Teollisuusliiton mukaan työnseisauksia laajennetaan jälleen, koska työnantajapuoli ei suostu huomioimaan hintojen nousua palkkaratkaisun mitoittamisessa.

Liitto muistuttaa, että Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan palkansaajien reaaliansiot laskivat vuonna viime vuonna eniten yli 60 vuoteen.

– Palkkojen on noustava, koska hinnat ovat nousseet. Palkansaajille on luotava näkymä menetetyn ansiotason korjaamisesta. Suomen vahva kilpailukyky mahdollistaa palkkojen korottamisen työpaikkoja vaarantamatta, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo tiedotteessa.

Toimipaikkakohtaiset työnseisaukset ovat voimassa 15.-17.helmikuuta. Lakkovaroitusten lisäksi Teollisuusliitto kertoo pidentävänsä teknologiateollisuuden, kemian perusteollisuuden, muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden sekä öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuuden sopimusalojen ylityökieltoja 17. helmikuuta asti.

Teollisuusliiton mukaan ylityökiellot ja toimipaikkakohtaiset työnseisaukset eivät koske hätätyötä eivätkä sellaista työtä, joka on välttämätöntä hengen ja terveyden turvaamisen kannalta.

Teknologiateollisuuden sopimusalat siirtyivät sopimuksettomaan tilaan joulukuun 2022 alusta. Kemianteollisuudessa sopimukseton tila alkoi vuoden 2023 alusta. Neuvottelut Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n sekä Teollisuusliiton ja Kemianteollisuus ry:n välillä kariutuivat tuloksettomina maanantaina 16.1.2023

Teknologiateollisuuteen aiemmin ilmoitettu Teollisuusliiton kolmipäiväinen lakko alkaa keskiviikkona, kun teknologiateollisuuden työriidassa ei päästy tiistaina valtakunnansovittelijan toimistolla ratkaisuihin.

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN työnantajat kritisoi YTN:n, Teollisuusliiton, Ammattiliitto Pron ja YTN:n lakkovaroituksia. Työnantaja enteilee, että myös Pron ensimmäinen lakko alkanee keskiviikkona, vaikka työriitaa sovitellaan vielä tiistaina illalla. Toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi sanoo liittojen toiminnan olevan ”vastuutonta ja hyvin erikoista”.

– Pakostakin tulee mieleen ajatus, onko tässä kyse muustakin kuin palkansaajien ostovoimaa koskevasta huolesta – esimerkiksi halusta näyttää valtaa eduskuntavaalien alla, Ruohoniemi pohtii tiedotteessa.

– Työmarkkinapöydistä tarvitaan mahdollisimman pian ratkaisut, jotka ottavat tasapainoisella tavallaan huomioon palkansaajien ostovoiman ja yritysten mahdollisuudet pärjätä maailmanmarkkinoilla, hän sanoo.

YTN:n tänään ilmoittaman lakonuhan piirissä on 42 teknologiateollisuuden yritystä. Teollisuusliiton lakonuhka kattaa 43 yritystä.

KEMIANTEOLLISUUS ry katsoo Teollisuusliiton ilmoituksen uusista työtaistelutoimista osoittavan ”täydellistä välinpitämättömyyttä”.

– Uudet ilmoitukset lakonuhista on annettu tänään klo 13, kun kemianteollisuuden sovittelua oli sovittu jatkettavan tänään klo 14. Menettely lähinnä hämmentää ja tyrmistyttää, Kemianteollisuuden tiedotteessa todetaan.

Kemianteollisuus laskee, että Teollisuusliiton ja Ammattiliitto Pron lakonuhkien piirissä on tällä hetkellä kemianteollisuudessa ja muoviteollisuudessa yhteensä 20 yritystä, noin 4 400 työntekijää ja 1 935 toimihenkilöä.

– Erityisen kiperä tilanne on pienillä ja keskisuurilla yrityksillä, joiden mahdollisuudet siirtää kohonneita kustannuksia eteenpäin ovat olleet vajavaiset. Sama tilanne koskee muoviteollisuutta, joka on työntekijämäärältään kemianteollisuuden suurin alatoimiala, tiedotteessa todetaan.

– Mitä pidempään palkankorotuksista riidellään ja yrityksille aiheutetaan vahinkoja, sen pienemmäksi käy myös palkanmaksuvara. Lisäksi palkankorotusten ajankohta vain siirtyy. Tilanteesta kärsivät kaikki.

Muokattu 31.1. klo 15.11: täydennetty työnantajapuolen kommenteilla.