Vaikka dementiaan ei ole parantavaa hoitoa, jopa 45 prosenttia riskistä liittyy tekijöihin, joihin ihminen itse voi vaikuttaa. Näitä ovat esimerkiksi tupakointi, alkoholin käyttö, sosiaalinen eristäytyminen, vähäinen liikunta ja ilmansaasteille altistuminen.

Terveysjärjestö suosittaakin terveellisten elämäntapojen ohella muun muassa osallistumista sosiaaliseen toimintaan sekä uutena suosituksena ilmansaasteille altistumisen vähentämistä.

SUOMALAISTUTKIJAN mukaan dementia ei ole pelkkä terveysvaiva, vaan se köyhdyttää kansantalouttakin.

Itä-Suomen yliopiston tutkimustulosten mukaan varhain alkava muistisairaus aiheuttaa merkittäviä työkyvyn ja ansiotulojen menetyksiä jopa 15 vuotta ennen diagnoosia.

Dementia on kattotermi, jolla tarkoitetaan muistisairaudesta johtuvaa tiedonkäsittelyn heikkenemistä sellaiseen vaiheeseen, jossa ihminen ei kykene huolehtimaan itsestään, Solje kertoo. Suomessa dementiatasoista muistisairautta sairasti vuonna 2021 arvioiden mukaan noin 150 000 ihmistä.

Eikä sairaus kosketa ainoastaan sairastavaa, vaan se säteilee taloudellisesti myös yhteiskuntaan ja läheisten elämään.

- Omaisten tulotaso, työllisyys ja terveys muuttuvat, Solje luettelee.

MEILLÄ WHO:N luettelemista riskitekijöistä korostuvat esimerkiksi ylipainoisuus, vähäinen liikunta ja alkoholin käyttö, Solje listaa.

Hän myös painottaa, että mainituilla asioilla on lukuisia muitakin vakavia terveysvaikutuksia kuin dementiariskin kasvu. Suomesta löytyy kuitenkin myös kehuttavaa.

- Ilmansaasteita on vähemmän verrattuna moniin muihin maihin, ja esimerkiksi pyöräilykypärää käytetään paljon, mikä vähentää päävammoja.

Näiden lisäksi tupakointi on Suomessa laskemaan päin. Sen sijaan kannabiksen käyttö on lisääntynyt etenkin nuorten parissa, mutta toistaiseksi ei ole julkaistu laajoja systemaattisia tutkimuksia, jotka selvittäisivät muistisairauksien ja kannabiksen käytön yhteyttä.

Punaisen lihan syöntiä olisi syytä vähentää ja ruuan tulisi olla monipuolista ja terveellistä. Vielä ei ole tutkimustietoa, vähentääkö kasvis- tai vegaaniruokavalio riskiä sairastua dementiaan.

Soljen mukaan Suomessa vallitsee yhä virheellinen käsitys, että ylipaino olisi ihmisen oma valinta. Hänen mukaansa siihen tulisi suhtautua kuin mihin tahansa muuhun sairauteen ja hoitaa sitä tehokkaasti.

MUUTENKAAN merkittävä osa dementian riskitekijöistä ei ole yksilön käsissä, Solje muistuttaa.

Esimerkiksi uutena riskitekijänä listattu ilmanlaatu on pääosin yhteiskunnallinen kysymys, johon esimerkiksi valtiot tai yritykset voivat puuttua.

Myös pienemmän mittaluokan asioihin, kuten tupakan ja alkoholin saatavuuteen voi vaikuttaa esimerkiksi verottamalla. Listalle mahtuu vaikka ja mitä muutakin yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

- Liikuntapaikkojen määrä ja saatavuus, kuulon ja näön kuntoutus ja kolesterolin seulova mittaaminen, Solje luettelee.

Hän korostaa myös koulutuksen tärkeyttä. Yhteiskunnan tulisi Soljen mukaan tarjota kouluttautumismahdollisuuksia läpi elämän.

- Ajatus, että opiskellaan nuorena ja sitten tehdään vaan töitä eläköitymiseen saakka, ei ole aivoterveyden kannalta kestävä

SAIRAUSTEN tutkimista vaikeuttaa niiden hidas kehittyminen. Tavallisimmin niihin sairastuvat yli 65-vuotiaat.

Oireeton vaihe on pitkä ja voi alkaa jo keski-iässä, jolloin myös riskitekijöiden välttäminen tulisi viimeistään aloittaa.

- Jos niihin keskittyy vasta eläkeiässä, on menettänyt jo valtavasti potentiaalia riskin pienentämiselle, Solje avaa.

Jos ihminen sairastuu kahdeksankymppisenä muistisairauteen, prosessi on ollut jo pitkään käynnissä. Suomessa ei tehdä muistisairauksien väestötason seulontoja. Näin siitä huolimatta, että ne ovat Suomessa naisten toiseksi yleisin kuolinsyy ja yksi kalliista sairausryhmistä.

Dementian aiheuttamat vuosittaiset kustannukset maailmantaloudelle ovat Maailman terveysjärjestön arvion mukaan noin 1,3 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Yksi biljoona on tuhat miljardia ja siinä on ykkösen perässä 12 nollaa.

Teksti: STT / Ilja Minkin