahassa.

– Energiakriisi, sitä edeltänyt komponenttipula, globaalien logistiikkakustannusten kasvu, seuraavaksi mahdollisesti Yhdysvaltojen pankkikriisi ja Ukrainassa käytävästä sodasta aiheutuvat häiriöt kansainväliseen talouteen näkyvät Suomessa ikävinä yllätyksinä työpaikoilla. Tuotanto saattaa pysähtyä, tilaukset peruuntua, tehdään lomautuksia ja pannaan porukkaa pihalle, hän sanoi.

– Meidän on mahdollista hyödyntää korkeaa osaamistamme ja viedä pienenä maana oman erikoistumisemme mukaisia tuotteita lähes minne tahansa koko maailmassa. Vastaavasti Suomi voi tuoda helposti raaka-aineita ja tuotteita, joita emme itse pysty valmistamaan. Nämä hyödyt tuntuvat usein itsestään selviltä ja normaaleilta osilta arkista aherrusta, joten huomaamme tämän kansainvälisen verkottuneisuuden vasta, kun se ei enää toimi.

Aalto totesi, että näitä kysymyksiä pohditaan tällä hetkellä varmasti myös Säätytalolla, jossa hallituksen muodostaja Petteri Orpon (kok.) johdolla neuvotellaan uudesta hallituksesta. Julkisuuteen neuvotteluissa käydyistä keskusteluista on tihkunut tietoa ripotellen, mutta Aallon mukaan selvää on ainakin kaksi asiaa:

– Oikeistopuolueet hakevat niin talouden kasvun vahvistamista kuin merkittäviä leikkauksia julkisiin menoihin. Tavoitteet voivat tosin osin olla ristiriidassa ja siksi haluan lähettää muutaman varoituksen sanan tai ystävällisin neuvon Säätytalon puolueille.

AALTO totesi puheessa, että vaikka julkista taloutta pitää tasapainottaa, ei teknisestä taantumasta pidä ajautua itseaiheutettuun lamaan liian kovilla ja etupainotteisilla sopeutustoimilla. Aallon mukaan tarpeelliset toimet tulee jaksottaa talouskasvun kannalta järkevällä tavalla koko vaalikauden ajalle ja varmistaa, että Suomen talous kääntyy viimeistään syksyllä pois taantumasta.

– 2010-luvun finanssikriisiä seurannut pitkittynyt talouden heikko tila johtui ainakin osittain liian laajasta ja väärin ajoitetusta menosopeutuksesta. Toivottavasti näistä virheistä on otettu opiksi. Onneksi merkkejä paremmasta on jo ilmassa. Tilastokeskuksen mukaan Suomen talous on yllättäen kasvanut alkuvuodesta. Kaksi vuosineljännestä kestänyt tekninen taantuma onkin saattanut jo katketa. Haurasta kasvua ei omin toimin kannata pilata.

Aalto muistutti, että energiakriisin seurauksena olemme suuren teollisen murroksen keskellä. Irtautuminen fossiilisista polttoaineista ja pyrkimys omavaraisuuteen keskeisillä teollisuudenaloilla on käynnistänyt siirtymän, joka on tuomassa Suomeen kymmenien miljardien eurojen investoinnit yksityisellä rahalla, hän sanoi.

– Tämä piristysruiske tulee toteutuessaan voimistamaan Suomen talouden ja työllisyyden kasvua merkittävästi etenkin teollisuudessa. Talouden vahvistuminen ja työllisyysasteen nousu ovat parhaita keinoja myös julkisen talouden tasapainottamiseen.

Aalto varoittaa tulevaa hallitusta tekemästä toimia, jotka johtavat näiden investointisuunnitelmien peruuntumiseen tai niiden kohdistumiseen muihin maihin. Aalto korosti, että energiasiirtymä ei voi toteutua pelkästään julkisilla investoinneilla, etenkään kun valtiontaloutemme kamppailee syvän rakenteellisen alijäämän kanssa.

– Huomasin ilokseni, että Helsingin Sanomien haastattelussa hieman yli kuukausi sitten Koneen hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin lähetti täysin samat terveiset tulevalle hallitukselle.

– Herlin myös toivoi, että teollisuuden uudistumisesta ja investointien saamisesta Suomeen löytyisi hallitusta ja oppositiota yhdistävä tarina. Voin vilpittömästi sanoa, että Teollisuusliitto haluaa olla tällaisessa tarinassa mukana.

SUOMALAISESSA yhteiskunnassa kunnioitus teollisuudessa tehtävää työtä ja teollisuustyöntekijää kohtaan on Riku Aallon mukaan heikentynyt. Hän kuvasi, että teollisuusliittolaiset toteuttavat arvojaan ja unelmiaan työnsä kautta ja hankkivat elannon perheelleen.

– Pitävät rattaat pyörimässä, valot päällä ja takaavat sen, että meillä on varaa tähän hyvinvointiyhteiskuntaan. Sitä ei saa päästää unohtumaan.

Aalto korosti, että teollisuuden työn arvostuksen ja kunnioituksen vahvistaminen on Teollisuusliiton väen tehtävä.

– Jos me emme pidä ääntä teollisuuden työntekijöiden puolesta, kuka sen sitten tekee? Nuorten hakeutuminen teollisille aloille johtavaan koulutukseen on vähentynyt ja tämä näkyy työpaikoilla pulana ammattitaitoisesta työvoimasta. Kädentaitojen osaaminen on heikentynyt, eikä niitä tällä hetkellä riittävästi painoteta perusopetuksessa keskeisinä työelämässä tarvittavina taitoina. Ammatillisesta koulutuksesta leikkaaminen ja tutkintojen lyhentäminen lähettää sen viestin, että kyse on vähäarvoisemmasta osaamisesta ja vähemmän arvokkaista taidoista. Tämä ei todellakaan ole näin.

Aalto huomautti teollisuuden yritysten ”jopa epätoivoisia muotoja saavan osaajien etsinnän” kertovan, että teollisuuden ammattilaisia tarvitaan kaikilla toimialoilla ympäri Suomen. Hän painotti, että menestyvä teollisuus ja vientisektori ovat ehdoton edellytys sille, että hyvinvointivaltion rahoituspohja turvataan ja julkinen talous saadaan tasapainoon.

– Haluankin, että lähetämme liittokokouksesta vahvat terveiset Säätytalolle: teollisuuden työ on hyvinvointivaltion edellytys. Teollisen työn arvostusta on lisättävä, eikä teollisuuden toimintaedellytyksiä tai investointinäkymiä heikentäviä ratkaisuja pidä tehdä.