Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Työmarkkinat

Teollisuusliiton Aalto: ”Ei ole niin merkityksellistä mitä saa, kunhan saa vähän enemmän kuin toinen” – kunta-alan ratkaisu vaikuttaa syksyn palkkaneuvotteluihin

LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Kunta-alan jumittunut palkkariita uhkaa vaikeuttaa myös syksyllä edessä olevia teollisuuden neuvotteluita.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton palkkaratkaisua on usein pidetty päänavaajana, joka määrittelee niin sanotun yleisen linjan. Nyt kunta-alan järjestöt vaativat lisää sen päälle. Teollisuudessa uskotaankin, että päänavaajaa on tällä kertaa vaikea löytää.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto arvioi, että se millaiset korotukset kunta-ala saa, vaikuttaa kaikkien muidenkin, myös Teollisuusliiton, tavoitteisiin.

-  Työmarkkinat on ainakin tähän mennessä toiminut sillä tavalla, että jos joku jossakin on jotain saanut, muut pyrkivät sitä kopioimaan. Pidän sitä normaalina, että niin tässäkin tulee käymään. Vielä kun sovittelulautakunta laittoi numeroita jo valmiiksi julkisen sektorin kaatuneeseen esitykseen, niin kyllähän se jotain osviittaa antaa, Aalto sanoo STT.lle.

Sovittelulautakunta esitti kunta-alan työntekijöille tälle vuodelle yleisen linjan ylittävät palkankorotukset. Lisäksi se ehdotti noin prosentin korotuksen vuosittain tavanomaisten sopimuskorotusten päälle viideksi vuodeksi. Esitys kaatui, koska hoitajajärjestöt Tehy ja Super vaativat parempia korotuksia.

Aallon mielestä olisi reilumpaa, että kunta-alan ratkaisua ei kytkettäisi muihin sopimuksiin.

-  Jos se toteutuisi niin kuin sovittelulautakunta esitti, se tarkoittaisi käytännössä meille painetta siitä, että emme saisi pyrkiä parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen omien jäsentemme osalta, koska se nostaisi julkisen sektorin palkkoja niin paljon.

Nyt näyttää siltä, että kunta-ala ei ennen kesälomia saa sopimuksia aikaiseksi.

-  Tavoitteen asettelu näyttää olevan niin, että ei ole niin merkityksellistä mitä saa, kunhan vaan saa vähän enemmän kuin joku toinen, Aalto kuvailee.

Aalto: euromääräiset palkankorotukset hyvä ehdotus.

Sovittelulautakunnan esitys viestittää Aallon mielestä myös siitä, että sovittelusta saa paremmat sopimusehdot kuin suoraan neuvottelemalla. Ensimmäisen sopimuksen tekijää on vaikeampi löytää, jos yleinen käsitys on, että sovittelija antaa aina paremmat korotukset kuin mitä joku on neuvotellut, hän ennakoi.

-  Kysymys kuuluu, onko suoraan neuvotteleminen se tapa, jolla ensi syksyn asioita ratkaistaan, vai onko niin, että jokainen ammattiliitto kriisiyttää omat neuvottelunsa ja pyrkii saamaan sovittelutoiminnan kautta itselleen paremmat sopimukset.

Hän sanoo Teollisuusliiton arvioivan ennen omia neuvottelujaan kokonaisuutta, minkälaisessa tilanteessa teollisuus kaiken kaikkiaan on ja millaiset inflaatio-odotukset ovat.

-  Moni asia vaikuttaa siihen, millaisilla tavoitteilla neuvottelupöytään lähdetään. Ei meillä ole vielä näitä tavoitteita asetettu, että katsotaan nyt.

Kunta-alan esille nostama matalapalkkakysymys on Aallon mielestä kuitenkin ihan oikea. Teollisuusliitossakin on aloja, joilla on pienet palkat, kuten pesulatyöntekijöitä ja jakajia. Hän pitää hyvänä Palvelualojen ammattiliitto Pamin puheenjohtajan Annika Rönni-Sällisen ehdotusta euromääräisistä palkankorotuksista, jotka suosisivat pienipalkkaisia työntekijöitä.

Aalto on kertonut näkemyksistään aiemmin myös ainakin Suomen Kuvalehdelle.

”Päänavaajan rooli vaikeutuu entisestään.”

Teknologiateollisuuden sopimukset ovat kiinni marraskuun loppuun 2023 asti, mutta ne voidaan irtisanoa päättymään tämän vuoden marraskuussa, jos työnantaja ja työntekijäjärjestöt eivät pääse yhteisymmärrykseen palkkaratkaisusta syyskuun loppuun mennessä, sanoo Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi.

-  Ei tällaiset ratkaisut, joita on ollut julkisuudessa esillä, ainakaan helpota tilannetta. Nyt on vielä mahdollisuus kuntapuolella reivata asiaa ja tehdä fiksuja ratkaisuja, hän sanoo viitaten sovittelulautakunnan esitykseen.

-  Olen Aallon kanssa samaa mieltä, että ilman muuta päänavaajan rooli vaikeutuu entisestään, jos siellä on tuollainen automaatti taustalla, että samalla kun neuvotellaan meidän alan palkantarkistuksista, tulee sitten vielä ”lite till” toisille samalla ratkaisulla.

Ruohoniemi arvelee, että yksityisen sektorin ammattiliittojen on ”äärettömän hankalaa” hyväksyä tilanne, jossa toiset käyttäisivät astinlautana heidän tekemiään sopimuksia.

Ruohoniemi: raha ei ratkaise osaajapulaa.

Yleisen linjan mukaisten palkankorotusten piirissä on Ruohoniemen mukaan lähes miljoona palkansaajaa. Siitä raamista on hänen mielestään löydettävissä ja toteutettavissa eri suuruisia korotuksia myös kuntasektorilla.

-  Olisi järkevää, jos ratkaisu olisi yleisen linjan mukainen ja siellä sitten otettaisiin huomioon tuottavuutta ja muita elementtejä sopimusrakenteen sisältä. Silloin ei jäisi sellaisia haittaavia tekijöitä, joita sovintoehdotus sisälsi ja jotka ilman muuta vaikeuttavat myös meidän neuvotteluita.

-  Silloin sillä ei myöskään ole niin väliä, tuleeko se ennen lomia vai lomien jälkeen.

Ruohoniemi kysyy, onko esimerkiksi hoitoalalla tarpeen, että kaikki saavat saman korotuksen.

-  Vai onko siellä joitakin paikkoja, joissa tuottavuus on kehittynyt paremmin ja joihin voidaan kohdentaa korotuksia. Ja jos halutaan yksityisen sektorin palkat, eikö olisi fiksua, että olisi myös yksityisen sektorin vuosilomat. Osaajapulaan tulisi 11  000 henkilötyövuotta lisää, jos julkisella olisi samat lomat kuin yksityisellä sektorilla esimerkiksi.

Ruohoniemen mielestä on selvää, että raha ei ratkaise osaajapulaa. Hänen mukaansa kyseessä on mantra, jolla hoitoalan palkansaajajärjestö Tehy on luonut hankalan neuvotteluasetelman.

-  Oman alan työnantajien mustamaalaaminen tai työntekijöiden väheksyminen ei millään tavalla lisää vetovoimaa alalle. Asetelma, jossa on rakennettu huonoa ilmapiiriä ja hoetaan mantran omaisesti, että yhdellä taikatempulla ratkaistaan asioita, ei todellakaan toimi.

Aallon kannattamalle euromääräiselle palkankorotukselle matalimpiin palkkoihin Ruohoniemi ei lämpene Teknologiateollisuuden toimialoilla.

-  Jos kuntapuolella halutaan sellaisella elementillä solidaarisuutta ajaa ja kohdentaa korotusta esimerkiksi yleisen linjan mukaisen raamin sisällä enemmän sinne matalapalkka-aloille, niin se on niiden neuvottelupöytien asia.

-  Meidän aloilla en pidä sitä paikallisena ratkaisuna kaikissa tilanteissa ollenkaan huonona, mutta se että valtakunnallisessa tessissä tehtäisiin euromääräisiä korotuksia, sille ajatukselle en lämpene.

STT-Sanna Nikula

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE