SOSTEn mukaan esitys noudattelee hyvin pitkälti kevään kehysriihessä tehtyjä päätöksiä, eikä liikkumavaraa uusille menoesityksille juuri ollut. Myös verotuksen puolella uudet avaukset jäivät vähiin.

– Tässä ajassa olisi toivonut vahvempaa otetta sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden turvaamiseksi, SOSTEn pääekonomisti Jussi Ahokas korostaa tiedotteessa.

Esityksen valtiontalouden alijäämäarviot vuosille 2021 ja 2022 vaikuttavat viimeaikaisten taloustilastojen valossa melko suurilta.

SOSTE toteaa, että valtionavustuksilla on merkittävä vaikutus kansalaisjärjestöjen tekemälle työlle ja mahdollisuuksille vastata erilaisten ihmisten tarpeisiin. Ministeriön esitys oli ennakkotietojen kaltainen. Se antaa järjestöille mahdollisuuden sopeuttaa toimintaansa ja miettiä tekemisen tapoja. Syksyn aikana tulisi kuitenkin saada SOSTEn mukaan ratkaistua valtionavustustoiminnan taso pidemmällä aikavälillä.

– Järjestöjen taloudellisen elinvoimaisuuden turvaamiseksi on tehtävä pitkäkestoinen rahoitusratkaisu, joka tukee vapaan ja autonomisen kansalaistoiminnan kykyä vastata ihmisten tarpeisiin. Tähän työhön on tartuttava mahdollisimman pian, jotta järjestöjen pitkäjänteinen työ ihmisten tukemiseksi ja auttamiseksi jatkuu katkotta, SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas sanoo tiedotteessa.

SOSTE toteaa, että valtiovarainministeriön pohjaesityksestä jäivät puuttumaan verotuksen suhteen uudet avaukset. Veroperustemuutokset painottuvat valmiste- ja energiaveroihin, mutta esimerkiksi ministeri Saarikon aiemmin kesän kynnyksellä lupaamaan terveysveroa selvittävää työryhmää ei listauksessa vielä näkynyt.

– Toivotaan, että työryhmä aloittaa työnsä jo syksyn aikana. Päätös on saatava viimeistään riihessä. Terveysperusteisen verotuksen kehittämisen kanssa ei pitäisi viivytellä enempää, vaan veron kansanterveydelliset hyödyt on ulosmitattava nyt, Ahokas vaatii.

SOSTEssa nähdään, että onnistuessaan terveysvero parantaisi kansanterveyttä ja sitä kautta vahvistaisi työ- ja toimintakykyä, eli vero pienentäisi sairauksien hoidosta tai esimerkiksi työpoissaoloista aiheutuvia kuluja, mutta samalla toisi myös kaivattuja verotuloja.

Esityksessä työllisyyspolitiikka kaventui pitkälti etuusjärjestelmään liittyviin ehdotuksiin. Sen sijaan pitkällä aikavälillä osaavan työvoiman määrää lisäävät hyvinvointi-investoinnit eivät siinä juuri näkyneet. Lisäpanostuksia tarvittaisiin SOSTEn näkökulmasta niin välityömarkkinapalveluihin kuin myös osaamisen vahvistamiseen.

– Välityömarkkinoilla tehtävälle työlle ei anneta vieläkään työllisyyspolitiikassa sille kuuluvaa arvoa”, Ahokas arvioi.

– Meillä on reilusti yli 100 000 sitkeästi työelämän ulkopuolella olevaa työikäistä, joita tarvelähtöinen tukeminen auttaisi pääsemään mukaan työmarkkinoille ja osaamisen kehittämiseen. Valitettavasti oikeanlaista tukea ei ole tarjolla kaikille.

Valtiovarainministeriön pohjaesityksen mukaan kehysriihestä on odotettavissa noin 100–150 miljoonan euron leikkauksia, joista päätetään hallituspuolueiden kesken.

– On tärkeää, että sopeutustoimet eivät kohdennu sosiaaliturvaan. Perusturvaa tai viimesijaista toimeentuloturvaa ei saa heikentää, Ahokas painottaa tiedotteessa.